”Yöt kesän valkeat vienot nuo” alkaa tanskalaisen säveltäjän Mogens Schraderin säveltämä serenadi ”Kesäyö”, johon suomenkielisen sanoituksen on tehnyt V. Arti (eli Kaarlo Väinö Valve). Laulun alkuperäinen nimi on ”I de lyse nætter”. Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia, mutta V. Artin sanoilla laulun ovat levyttäneet ainakin Eino Grön (säkeistöt 1 ja 3) ja Jukka Kuoppamäki.Eri sanoitusten erottaminen toisistaan on hankalaa, koska laulun suomenkielinen nimi on sama ”Kesäyö” eikä sanoittajan nimeä aina mainita. Reino Helismaan sanoilla (”Tuuli ei kuiskaa…”) laulun on levyttänyt esimerkiksi Georg Ots. Tuntemattoman sanoittajan sanoilla (”Pohjolan valkean yöhyen…”) laulun on levyttänyt Veikko Tyrväinen.Eino Grön: Kesäyö...
Kaarina Helakisan teksti Peltipurkkilauluun löytyy esimerkiksi runokokoelmasta Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-1988 (Otava, 1988), mutta Jukka Jarvolan sävellystä en valitettavasti onnistunut löytämään yhdestäkään nuottijulkaisusta.
Suomenkielistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät helposti lainaamalla lähimmästä kirjastostasi esim. teokset Ljunggren: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992) tai Strömstedt: Astrid Lindgren (1988). Kirjassaan Lapsuuteni Smoolanti (1988) Astrid Lindgren kuvailee lapsuutensa maisemia Vimmerbyn kaupungissa, jonne myös hänen kirjojensa tapahtumat usein sijoittuvat. Tiivistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät esim. Mervi Kosken Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita –teoksesta (1998). Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta ( http://www.helmet.fi/ )voit tarkistaa kirjojen saatavuuden. Ainakin vastaamishetkellä kaikkia em. teoksia oli saatavana monessakin kirjastossa. Internetistä löytyy myös monia linkkejä. Katso esim....
Dekkarikirjallisuuteen tutustumisessa auttaa Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetti. Sinne pääset osoitteella http://www.tornio.fi/DekkariNetti/ . Kannattaa myös tutustua Suomen dekkariseuran sivuihin, osoite on http://www.dekkariseura.fi/ .
Kysymäsi kirja ei kuulu Herttoniemen kirjaston kokoelmaan. Voit kuitenkin varata sen sinne helmet.fi-sivuston kautta. Varaaminen on maksutonta.
Tässä linkki, josta näet, missä kirjastoissa teosta on (tällä hetkellä siis hyllyssä vain Vantaalla Pointin kirjastossa):
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1849024__Sv%C3%A4linehuoll…
Teos on Helmet-kirjastojen kautta saatavana myös e-kirjana:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2030933__Sv%C3%A4linehuoll…
Etelä-Koreasta eli Korean tasavallasta näyttää olevan valitettavasti hyvin niukasti tuoretta suomenkielistä tietokirjallisuutta. Oikeastaan ainoa kohtuullisen tuore teos on Märt Läänemetsin ”Etelä-Korea” (United Press Global), mutta se on vain 39-sivuinen ja enemmänkin lapsille suunnattu. Pohjois-Koreasta löytyy tietokirjallisuutta paljon runsaammin, arvatenkin, koska se on ollut maailmanpotliikassa niin vahvasti esillä.
Joitakin vanhempia kirjoja löytyy, mutta niistä osa käsittelee Etelä-Koreaa vain osittain:
Keltaisenmeren takana : elämää ja ilmiöitä Itä-Aasiassa / Ilmari Vesterinen (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003)
Korea : kolme ovea tiikerin valtakuntaan / Ilmari Vesterinen, Juha Janhunen, Tauno-Olavi Huotari (Gaudeamus, 2000...
Tarroja voi tehdä esim. vinyylileikkureilla, joita löytyy useasta Helmet-kirjastosta. Löydät kyseisten kirjastojen yhteystiedot Helmet-sivuilta valitsemalla etusivun valikosta Kirjastot ja palvelut. Sen jälkeen sivulta löytyy hakulaatikko, jossa lukee valitse palvelu. Kirjoita hakulaatikkoon vinyylileikkurit, jonka jälkeen saat listauksen kirjastoista, joissa tarroja voi tulostaa.
Tässä linkki sivulle: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tässä tietoa Oodin vinyylileikkurista:
https://varaamo.hel.fi/resources/av7e2kfkcrga?date=2024-01-16
Kannattaa kysyä Oodin henkilökunnalta voiko kuvailemiasi tarroja tehdä heidän laitteellaan.
Mosaiikin kirjaston Värkkäämössä Vantaalla on Elektroninen leikkuri, joka ehkä vastaisi...
Hei,markan arvon määrittää setelin kunto ja se, miltä vuodelta se on. Tarkan hinta-arvion rahallesi saat esimerkiksi täältä:Ostetaan markkaseteleitä - Ilmainen hinta-arvio - kultakolikko.fi
Hei!
Tässä olisi kaksi aika uutta suomenkielistä kirjaa akupunktiosta:
Aejmelaeus, Päivi: "Akupunktioatlas : meridiaanit ja akupisteet : käsikirja perinteisen kiinalaisen lääketieteen harrastajille" (2002)
Hiltunen, Marja: "Kiinalainen lääketiede: terveyttä ja tasapainoa" (2001)
Numismatiikkaan erikoistuneista liikkeistä kannattaa kysellä kuvanveistäjä Kauko Räsäsen mitallituotantoon kuuluvan Eero Tammisalo-mitallin rahallista arvoa. Rahalliseen arvoon vaikuttavat useat tekijät, esim. se, onko mitali numeroitu vai ei.
Tietokannoista on hankala löytää yksittäisten esineiden kuvia tai ohjeita. Ne on etsittävä selaamalla kirjoja. Toisin sanoen on parasta mennä johonkin isoon kirjastoon ja selata käsityö- ja kirjontakirjat läpi.
Tuire Kansasen kirjasta Kukkia ja kyyneleitä : vanhoja kirjontamalleja (Otava 1981) löytyy kaksi sanomalehtipussin kuvaa. Niiden tekoajankohtaa ei kerrota kuvatekstissä. Kirjontamalleja on kirjan liitteessä. Jugend-tyylinen sanomalehtipussin kuva on Onerva Puhakka-Hyvösen kirjassa Jugend-kukka kirjonnassa (Ky Veikko O. Hyvönen & Co, Espoo 1989). Kaikissa kuvissa on tekstikirjailu Sanomia.
Pari ruotsalaista lehtipussinkuvaa kannattimineen löytyy Noomi Augustssonin kirjasta Brodera gamla mönster (LTs förlag1986).
Ruotsalaisia 1930...
Sartti, Eija: Punavuoren Bukowski : Tuomas Vimman ensimmäinen kirja ja ainoa elämä tapahtuu Rööperissä. Helsingin sanomat 24.9.2004, Nyt-viikkoliite.
Pasilan kirjastosta löytyy Helsingin sanomat Nyt-viikkoliitteineen mikrofilmeiltä, joista voi ottaa kopion.
Pasila, pääkirjasto
maanantai - torstai 9:00 - 20:00
perjantai 9:00 - 18:00
lauantai 10:00 - 16:00
Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9
PL 4101
00099 Helsingin kaupunki
Tekniikan maailma -lehteä säilytetään Vantaan Tikkurilan (vuodesta 1958) ja Helsingin Pasilan (vuodesta 1953) kirjastoissa. Tikkurilasta lehden voi saada kotilainaan, Pasilassa lehteä voi lukea kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Eri kirjastoilla saattaa olla erilaisia käytäntöjä kirjastokortin myöntämisessä, mutta yleensä kirjastokortin saaminen edellyttää käyntiä kirjastossa ja henkilöllisyyden todistamista. Kirjastokortin saamisen ehtona saattaa myös olla ruotsalainen henkilötunnus sekä osoite Ruotsissa. Ilman kirjastokorttia lainaaminen ei onnistu.
Jos satut käymään Ruotsissa, kannattaa toki poiketa kirjastoon ja kysyä, olisiko mahdollista saada paikallinen kirjastokortti, mutta esimerkiksi Helmet-kirjastoissa annetaan kirjastokortti vain Suomessa asuville.
Helsingin kaupunginkirjaston Kotikirjastosta kerrotiin, että sieltä ollaan asiakkaisiin yhteydessä reitti kerrallaan sitten kun toiminta jatkuu.
Kotikirjasto kiittää kärsivällisyydestä.
