Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan sukunimi Riitamaa on nykyisenä nimenä 60 henkilollä. Tietoja nimen alkuperästä ei valitettavasti löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista.
Karjalan kannaksella on ollut alue, jonka omistuksesta suomalaiset ja venäläiset riitelivät 1500-luvulla. Kirjassa Jääsken kihlakunnan historia kerrotaan, että Rajajoen eli Siestarjoen ja Saijanjoen välisellä alueella Suomenlahden puoleisella rannalla sijaitsi maa-alue,jossa äyräpääläiset vanhastaan kävivät kaskeamassa. Siitä oli jo aikaisemmin käyty riitoja, kun venäläiset väittivät aluetta omakseen. Se hävitettiin kerran perinpohjin ja omistusriidoista aiheutui paikan nimikin, Riitamaa.
Stefan Olivierin Moskovan enkeli (Geliebte Genossin) on todellisuuspohjainen dekkari, vakoilutarina, jonka tapahtumat sijoittuvat 1940- ja 1950-lukujen Neuvostoliittoon. Teos ilmestyi Yrjö Varpion saksasta suomentamana ensimmäisen kerran vuonna 1969.
Lisää teoksesta voit lukea Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3059#.WIXbBU00Pcc
Monissa päiväkodeissa ruoka-apulaiset auttavat ruokailussa, mutta varmastikin päiväkodeissa on erilaisia käytäntöjä. Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hankkeen raportissa, johon on koottu mm. hyviä käytäntöjä, sanotaan näin:
"Ruoka-apulaisia voidaan käyttää, kunhan noudatetaan hyviä hygieenisiä työskentelytapoja."
Raportin voi lukea täältä:
https://apps.utu.fi/media/liite/sapere-koko.pdf
Agatha Christien "Varjossa auringon alla" ("Evil under the sun") on ranskannettu nimellä "Les vacances d'Hercule Poirot". Elokuvaversion nimi on ranskaksi "Meurtre au soleil". Tiedot on saatu nettisivuilta
http://www.stmarymead.com/eng/emonde.html ja http://www.hi.is/~ragnaj/eacfr.htm.
Kirjaa ei ole saatavilla Suomen kirjastoissa.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy jonkin verran aineistoa Lars Sonckista ja hänen tuotannostaan.
Tutustumisen arvoinen on ennen kaikkea teos: "Lars Sonck 1870-1956 : arkkitehti = architect" / [näyttelyryhmä = exhibition team: Paula Kivinen, Pekka Korvenmaa, Esa Piironen].Helsinki : [Suomen rakennustaiteen museo], 1981. Siinä esitellään ainakin joitakin kiinnostuksesi kohteena olevista rakennuksista.
Myös Riitta Wäreen kirjassa "Rakennettu suomalaisuus : nationalismi viime vuosisadan vaihteen arkkitehtuurissa ja sitä koskevissa kirjoituksissa", 1991, on lukuisia viittauksia Lars Sonckiin.
Teosten sijainnin ja saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.helmet.fi .
Suosittelisin kuitenkin, että ottaisit yhteyttä Suomen...
Annie Dalton on syntynyt Dorsetissa Englannissa vuonna 1948. Seuraavilta sivuilta löydät tietoa, vaikka ei ehkä aivan noin yksityiskohtaista. Tietoa kirjailijasta löytyy mm. kustantaja Harper Collinsin internetsivulta https://www.harpercollins.com/author/cr-123997/annie-dalton/ ja Kirjasampo.fi:ssä teoksista
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub530186a-8eed-4fed-be3c-a…
Tikkurilan lukion kotisivulta http://www.edu.vantaa.fi/tilu/etusivu.html
löytyy mm. opinto-ohjelma. Vastaava tiedostoa kuin Helsingin matematiikkalukion tuntijako ei löytynyt. Kotisivulta löytyvät myös koulun yhteystiedot.
Englanninkielisen Wikipedian mukaan osia on 19, joten kaikkia ei ole vielä suomennettu. Asiaa voit kysyä sarjan suomalaiselta kustantajalta Wsoy:tä http://www.wsoy.fi/palaute
Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa. Voimassa oleva Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) sisältää pykälät yhtiökokouksestakin. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599#O1L1P13
Oletin, että tarkoitit kysymykselläsi köysimäistä vyötä. Jos olen ymmärtänyt kysymyksen väärin, lähetä tarkenne. Jumalanpalveluluksessa papit pukeutuvat useimmiten valkoiseen albaan (pitkään mekkomaiseen vaatteeseen). Sen päälle laitetaan liturgisen värin mukainen stoola ja joskus viittamainen kasukka. Albaan liittyy aina köysimäinen vyö, joka sidotaan vetosolmulla. Pappien lisäksi vyötä käyttävät myös ehtoollisavustajat. https://yle.fi/uutiset/3-10432733
Suomen kielen etymologinen sanakirja antaa tujuttaa-sanan merkitykseksi "tuulla kovasti, vihmoa, pyryttää". Sen voi katsoa pohjautuvan sangen monimerkityksiseen sanaan tujakka, joka puolestaan lienee samaa alkuperää kuin sille läheiset tuima ja tuikea (Suomen sanojen alkuperä).
Ötökkätieto-sivustolta löytyy tunnistuskuvia. Niiden perusteella kyseessä voisi olla jokin ulkona elävä ludelaji, kuten jalavanokkalude tai lehvänokkalude: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4.
Taidealoja voi opiskella ammattikoulussa. Ammattikoulut.fi sivusto listaa joukon opistoja ja taidekouluja, joissa esim. kuvataidetta voi opiskella. https://www.ammattikoulut.fi/koulutushaku/kuvataide
Opintopolku.fi sivustolta löytyy taas lista Ammattikorkeakouluista, joissa voi opiskella taidetta. AMKn pääsyvaatimuksena on lukion suorittaminen tai ammattitutkinto. https://opintopolku.fi/konfo/fi/toteutus/1.2.246.562.17.00000000000000002510
Tarkempia ohjeita kannattaa kysellä lähikoulun Opolta. Hänellä on neuvontaan parempi tieto ja kokemus.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kuullut-joskus-runon-joka?language_content_entity=fi
Rauman kaupunginkirjaston kaukopalvelu henkilöasiakkaille löytyy kokonaisuudessaan sivulla http://www.rauma.fi/kirjasto/kaukopal.htm
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä lainaustoimintaa ja asiakkaalta veloitettava hinta vaihtelee hieman sen mukaan mistä kirjastosta tarvittava aineisto saadaan tilattua.
Mikäli kyseessä on tietty teos tai teksen, tilauksen hinnan voi varmistaa ennen kaukopalvelupyynnön jättämistä Rauman kaupunginkirjaston kaukopalvelusta kirjasto@rauma.fi
Amerikkalaiselta Pasolinilta (s. 1983) on ilmestynyt jatkoa Eragon-kirjalle. Teos on nimeltään Esikoinen, ja sen on suomentanut Tarja Rouhiainen (Tammi, 2006).
Kirjat kuuluvat Perillinen-trilogiaan.
Lisätietoa kirjailijasta ja kirjasarjasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Christopher_Paolini
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perillinen_(trilogia)
Kysymääsi CD-levyä on vain Pietarsaaren kaupunginkirjastossa. Se voidaan kaukolainata sinulle.
Täytä kaukolainapyyntö netissä https://www.webropol.com/P.aspx?id=163042&cid=16032507
Valitettavasti tilastoa a) keskikoulun, b) lukion käyneistä 55-64-vuotiaista etelä-pohjanmaalaisista ei löytynyt.
Tilastokeskuksen kirjana julkaisemassa Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (saatavana kaikkien kirjastojen käsikirjastossa) on s. 384 tilasto ”15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan 31.12.2005”. Siitä näkee 55-59- ja 60-64-vuotiaiden koulutustilanteen koko maan osalta sekä Etelä-Pohjanmaan tilanteen koko väestön osalta, mutta ei 55-59- ja 60-64-vuotiaiden etelä-pohjanmaalaisten osalta. Etelä-Pohjanmaan tilanne koko väestön osalta (koko väestömäärä 159 377):
ei peruskoulun jälkeistä koulutusta: 64 710 henkeä, 40, 6 % koko väestöstä
tutkinnon suorittanut väestö yht. 94 667 henkeä,...
