Emily Smithin kirja The Power of Meaning on suomennettu nimellä Merkityksellisyyden voima ja sitä on tilattu Kyyti-kirjastoihin useampi kappale. Jos suomenkielinen teos käy, niin se on varattavissa. Englanninkielistä alkuteosta Kyytiin ei ole tilattu.
Titanic upposi 15.4.1912.
Lähteet:
https://www.nationalgeographic.org/education/titanic/https://allthatsinteresting.com/titanic-survivorshttps://www.history.com/topics/early-20th-century-us/titanichttps://en.wikipedia.org/wiki/RMS_Titanic
Stakesin tilastoraporttisarjassa on julkaistu Kaija Vaalgamaan ja Jukka Ohtosen "Terveydenhuollon ammattihenkilöt 31.12.1999 (8/2000), jossa ei ole juuri yliopistosairaaloissa työskentelevän henkilökunnan koulutusta koskevaa taulukkoa. Julkaisussa on kuitenkin esim. taulukko "Työikäiset laillistetut ja nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt suurimmissa kaupungeissa 31.12.1999", jonka alaviitteissä mainitaan jotakin myös tutkinnoista, mutta taulukko on siis kaupungeittain, ei sairaaloittain. Toisessa taulukossa " Työikäiset eräät terveydenhuollon ammattihenkilöt koulutusasteen tai erikoisalan mukaan erityisvastuualueittain ja sairaanhoitopiireittäin 31.12.1999" on esim. Turun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen mukaiset...
Etsimme Edustajamatrikkelista ilmoittamillasi tuntomerkillä sopivaa kansanedustajaa ja löysimme seuraavan. Emme mitenkään voi olla varmoja, että hän on etsimäsi henkilö. Tämä on tulos meidän työstämme.
Onni Peltonen on ollut kansanedustajana vv. 1933 – 1961. Hän on ollut veturinkuljettaja ja ministerinä olettamanasi aikana.
Edustajamatrikkeli 1907 – 2000 löytyy Eduskunnan internet-sivuilta, jossa käy ilmi mm. ministeriydet ja eduskunnan toimielimet, joissa ko. henkilö on toiminut.
Nehru on ollut vierailulla Suomessa 18-20.6.1957 ja käynyt tuolloin Eduskunnassa. Ei ole tietoa, keitä henkilöitä hän tapasi tuolloin.
Olavi Hurri on kirjoittanut teoksen Onni Peltonen Keski-Suomen veturina, Jyväskylä 1994. Tätä teosta ei valitettavasti ole...
Helmet-aineistohausta löytyy jonkin verran kirjoja GPS:sta. Seuraavassa joitain:
- Avaruustoiminta Suomessa : kansallinen strategia ja kehittämisen tavoitteet 2005-2007, Kauppa- ja teollisuusministeriö : Edita, 2005
-Miettinen, Samuli: GPS käsikirja, Genimap, 2002
-Henttu, Pekka:
Teos GPS - maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä : opas uuteen aikaan, Naviprop, 1993
-Miettinen, Samuli:
GPS vie vaivatta perille, Ajatus, 1998
Helmet-hakuun pääsee osoitteesta http://www.helmet.fi , hakutavaksi voi valita aihehausn ja hakusanaksi gps.
Aiheeseen on useasti vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi:
http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm
http://www...
Evert Tauben lauluista on julkaistu Ruotsissa erittäin runsaasti nuottikokoelmia, joista tässä muutamia linkkejä HelMet-kirjaston kokoelmaan:
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542460~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542489~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1850218~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542502~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542603~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542596~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542585~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b2002659~S9*fin
Tauben lauluja on myös suomennettu, mutta yhtään pelkästään hänen lauluilleen omistettua suomenkielistä kokoelmaa ei näköjään ole julkaistu. Mutta suosituimmat (kuten Keväthuumaus eli Sjösala vals) löytyvätkin...
Vaihdoin viestiasetuksiasi niin, että tekstiviestin sijaan saat saapumisilmoituksen sähköpostiosoitteeseen, josta tämä kysymyksesi tuli. Jos tämä ei käy niin ottaisitko vielä yhteyttä.
Aino Kontulasta löytyy tietoja esim. teoksesta
Kotimaisia nykykertojia. 7 / Anna Pihlajaniemi & Katri Riihivaara
Nettilähteitä ovat esim. Kirjasampo
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175934154848
Blogit logit ja artikkelit on tiedonrippusia hänen elämästään.
Esim. https://johiltunen.wordpress.com/2012/05/17/aino-kontula-takaisin-ylaas…
Perheestä ja lapsuudesta eivät monet halua kovin tarkkoja tietoja nettiin. Kontula ei ole vielä kirjoittanut muistelmiaan.
Kustantamo Gummeruksen kautta voisi ottaa yhteyttä Kontulaan ja kysellä lapsuusajoista häneltä suoraan.
info@gummerus.fi
Hei! Voisit etsiä sinulle sopivaa teosta esim. Kirjasammon listasta Vieraita kulttuureja. Se on laadittu ajatellen nimenomaan lukiolaisia. Tässä linkki: https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6034 Lukuiloa!
Pancetta on ilmakuivattua sialnkylkeä, joka on usein ahdettu rullalle keino- tai luonnonsuoleen. Herkku tunnettiin jo antiikin Roomassa.
Pancettaa on useita eri tyyppejä.
Pancettaa voi syödä sellaisenaan leikkeleenä makkaran tapaan, tai sitä voi käyttää ruoanlaitossa. Erityisen suosittu se on alkuruokana. Oheen suositellaan esimerkiksi kuivattuja hedemiä.
https://www.artimondo.it/magazine/pancetta-tesa/
Paikan ja kuvan perusteella arvelen kyseessä olevan rantahämähäkin, tarkemmin isorantahämähäkin. Varmaa vastausta en voi antaa, koska en ole hämähäkkiharrastaja tai -asiantuntija.
LuontoPortti - verkkolehti - Mikä hämähäkki
isorantahämähäkki - Dolomedes plantarius | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus
Hakutulokset - isorantahämähäkki - Kuvapankki - Kuvatoimisto Vastavalo.net
Halutessasi voit lähettää kysymyksen myös vaikkapa YLEn Luontoiltaan Kysy luonnosta – asiantuntijat vastaavat – Luonto – yle.fi
Tuunanen ja Tuunainen ovat saman suvun nimiä, Tuunainen edustaa vanhempaa kirjoitusasua. Nimeä esiintyy 1600-luvulla Laatokan ja Pohjois-Karjalassa ja Itä-Savossa. Nimen tarkkaa merkitystä ja alkuperää ei varmuudella tiedetä.
Lisätietoja: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000)
(Vastausta päivitetty 28.10.)Lähetin kysymyksesi Ylen arkistoon, mutta Ylen arkistotoimittajakaan ei löytänyt kyseistä Päivän mietelausetta pitkällisestä ja perusteellisesta etsinnästä huolimatta. Yle Radio 1:n kuuluttajistakaan ei ollut apua tässä asiassa. Sillä välin sain käsiini Thomas Mannin Kuolema Venetsiassa -novellin ja tarkistuksen jälkeen näyttää siltä, että kysymääsi ajatusta ei mainita novellissa. Muistan itsekin lukeneeni tästä pysäyttävästä ajatuksesta, mutta sen alkuperää en valitettavasti nyt onnistunut löytämään muistakaan lähteistä.Sinänsä elämän rajallisuudesta puhutaan jo raamatussa Jobin kirjassa: "Ihmisen elämä on laskettu tarkoin, lasketut ovat sen kuukaudet ja päivät. Sinä olet pannut hänelle rajan, jota hän ei voi...
Kyselimme tästä Karkkilan Puskaradio -Facebook-ryhmässä ja siellä pari kommentoijaa kertoi, että tällaista radiotoimintaa on mahdollisesti tulossa ja viritteillä.Kannattaa siis pysyä kuulolla. https://www.facebook.com/groups/452718004818697/
Opetusministeriön http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/?lang=fi sivuilta löytyi viime vuoden kirjastotilastoja, joiden mukaan pääkirjastoja oli 409, sivukirjastoja 449, laitoskirjastoja 69, kirjastoautoja 172 ja kirjastoveneitä 1.
Aika monessa kirjastossa Helsingin kaupunginkirjastossa on skanneri asiakkaiden käyttöön. Alla olevasta linkistä saat luettelon kirjastojen skannereista. Sitä kautta pääset myös varaamaan ajan.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
Varminta olisi varata skannerilla varustettu kone etukäteen, sillä jos menet Kaupunkiverstaalle ilman varausta, saattavat skannerikoneet olla varattuina. Skannerit ovat Kaupunkiverstaan koneilla 1–5.
