Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai Jukka Parkkisen teoksesta Aasinsilta ajan hermolla (2005) ei löytynyt kyseisen sanonnan alkuperää. Vastausta voisi etsiä myös näistä kirjoista:Sakari Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja (1981)Päivä pulkassa, pyy pivossa (2014)Leea Virtanen: Ellun kana ja Turusen pyssy (1999)
Monipuoliset ja ajantasaiset nettisivut Timo Parvelasta löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä Sanojen aika -kirjailijatietokannasta. Sivuilla kerrotaan perustiedot Parvelasta, listataan hänen julkaisunsa ja annetaan tekstinäytteitä. Sivuilla on myös linkkejä kirjailijan kotivulle, hänen haastatteluihinsa ja kirja-arvosteluihin.
Linkki Timo Parvelan esittelyyn Sanojen ajassa löydät tästä osoitteesta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=538&PageConten…
Tämän lisäksi katso myös kustannusyhtiö Tammen nettisivut, jossa kirjailijaesittelyn lisäksi listataan hänen teoksensa, teosten käännökset ja hänen saamansa palkinnot. Löydät sivut täältä: http://www.tammi.fi/kirjailijat/kirjailija/64
Oikeaa laulua emmme tainneet löytää. Jonkin verran sitä muistuttaa George H. Clutsamin kehtolaulu, joka on suomeksi nimeltään Tummakiharainen lapseni. Laulu alkaa näin: Uinu lapsi, sä pieni pörrötukka kuu kirkas valaa säteitään kehtos kullaten. Ainakin Suuressa toivelaulukirjassa numero 5 laulussa on kuitenkin vain kaksi säkeistöä, joten muistamiasi sanoja siinä ei ole.
Olivia on Oliverin sisarnimi. Oliverin on esitetty pohjautuvan latinan sanaan olivarius eli oliivipuu. On myös arveltu, että se voisi olla nimen Olavi keskieurooppalainen muoto. Nimesi merkitys on siis mahdollisesti vain mainitsemasi oliivipuun lehvä.
Lähde
Kustaa Vilkuna: Etunimet
Hiukan tietoa löytyy nettisivulta http://www.raahe.fi/~sya/culture/kirj14.html . Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa jnenonen@raahe.fi. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummeruksen ( http://www.gummerus.fi ) että WSOY:n ( http://www.wsoy.fi ) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä. Kysy myös lähimmästä kirjastostasi Kirjallisuusarvosteluja-lehteä, joka sisältää arvosteluja lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Joskus näissä arvosteluissa on myös henkilötietoja.
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoja ainakin kirjoista: Kotimaisia nykykertojia, BTJ Kirjastopalvelu, 1997, ISBN 951-692-397-6 s.45-46 ja Tulusto Esko: Elämää Suomessa : henkilögalleria, Weilin+Göös, 1990, ISBN 951-35-4768-X s. 71-74 sekä videolta: Kirjailijan puhetta 6 : Annaleena Härkönen, 1991.
Internetistä kirjailijasta löytyy tietoja osoitteesta: http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990525-174643.html.
Uusi tieliikennelaki ei puhu mitään äänenvoimakkuuksista, mutta se kieltää "Tarpeettoman ja häiritsevän ajoneuvoilla ajamisen" Tieliikennelaki 54 §
Valitineuvoston päätös melutason ohjearvoista kuuluu näin: "2 § Ohjearvot ulkona
Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.
Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien...
Japanin ja kiinan kielen merkeistä on kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun japanin kieli tai kiinan kieli:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kiinan kielestä esim. täältä:
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kirjastoissa japanin kielen oppi- ja sanakirjat ovat luokassa 89.95 ja kiinana kielen luokassa 89.943.
Oodi ilolle urkusovituksena näyttää löytyvän seuraavista nuottikokoelmista:
The Essential book of wedding music--the forty best loved organ pieces for the happy day |
|JULK/UTG: Kevin Mayhew, Stowmarket, 1997, 1 soolonuotti, 144 s., 31 cm, ISBN 1-84003-107-7 ;
The Classical music--Fake book--Over one hundred & fifty classical themes / Compiled by Peter Evans & Peter Lavender |JULK/UTG: Wise, London, c1995, 1 sävelmäkokoelma, 128 s., 31 cm, ISBN 0711944261 ;
The Faber Book of classical film themes--Arranged for easy piano/keyboard / by Daniel Scott
|JULK/UTG: Faber Music, London, c1988, 1 sävelmäkokoelma, 30 s., 31cm, ISBN 0-571-51064-7
Nuottikokoelmien saatavuuden kirjastoista voit tarkastaa Plussa-...
Mikäli et ole vielä Celian asiakas, voit rekisteröityä Celian palvelujen käyttäjäksi osassa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä ja saat samalla Pratsam reader -tunnukset. Rekisteröintejä tehdään tällä hetkellä Itäkeskuksen, Kallion, Kannelmäen, Lauttasaaren ja Pasilan kirjastoissa. Espoossa voit rekisteröityä Celia-asiakkaaksi Ison Omenan ja Sellon kirjastoissa ja Vantaalla Tikkurilan kirjastossa. Tilanne voi muuttua, joten ajantasainen tilanne kannattaa tarkistaa Helmet-sivustolta.
Rekisteröintejä tehdään myös Malmin kirjastossa, joka tosin on suljettuna 18.4.2017 saakka.
Jos olet jo Celian asiakas eli sinulla on Celian asiakastunnus, voit tilata Pratsam reader -tunnukset alla olevasta linkistä löytyvällä verkkolomakkeella.
https...
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan tätä Kikan kappaletta ei löydy nuottijulkaisuna.
Kirjastot.fi:n Frank-monihaulla ei kappaletta myöskään löydy. Monihaulla löytyy kyllä muita Kikan kappaleita nuotteina, esim. Mä haluun viihdyttää.
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/
Viola https://viola.linneanet.fi
Voisiko kyse olla kielikuvasta? Vesi on todella tyyni, ei minkäänlaista virettä pinnassa. Öljy on jontekin paksumpaa raskaampaa, liikkumatonta. Pinta on enemmän kuin tyyni, se on öljytyyni.
Sanojen merkitysiä voi katsoa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyvästä Kielitoimiston sanakirjasta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Kohtalaisen hyvät vastaukset kysymyksiin saanee Sosiaali- ja Terveysministeriön sivustolta, jossa on tilastotietoja soteveteraaneista, niin iän kuin sukupuolenkin mukaan jaoteltuna:
http://www.stm.fi/ikaihmiset/veteraanit/tilastoja?cssType=text
Dani on Dan-nimen tavoin lyhentymä nimestä Daniel, joka on hepreaa ja merkitsee "Jumala on tuomarini". Dan-nimeä voidaan pitää myös itsenäisenä nimenä, jolloin merkitys on "tuomari". Irlannin mytologiassa Dan on äitijumalatar, ja nimen iirinkielinen merkitys on "tummatukkainen".
(Lähde: Lempiäinen Pentti, Suuri etunimirja WSOY 1999)
Suosittelen sinulle joitakin tämän päivän kysyttäjä ja suosittuja nais- ja mieskirjailijoita. Uskon, että näiden kirjailijoiden teoksista löydät sopivan esitelmän aiheen. Vaski-aineistotietokannassa voit tutustua kirjailijoiden tuotantoon:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
Laita tekijä-kenttään kirjailijan nimi muodossa: Sukunimi, Etunimi. Voit rajata hakua laittamalla Aineistolajit -kohdassa Kirja-ruutuun ruksin ja Kielet – kohdassa Suomi-ruutuun ruksin. Näin saat hakutulokseksi kirjoittajan suomenkieliset kirjat. Useiden kirjailijoiden kirjoja on nimittäin käännetty myös muille kielille, ja niistä on tehty myös äänikirjaversiot.
Näin tutkimalla kirjailijoiden teoksia tietokannassa näet...
Artikkelin saa käsiinsä joko Helsingin sanomien maksullisesta Aikakone-palvelusta ( Linkki Aikakoneeseen ) tai Kansalliskirjaston vapaakappalekirjastosta. Linkki Kansalliskirjastoon. Linkki jäljennepalvelun ohjeisiin.
Kirjailija Antti Tuomaisesta löytyy tietoa pääasiassa liittyen hänen tuotantoonsa. Me naiset -lehden artikkelissa (22.9.2016) Tuomainen kertoo nuoruutensa alkoholiongelmasta:
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/alkoholin-jattanyt-menestyskirjailija-antti-tuomainen-en-voinut
Hänen lapsuuteensa liittyviä lähteitä emme löytäneet.
Viralliset pohjoismaiset hotellisäännöt ovat liitteenä esimerkiksi Editan julkaisemassa teoksessa "Hotelli palveluiden tuottajana" (toim. Jouni Alén, Carola Nenonen, Tea Savola ja Leena Uusimäki, 1997). Säännöissä käydään läpi mm. varaukset ja vahvistukset sekä peruutukset ja saapumatta jättämiset. Kirjan saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastosta näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n mukaan ns. kansainvälisiä hotellisääntöjä käytetään alan yritysten kesken, ja nämä säännöt ovat vain SHR:n jäsenten käytettävissä.
SHR:stä suositeltiin tässä yhteydessä Mirja Rautaisen teosta "Hotellivaraukset", josta on uudistettu painos vuodelta 2000. Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastosta.
Usein sähköisissä kirjoissa on sivunumerot, mutta myös sivunumerottomia e-kirjoja on olemassa. Tällaisissa tapauksissa voit esimerkiksi viitata siihen lukuun tai kappaleeseen, jossa lainattava kohta on. Lisätietoa esimerkiksi täältä: https://libguides.centria.fi/oppariopas/viittaaminen.
On myös syytä pitää mielessä, että viitteiden merkitsemisessä on paljon erilaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka vaihtelevat oppiaineiden ja -laitoksien välillä. Esimerkiksi laajaa opinnäytettä kirjoittaessa tällaiset käytännöt olisi hyvä selvittää jo aikaisessa vaiheessa.
