Kiinalaisen Bei Daon runo Pyrstötähti löytyy Pertti Seppälän toimittamasta kirjasta Itämaisen elämänviisauden kirja (WSOY, 1994).
Pyrstötähti sisältyy myös Seppälän suomentamaan Bei Daon valittujen runojen kokoelmaan Puhun peilille kiinaa (Basam Books, 2013).
Lasarukesta löydät tietoa seuraavista teoksista: (1) Kuka on kukin Raamatussa(1996) (2)Raamatun maailma: Pyhän kirja ihmisiä ja elämää (1981) (3)Nikolainen, Aimo T.: Johanneksen evankeliumi (1989). Internetistä voit käydä katsomassa osoitteessa http://icgno.org/biblestudy2/lazarus.htm
Kysyjän mainitsemalla ISBN-numerolla julkaistussa virsikirjan versiossa on Fennica-tietokannan mukaan nuotit eli käytännössä virsien melodianuotinnokset. Minulla ei ole julkaisua nähtävänä, joten en pysty sanomaan asiaa varmasti, mutta yleensä virsikirjan nuottipainoksiin ei ole lisätty sointumerkintöjä ainakaan systemaattisesti, koska urkurit säestävät ns. koraalikirjasta eli uruille tehdystä versiosta. Ainakin vuoden 1986 virsikirjauudistuksessa toimituskunta kuitenkin lisäsi sointumerkit noin 40 suosittuun virteen, joita lauletaan paljon kouluissa. Näissä sointumerkit ovat todennäköisesti myös tässä vuonna 2011 julkaistussa versiossa.
Koska virsikirjoja valmistetaan hyvin monenlaisina versioina, suosittelen varmistamaan kaupassa, että...
Homma hanskassa -sivustolla on autoalan suomi-ruotsi-sanasto:
http://www2.edu.fi/svenska/hommahanskassa/auto/index.html
Muutamia suomi-ruotsi-sanakirjoja löytyy myös, valitettavasti ei kovin uusia. Kirjat löytyvät kirjastosta.
- TM-autosanasto / [toimituskunta: Hannu Ahonen ... [et al.] (1998)
- Uusi autotekniikan sanasto = Bilteknisk terminologi = Kraftfahrtechnische Fachwörter / [julk.] SATL, Autoalan koulutuskeskus oy (1983)
Helsingin kaupunginkirjastosta ei löydy näin tarkkoja tietoja Leppävirran historiasta. Kannattaa ottaa yhteyttä Leppävirran kirjastoon:
http://www.leppavirta.fi/index.php?id=27
Hyvä lähde sukututkimukseen on Arkistolaitos. Leppävirta kuuluu Joensuun Maakunta-arkiston piiriin:
http://www.arkisto.fi//fi/yhteystiedot/#joensuu
Arkistolaitoksen sivuilta löytyy paljon tietoa ja apua sukututkijoille. Sivustolla on mm. tietoa sukututkimuksen apuvälineistä:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille/
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2/
Nimi on ollut yleinen Savon alueella. Tarkemmin nimen aluetta ovat vain Länsi-Savo (Hirvensalmi, Kangasniemi)ja Keski-Suomi (Petäjävesi, Saarijärvi) eli hämäläisten muinaiset eräalueet. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimen juuret olisivatkin näin ollen lännessä.
Kuitunen saattaa myös olla samaa kantaa kuin nimi Kuittinen, jota myös tavataan Savossa mutta jolla on silti läntinen alkuperä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet
Tämä on varmaankin kiinni siitä, missä yhteydessä scoop esiintyy. Amazonissa on monenkokoisia esineitä myynnissä scoop-nimellä, lapiomaisista kauhoista, joita voi käyttää kuivien aineiden kauhomiseen (esim. kahvipavut, jauhot) pienempiin mittoihin, esimerkiksi kahvin mittalusikoista näytetään käyttävän scoop-sanaa. Kahvimitta on 15 ml eli ruokalusikallinen. En löydä ruokaohjeista tai leivontaresepteistä tuota mittaa, siellä puhutaan lusikallisista (spoon) tai kupillisista (cup). Tosin englanninkielisessä keittokirjassakin näyttää tablespoon olevan 20 ml, joten eri maissakin saattaa olla näissä eroja. Cup on 2,5 dl.
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvistä DVD:nä olevista James Bond -elokuvista ovat tällä hetkellä kierrossa eli lainattavissa ja varattavissa seuraavat:
007 ja Kultasormi
Elä ja anna toisten kuolla
Elät vain kahdesti
Erittäin salainen
Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa
Octobussy
Timantit ovat ikuisia
Ne löytyvät Joensuun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://jokunen.jns.fi/?formid=form2
Kirjoita teoksen nimeksi: James Bond ja aineistolajiksi: DVD-levy tai asiasanaksi: Bond, James ja aineistolajiksi DVD-levy.
Muiden maakuntakirjastojen kokoelmia voit selata Frank-monihaun kautta: http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Tällaisen palvelun kautta ei voi antaa vastauksia näin laajoihin kysymyksiin. Oopperan historiaa ei mitenkään voi tiivistää niin pieneen tilaan. Mutta suosittelen piipahdusta kirjastossa tai muuten harkitsemaan esimerkiksi seuraavia aihetta tiiviisti käsitteleviä teoksia:
* Rich: Ooppera (W&G 1982) - Iästään huolimatta hyvä johdatus aihepiiriin, todennäköisesti sopivan ytimekäskin.
* Riding: Ooppera (WSOY 2008) - Hyvä kirja aloittelijoille, mutta keskittyy historiaa enemmän itse teoksiin ja säveltäjiin.
* Lazarus: Oopperan käsikirja (Otava 2002/2012) - Hyvä yleisteos.
* Bacon: Oopperan historia (Otava 1995) - Kattava suomenkielinen yleisesitys oopperan historiasta, joka kuitenkin edellyttää melko paljon lukemista.
Kaikissa musiikin...
Kirjailija Liisa Tammiosta (oik. Pirjo-Liisa Pakonen) löytyy kaksi aikaisempaa vastausta Kirjastot.fi -sivuston Arkistosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
(Etsi arkistosta: liisa tammio, Hae)
Valitettavasti internetistä ei löydy muuta tietoa. Kirjoissa sen sijaan tietoa on, esim. KOTIMAISIA nykykertojia 2 / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu 1998 sekä KOTIMAISIA naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
Kuten kysymyksessä kirjoititkin, pelkästään myöhästymismaksuista ei lähetetä asiakkaalle laskua, eikä tällaista velkaa peritä perintätoimiston kautta. Vaski-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan, että lasku lähetetään palauttamattomasta kirjastoaineistosta.
Lasku lähtee toisissa Vaski-kirjastoissa kirjastosta tai kunnan taloustoimistosta, mutta Raisiossa ja Turussa, jatkossa myös Paimiossa, perintätoimiston kautta.
Ennen laskua asiakas saa palauttamattomasta aineistosta joko yhden tai kaksi muistutusta, eri kirjastoissa on eri laisia käytäntöjä. Turussa lähetetään kaksi muistutusta, ja kakkos-muistutuksessa kerrotaan asiakkaalle, että seuraava vaihe on perintätoimisto.
Jos asiakkaalla on velkasaldossaan 10 euroa tai enemmän, hän joutuu...
Tällä hetkellä ei iskuporakonetta näytä olevan lainattavissa Espoossa. Poravasara on iskuporakonetta tehokkaampi. Helmet-haussa hakusana poravasara näyttää tuloksena että poravasaroita on (tällä hetkellä) HYLLYSSÄ -tilassa, ja silloin lainattavan poravasaran pitäisi löytyä lainattavaksi kirjastossa asioinnin yhteydessä.
Poravasaraa ei voi kuitenkaan varata kuten kirjoja, ja siksi poravasaran löytyminen sitä etsimään lähteneelle on hieman onnen kauppaa. Kirjastoon jossa poravasara on HYLLYSSÄ -tilassa, voi kuitenkin soittaa (ks. kirjaston yhteystiedot netistä) ja kysyä voiko sen varata itselle pian noudettavaksi.
Helsingin Etelä-Haagan kirjasto kertoo Helmetissä että "poralle on varauslista kirjastossa." Tällä hetkellä (3.6. klo 18:28)...
Monista tietokanta- ja Google-hauista ja alan kirjastoista kysymisestä huolimatta tietoa ei ole löytynyt, ei myöskään alan erikoisliikkeistä kysymällä. Jonkun verran verhonripustustietoutta löytyy suomeksi Tuula Salakarin ja Seppo Konstigin kirjasta Uudet verhot. Sen mukaan I-kisko syntyi 1940-luvulla.
Patentti- ja rekisterihallituksen patenttitietokannasta ( http://fi.espacenet.com/search97cgi/s97_cgi.exe?Action=FormGen&Template… ) löytyvät patentit ja niiden hakijat. Hakulauseen curtain clips (=verhojen nipistimet) antamasta tulosjoukosta en kuitenkaan löytänyt I-kiskoja enkä niiden nipistimiä.
Mikäli verhojen tyylihistoria kiinnostaa, Taideteollisen korkeakoulun Aralis-kirjastossa oleva Jenny Gibbsin kirja Curtains & drapes :...
Kirjastojen välisen tietolistan välityksellä tarjottiin seuraavia teoksia:
Hannele Huovin kirja Seitsemän unta, jossa on Kristiina Louhen tummasävyinen kuvitus.
Eeva Tikan satukirjat, esim. Majatalo Pimeä Kuu, Virranhaltijan salaisuus, Yön lintu ja Siivetön
Stefan Mählqvistin kirja Tule minun yöhöni, tule minun uneeni
Nelimarkka, Riitta, Iso ja Pieni universumissa : Was it a dream = uniko se oli. 2., uud. p., Helsinki : Tammi, 2009. - 40 s.
Unienahmija./ Michael Ende (teksti) ja Angela Fuchshuber (kuv.)
suom. Kaija Pakkanen. Weilin+Göös. 1987.
Milena Lukesová, Jussi ja kalat.
Maurice Sendakin kirja Hassut hurjat hirviöt.
Nuotit kappaleeseen Ake, Make, Pera ja mä löytyvät muun muassa seuraavista nuottijulkaisuista: Hectorlauluja (Levysävel, 1983), Asfalttiprinssi (Warner/Chappell Music Finland, 1995), Hitit:70-luku (Warner/Chappell Music Finland, 1997).
Lisää Hectorin kappaleiden nuotteja löydät Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston aineistotietokannasta ( http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ ) kirjoittamalla tekijäkenttään Hector ja valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Kannattaa kokeilla hakua myös kappaleen nimellä, vaikka tulos jääkin ehkä hieman suppeammaksi.
Samasta tietokannasta saat myös tiedon nuottien olinpaikoista ja saatavuudesta.
Tsaarinpoppeli on teoksen Mitchell: Euroopan puuopas mukaan risteymäsyntyinen poppeli, sen "vanhemmat" ovat laakeripoppeli ja toinen mahdollisesti amerikanmustapoppeli. Sen verran sillä on tsaarien kanssa tekemistä, että sen tieteellinen nimi Populus Petrowskiana tulee Venäjän Pietari-tsaareista.
Kyseessä lienee Heikki Asunnan runon Metsämökin joulu. Runo on julkaistu vuonna 1933.
https://www.finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Talouslehti Forbesin mukaan maailman rikkain ihminen on Carlos Slim Helu.
Lähteet:
http://www.forbes.com/profile/carlos-slim-helu/
http://www.forbes.com/billionaires/
Kielten opiskelussa tavallisia apuneuvoja ovat helppolukuiset kirjat sekä kirja- ja ääniteyhdistelmät. Monesti opiskelussa käytettävään kirjaan on myös olemassa lisäaineistoa internetsivuilla. Nykyisin julkaistaan kirjoista usein saman tien sekä suomen- että ruotsinkielinen laitos, joita voi lukea rinnakkain. Esimerkiksi Eva Frantzin kirja "Kahdeksas neito" on ruotsiksi nimeltään "Den åttonde tärnan".
Tietokirjoissa ja joskus runokirjoissa saattaa samassa kirjassa olla eri kieliversiot rinnakkain. Samoin taidekirjossa, näyttelyjulkaisuissa ja tunnettuja kuvataiteilijoita esittelevissä kirjoissa on usein sekä ruotsin- että suomenkieliset tekstit. Jos kirjassa on sekä ruotsin- että suomenkielinen teksti se usein mainitaan jo kirjan ...
