"Nykysuomen sanakirja" määrittelee suurlähettilään ylimmän arvoluokan diplomaattiseksi edustajaksi. Suurlähetystö on lähetystö, jonka päällikkönä on suurlähettiläs. Lähettiläs on puolestaan toisen arvoluokan diplomaattinen edustaja. Diplomaattiedustajat jaetaan yleisesti suurlähettiläisiin, lähettiläisiin ja asiainhoitajiin. Suurlähetystöt ovat eri valtioissa olevia diplomaattisia edustustoja, ja niitä ei sovi sekottaa muihin edustustoihin tai konsulaatteihin. Englannin kielessä suurlähettilästä vastaa termi 'ambassador' ja lähettilästä 'envoy'. 'Suur-' on tyypillinen substantiivien etuliite, joka ilmaisee kooltaan, alaltaan tai vaikutukseltaan suurta.
Lähteet:
SKS: Nykysuomen sanakirja (WSOY, 1978)
Nurmi, Timo: Uusi suomen kielen...
Lezginka-kappale sisältyy Rubinsteinin oopperaan Demoni. Esitys löytyy Youtubestakin hakusanoilla Lezginka ja Rubinstein. Äänitettä oopperasta ei ole Satakirjastoissa.
Intialaisesta hieronnasta on tehty ainakin seuraava suomenkielinen teos:
Pusa, Satu: Intialainen päähieronta : elämänilon lähteille stressipesulla, 2004.
Lisäksi mm. seuraavista artikkeleista löytyy tietoa intialaisesta hieronnasta:
Kivinen, Raija: Stressi sulaa hoitaviin käsiin. Voi hyvin 2003, nro 6.
Peiponen, Katja: Suomalaisille intialaista hierontaa. Kotilääkäri 1985, nro 9.
Monien eri yritysten internetsivuilla esitellään intialaista päähierontaa. Näitä sivuja löytyy mm. Googlen hakupalvelulla http://www.google.fi/ Kirjoita hakulaatikkoon: "intialainen päähieronta"
Säännöt määräävät mm. maalipylväiden korkeuden ja etäisyyden toisistaan, mutta tolppien lukumäärää ei mainita. (Lähde: Suomen jääkiekkoliitto ry, Jääkiekon virallinen sääntökirja 2006-2010).
Googlen kuvahaun perusteella jääkiekkomaaleissa voi olla yksi tai kaksi takatolppaa, tai ei takatolppaa ollenkaan:
http://www.google.com/search?q=j%C3%A4%C3%A4kiekkomaali&rls=com.microso…
Äänitetietokanta Fonosta näet kätevästi mitä Kaija Koon kappaleita Markku Impiö on ollut mukana tekemässä.
Mene osoitteeseen www.fono.fi ja kirjoita etusivun Tekijä-hakukenttään Impiö Markku ja Esittäjä-kenttään Koo Kaija.
Avioero ei vaikuta tekijänoikeuksien siirtymiseen. Lisätietoa löydät oikeusministeriön Finlex-lakipalvelusta.
Jos lakipalvelun teksti tuntuu liian vaikeaselkoiselta, Sanna Niemelän Tekijänoikeudet oppilaitosmusikaalissa -opinnäytetyön (2016) kappaleeseen "Tekijänoikeuden voimassaolo ja päättyminen" on koottu keskeistä tietoa avioeron vaikutuksista tekijänoikeuksiin. Opinnäytetyön lähdeluettelosta näet myös mistä voit saada halutessasi lisätietoa.https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116195/Niemela_Sanna.pdf?...
Hei!
Mainitsemasi kirjan aiheita ovat esimerkiksi työelämän kiemurat, ihmissuhteet, naispäähenkilön etninen tausta, oman itsensä etsiminen sekä huumori. Näihin teemoihin liittyen uutta luettavaa voisi löytyä esimerkiksi seuraavista teoksista:
Thomas, A., Jackson, T. D., Stone, N., Woodfolk, A., Clayton, D., Yoon, N. & Järvinen, O. (2022). Blackout. Otava. (linkki)
Acevedo, E. & Ojalatva, L. (2019). Runoilija X. Karisto Oy. (linkki)
Rooney, S. & Sivill, K. (2019). Keskusteluja ystävien kesken. Otava. (linkki)
Kaskiaho, R. (2022). Maantiekiitäjä. Myllylahti Oy. (linkki)
Latvala, T. (2015). Ennen kuin kaikki muuttuu. Otava. (linkki)
Leilani, R. & Sivill, K. (2021). Kiilto. Otava. (linkki)
Suomenlinna on sekä saarilinnoitus että kaupunginosa Helsingissä.
Suomenlinnan kotisivut ovat osoitteessa http://www.suomenlinna.fi/
Sivuilla on runsaasti tietoa (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi) sekä Suomenlinnan historiasta että nykypäivästä.
Suomenlinnasta kertovat myös:
Manninen, Markus
Viapori -- merilinnoitus ensimmäiseesä maailmansodassa 1914 - 1918
Sotamuseo, [Helsinki], 2000
ISBN 951-25-1137-1
Seppovaara, Juhani
Suomenlinna -- tuulee kesät talvet
Rakennusalan kustantajat, Helsinki, 1999
ISBN 951-664-039-7
Gardberg, C. J.
Viapori - Suomenlinna
Otava, Helsingissä, 1998
ISBN 951-1-13306-3
Enqvist, Ove
Varuskunnasta maailmanperinnöksi
Suomenlinna-seura, [Helsinki], 1998
ISBN 952-91-0078-7
Helsingin muuttuvat kasvot 2
osa 10 --...
Laulettuna löytyy Saaritsan kääntämänä cd-levyltä:Terveiset ulapalta : musiikkia mereltä ja järvien seliltä.
Näyttää ettei löytyisi nuottia, jossa sanat olisivat painettuina suomennoksena.
Myöskin löytyy Tikkurilan musiikkivarastosta vhs-kasetti, jossa laulu lauletaan suomeksi (saattaisi olla tekstitetty, en tiedä).
Näistähän voi kuuntelemalla "poimia" sanat.
Persoonallisuudesta ja piirteistä löytyy tietoa tiivistetysti vaikkapa koulukirjoissa, esim. Skepsis 5. Mielenterveysseuran sivuilla on lyhyesti kerrottu luonteesta, https://mieli.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/millainen-luonne-olen. Psykoterapiakeskuksen sivulla on myös luonnehdinnat persoonallisuuspiirteistä sekä vähän siitä, miten ne vaikuttavat ihmissuhteisiin, https://www.vastaamo.fi/persoonallisuus/.
Televisiosarjojen henkilöt ovat fiktiivisiä. Sarjan käsikirjoittaja voi painottaa tiettyjä piirteitä tuodakseen esiin ne esiin selvemmin tai tehostaakseen jotakin asetelmaa sarjassa. Kiinnisidottu on Liisamaija Laaksosen käsikirjoitus, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/08/20/kiinnisidottu-on-kuvaus-yhden-…, Elonetissä https://www....
Näiden nimien alkuperää on kysytty meiltä aiemminkin. Löydät vastaukset palvelumme arkistosta. Kirjoita hakusanoiksi "etunimet Juhana" ja "etunimet Vilhelmi".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Juhanan rinnakkaisnimiä ovat Juha, Juhani, Juho ja Jukka, jotka ovat suomalaisia lyhentymiä ja muunnoksia Johanneksesta ja sen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Suomen almanakassa kaikki juhlivat nimipäiväänsä Johannes Kastajan päivänä 24.6.
Vilhelmi on Vilhelm-nimen suomalainen muunnos. Vilhelm on ollut ruotsalaisessa ja suomalaisessa almanakassa vuodesta 1709 alkaen. Vilhelm on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on 'lujatahtoinen kypäräniekka'.
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta. Sanojen aurinko, ottaa, saada ja sade alkuperää käsitellään kyllä monissa teoksissa, esimerkiksi Kaisa Häkkisen teoksessa Nykysuomen etymologinen sanakirja (uusin, 6. painos vuodelta 2013). Ottaa aurinkoa -ilmauksen merkitys 'oleskella auringossa ruskettuakseen' selitetään Pirkko Muikku-Wernerin teoksessa Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008). Sen sijaan teoksessa ei kerrota, miksi ilmauksessa käytetään juuri ottaa-verbiä. Ilmausta saada sadetta ei teoksista löydy, joten sekään ei selviä, miksi saada-verbiä käytetään sade-sanan yhteydessä.
Suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin vastataan Kielitoimiston puhelinneuvonnassa arkisin klo 9-12....
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa on Hämeenlinnan puhelinluettelot 1977 alkaen. Osa puhelinluettelot on merkitty verkkokirjastoon https://www.vanamokirjastot.fi/search?fGenre=puhelinluettelot Myös vuoden 1995 puhelinluettelo löytyy siis meiltä, ja voit pyytää sen käyttöösi pääkirjaston neuvonnasta.
Vantaalla on auki sunnuntaina klo 10-15 Pointin kirjasto Pakkalassa osoitteessa Hagelstamintie 1.
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/a0c3fbde-1120-4347-aeb1-224edcd7b269.aspx löytyvät tiedot Helsingin kirjastojen lukusaleista.
Klikkaamalla kirjaston nimeä saa selville osoite- ja aukiolotiedot.
hei,
Hyvä perusteos on Uskonnot maailmassa; Katja Hyry, Juha Pentikäinen (toim.), WSOY, Helsinki 1999 (tai vanhempi). Siinä käsitellään buddhalaisuuden sosiokulttuurista taustaa, historiaa, levinneisyyttä, koulukuntia, oppia ja rituaaleja.
lisäksi:
Sogyal, Rinpoche; Tiibetiläinen kirja elämästä ja kuolemasta, Otava, Helsinki 2001. Teos käsittelee kuolemaa, jälleensyntymistä ja karmaa buddhalaisuudessa.
Sangharakshita, sthavira; Opas Buddhan polulle. Like, Helsinki, 2000.
Dalai Lama XIV; Onnellisuuden taito--elämän opaskirja. Tammi, Helsinki, 2000.
zenbuddhalaisuudesta:
Niinimäki, Mikael; Suomalainen zen-opas. Basam Books, Helsinki, 2001. Kirjassa käsitellään buddhalaisuutta mietiskelyn kannalta.
internetissä:
http://www.oph.fi/etalukio/...
Tämän nimistä laulua ei löytynyt, mutta sitä muistuttaa laulu nimeltä Kevään kynnyksellä. Laulu alkaa sanoin kevät tuli keinuen porraspäähän… Voisikohan etsimäsi olla jonkinlainen jouluversio siitä samaan tapaan, kuin vaikkapa laulua Juhannus on meillä herttainen lauletaan myös "joulusanoilla" (jouluaatto on nyt herttainen).
Kevään kynneksellä -laulu nuotteineen löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Elämäni laulut.. / Lauri Haajanen (2006)
- Uusi lapinlasten laulukirja / Jouko Tekoniemi (1991)
Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Viipuriin. Päähenkilö on yksinhuoltajaäiti Ida Maria. Kirjassa kuvataan Ida Marian ja hänen tyttäriensä elämää.
Kirja on itsenäinen jatko-osa teokselle Kylä järvien sylissä.
