Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita teoksia perheväkivallasta. Voit hakea aineistoa Internetissä osoitteessa www.helmet.fi. Kirjoita hakukenttään väkivalta auttaminen, niin saat osuvimman hakutuloksen, josta mainittakoon esim. Sirkka Pertun kirjat Perheväkivalta auttamistyössä: opas ammattihenkilöstölle (1999) ja Väkivaltaa kokeneiden auttaminen: opas ammattihenkilöstölle (1998).
Kyseessä on tämä kirja:
Tekijä: Krauss, Ruth.
Alkuteos: I’ll be you and you be me
Nimeke: Minä olisin sinä ja sinä olisit minä/Ruth Krauss; kuv. Maurice Sendak; suom. Martti Qvist.
Julkaistu:[Hämeenlinna]: Karisto, [1956]
Vanhan Valamon luostarista ja vain sen puutarhasta kertovaa kirjaa ei löytynyt. Kannattaa ehkä katsella myös sellaisia teoksia, joissa on kuvia tai valokuvia luostareista, niissähän voisi olla kuvia myös puutarhasta! Näitä saa ainakin kaukolainaamalla, osa kirjoista kertoo vanhasta Valamon luostarista: 1.Luostari Jäämeren rannalla Petsamon luostarin historiaa, Panteleimon arkkimandriitta [Heinävesi] Valamon luostari 1990. 2. Kristuksen kirkastumisen luostari Uusi Valamo 1940-1990 , Panteleimon arkkimandriitta [Heinävesi] Valamon luostari 1990. 3. Hamnö keskiaikainen luostarimiljöö ulkosaaristossa Gustavsson, Kenneth [Mariehamn] Ålands landskapsstyrelse, Arkeologiska sektionen vid Museibyrån 1998. Sekä 4. Lapsuuteni vanha Valamo....
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Evelina on latinalainen asu muinaisgermaanin Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. Normannit toivat nimen Englantiin, missä se oli yleinen 1100- ja 1200-luvulla.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa mainitaan, että nimi eri muotoineen on useissa kielissä katsottu Eevan johdannaiseksi, mutta sitä on pidetty myös muunnoksena muinaisgermaanisesta nimestä Aveline (pähkinäpuu), jonka normannit toivat Brittein saarille.
Mikkelin kaupunginkirjaston pääkirjastossa on CD-romina esim. seuraavat kielikurssit:
English Pro: Your english coach on demand, 2005
(työelämän englantia, perustaso)
Working English phrases, 1997
BBC English Zone -sarja (3 osaa), 2001.
Kannattaa katsoa Maahanmuuttajaviraston sivua. Sieltä löytyy linkkejä lainsäädäntöön, joka koskee maahanmuuttoa. Myös viraston yhteystiedot löytyvät sivuilta; sieltä voi kysyä suoraan viraston käytäntöjä.
http://www.migri.fi/netcomm/?language=FI
Avioliittolaki löytyy Finlex-tietokannasta. Siitä kannattaa katsoa 2. luvun §115 ja 116, jotka koskevat toisessa maassa solmitun avioliiton hyväksymistä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?search%5Btype%5D=pi…
Defensor legis lehdestä löytyy asiaa koskeva artikkeli. Lehti on luettavissa Eduskunnan kirjaston lukusalissa ja siitä voi ottaa kopion. Kopiot on saatavissa myös kaukopalvelumme kautta.
Mikkola, Tuulikki.
Islamilaisesta perheoikeudesta Suomen kansainvälisen avioliitto-...
Lahden kaupunginkirjaston valikoimassa on monia maailmanhistoriaa käsitteleviä kirjasarjoja. Kokoelmasta löytyy myös useampia lukion historian oppikirjasarjoja. Ehkä kannattaisi aloittaa lukion historian kertauskirjoista. Tässä muutama esimerkki:
Historia: lukion kertauskirja (toim. Heikkonen [et al] WSOY: 2008) sekä
Abi historia (toim. Kohi [et al.]Otava: 2009), joka on ainereaaliin valmistava harjoituskirja.
Valtioiden ja kansojen historiaa käsittelee ainakin Historian ABC -kirjasarja (Kari, Risto; Tammi: 2009)Suositeltavaa on varmasti lukea mahdollisimman laajasti kirjallisuutta oman kiinnostuksen mukaan. Kannattaa tehdä itse aineistohakuja laittamalla asiasanaksi maailmanhistoria.
Voisiko kyseessä olla Toivo Laakson runo Eno puhuu saunan rappusilla, joka on julkaistu lehdessä Parnasso 1983:1 http://www.nrl.fi:3000/digiphpt/zrnparnassoen.php?page=125
Helmet-kirjastot säilyttävät pysyvästi Parnasso -lehteä
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=parnasso&searchscope=2&l=&b=&D…
Sattaa olla että Laakson runo on julkaistu myös jossakin hänen kokoelmassaan, mutta kirjastotietokannoista ei välttämättä selviä näin vanhojen runokokoelmien yksittäisten runojen nimet. Toivo Laakson tuotanto Helmet-tietokannassa: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/alaakso+toivo/alaakso+toivo/1%2C2%2…
Hyönteiskirjoja löytyy kyllä paljonkin. Muutamassa vanhemmassa teoksessa on selkeät piirroskuvat, joiden avulla tunnistaminen voi olla helppoakin: Hyönteisiä värikuvina (toim. Uunio Sailas) tai Ulvinen Arvi, Maamme pikkueläimiä.
Veikkaan kyseessä olevan Richard Carpenterin kirjat Kaksnoukka ja porkkana (suomeksi 1974) ja sen jatko-osa Kaksnoukka ja taivaan merkit (1975). Jälkimmäisessä horoskooppimerkit ovat merkittävässä roolissa.
Erasmus-vaihdosta vastaava Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kertoo kotisivuillaan, että vaihtoon hakeudutaan oman korkeakoulun kautta. Kannattaa siis ottaa yhteyttä oman korkeakoulun kansainvälisten asioiden toimistoon tai kansainvälisten asioiden yhdyshenkilöön laitoksella tai osastolla.
Lähde ja lisätietoja: http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/elinikainen-oppiminen/erasmus/liik…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on mm. seuraavat Antti Heikkilän kirjat:
Täydentävä hoito (1996)
Mies, prätkä ja maantie : peloista ja niiden voittamisesta (1997)
Selkä (1998)
Ruumiin evankeliumi (2000)
Hevosmies (2001)
Elämän paras aika (2002)
Hyvän olon keittokirja : opas vähähiilihydraattiseen ja ravinteikkaaseen ruokavalioon (2003)
Hyvän olon keittokirja 2 (2004)
Mielenrauha (2005)
Ravinto & terveys (2006)
Näin me keitämme (2007)
Diabeteksen hoito ruokavaliolla (2008)
Siunattu kipu (2009)
Tarkemmat tiedot kirjojen sijainnista ja saatavuudesta löytyvät Vaski-verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
Monet "feel good" tai chick lit -kirjat on tosiaan käännetty englannista suomeksi, mutta suomalaisiakin kirjailijoita löytyy. Listasin alle joitakin kirjoja ja kirjailijoita, toivottavasti siitä on apua!
Kirjailijoita:
Luhtanen, Sari
Paloheimo, Laura
Poutanen, Kira
Sola, Henriette
Vaahtera, Veera
Vaara, Amanda
Kirjoja:
Honkasalo, Laura: Vie minut jonnekin
Savonlahti, Sisko: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu
With, Niina: Taisit narrata, Stella
Lähimmät kirjastot, joista etsimäsi kirja löytyy: Museoviraston kirjasto (ks. yhteystiedot osoitteesta http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut ) sekä Suomalaisen kirjallisuudenseuran kirjasto ( http://www.finlit.fi/kirjasto/ ).
Milloin keskiaika alkaa? Euroopan keskiajaksi rajataan tavallisimmin ajanjakso 400-1400. Mutta kuten Hartvig Frisch Euroopan kulttuurihistorian II-osassa toteaa: "On mahdotonta ilmoittaa tarkka vuosiluku. Koulukirjojen historianjaottelut ovat kaikki jonkin verran mielivaltaisia. Kulttuurihistoriallisesti renessanssin suorittama viilto on ainakin yhtä syvä kuin kansainvaellusten tekemä."
J.C.Revill kirjoittaa Maailmanhistoria -teoksessaan: "Kautta koko keskiajan roomalaiskatolisella kirkolla ja paavilla oli ainutlaatuinen asema. Euroopassa vallitsi ankara nurkkakuntaisuus ja sen johdosta talouselämä oli varsin alkeellista. Tästä syystä ihmiset etsivät ja löysivät vastapainoksi yhtenäisyyttä kirkosta, jolle silloisissa oloissa ei päässyt...
Asiakastyytyväisyyskyselyjä on kysytty aiemminkin. Löydät edelliset vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta esim. hakusanalla asiakaskysely*.
Kirjastot tekevät usein itse toimintaansa mittaavia tukimuksia, joista uusimpia lienee Satakunnan alueen kirjastojen käyttötutkimus osoitteessa: http://www.pori.fi/kirjasto/julkaisut/kayttotutkimus2007.pdf
Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa (Kirjastolehti 2005:2)on tehty asiakaskysely, samoin Tampereella (Kirjastolehti 2005:1)ja Nokialla (Kirjastolehti 2004:6).
Uudessakaupungissa asiakaskysely tehtiin 2005.
Tässä olisi kirjoja Espoon Kalajärvestä:
1) Espoon eteläosien yleiskaava: asukasmielipiteitä ja näkemyksiä maankäyttövaihtoehtojen kehittämiseksi / toim. Margarita Hiden (Espoon kaupungin painatuskeskus, 2000)
2) Keto, Antton: Espoon, Luukinjärven ja Kalajärven kunnostussuunnitelmat
(Espoon kaupunki, 2000)
- mm. vesiensuojelun näkökulma
3) Arvokkaiden luontokohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmat / Liikennetekniikka oy, maisema- ja ympäristösuunnitteluosasto (Espoon kaupunki, 1991)
- luonnonsuojelun näkökulma
4) Vanhakartano, Kalajärvi, Luukki / Espoo
(1977)
Tarkemmat tiedot sekä teosten saatavuuden saa selville Helmet-tietokannasta
http://www.helmet.fi/
Tietokanta kattaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmat....
Pyhäjärven ja muiden Kirikirjastojen asiakkaiden käytössä on ePress-palvelu, jossa voi lukea yli 200 kotimaista sanomalehteä digitaalisina näköislehtinä, mm. Helsingin Sanomia. Lehtiä voi lukea kirjaston asiakaskoneilta tai mobiililaitteelta Haapajärven, Pyhäjärven, Haapaveden ja Kärsämäen kirjastoissa. Eli muualla kuin kirjaston verkossa lehtiä ei voi lukea. Lisää tietoa Kiri-kirjastojen sivuilta:
https://kirikirjastot.verkkokirjasto.fi/web/arena/e-press
Toinen e-lehtipalvelu Kiri-kirjastoissa on Flipster. Sen kokoelmissa on valikoima englanninkielisiä aikakauslehtiä. Alla lisää tietoa:
https://kirikirjastot.verkkokirjasto.fi/web/arena/flipster
Kirjastot ja kirjastokimpat hankkivat oikeuksia e-lehtien asiakaskäyttöön useammalta eri...
