Nämä Astrid Lindgrenin klassikoiksi muodostuneet saturomaanit tekevät vaikutuksen hyvinkin eri-ikäisiin lukijoihin ja kuulijoihin. Ääneen luettuna ne sopivat alle kouluikäisillekin, joskin voivat olla paikoin todella pelottavia, etenkin Veljeni, Leijonamieli.
Veljeni, Leijonamieli -kirjan kuolemateema voi tuntua pelottavalta pienimmistä lukijoista. Siinä käsitellään myös heikomman puolustamista, itsensä uhraamista yhteisen hyvän puolesta taistelussa pahaa vastaan.
Ronja, ryövärintytär puolestaan kuvaa hienolla tavalla lapsen kehitystä nuoreksi, lähestyvää murrosikää, itsenäistymistä ja samanaikaista kaipausta turvalliseen lapsuuteen. Lisäksi siinä pohditaan oikeudenmukaisuutta ja rauhan rakentamista.
Kummassakin kirjassa rohkeus ja...
Laulu on tanskalainen kansansävelmä, jonka on sanoittanut Irene Mendelin. Laulu löytyy ainakin seuraavista laulukirjoista:
Koulun laulukirja / toim. Aksel Törnudd. WSOY 1920, 3.p.
Laulun taika / toim. Jussi Ilvonen. Raittiuden ystävät 1977, 3.p.
Nykysuomen sanakirjan mukaan tupakkarulla on rulla lehtitupakkaa. On arveltu, että laulussa tupakkirulla tarkoittaa kapaloitua vauvaa. Esimerkiksi kansanmuusikko Sari Kaasinen on pohtinut lehtihaastattelussa (aamuposti 12.2.2016), että tupakkirulla on laulussa alkusoinnun takia, mutta toisaalta kapaloitu vauva voi muistuttaa "sikaripötkylää".
Ihan varma ei voi olla, koska esim. Vaskissa pokkareilla ja kovakantisilla kirjoilla ei ole aina omia tietueita. Useimmiten kuitenkin on, ja ero saattaa olla ilmoitettu teoksen viitetiedoissa ISBN-numeron yhteydessä lyhenteillä sid. tai nid. Näistä sid. eli sidottu tarkoittaa kovakantista ja nid. eli nidottu pokkaria.
Jotain voi arvella myös kirjan ilmestymisajankohdasta niin, että usein uudet kirjat ilmestyvät ensin kovakantisina ja myöhemmin, vuoden parin kuluttua niistä otetaan uusi painos pokkarina.
Tsydeemi (joskus myös sydeemi tai zydeemi) on mitä ilmeisimmin stadin slangia. Se on ilmaantunut kielenkäyttöön 1990–luvulla ja tarkoittaa asiaa, juttua, puuhaa, hanketta, järjestelmää, systeemiä. Ilmaisun kantasanahan on systeemi.
Lähde : Paunonen, Heikki : Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. WSOY, 2005.
https://www.urbaanisanakirja.com/word/tsydeemi/
Verkosta löytämieni tietojen perusteella Marja-Leena Niinistö, os. Alanko, syntyi Salossa 15.11.1950 ja kuoli liikenneonnettomuudessa Lohjan kunnan Paksalossa 28.1.1995. Nämä ovat todennäköisesti oikein, vaikka en ole pystynyt monesta lähteestä varmistamaan molempia. Ainakin kuolinpäivä on uutisjuttujen perusteella oikein.
Heikki Poroila
Tarkoittanet kysymykselläsi nimenomaan ympäristöluontoa (etkä esim. Rooman vaikutuksia ympäröiviin valtioihin)?
Esim. Kaari Utrio kirjoittaa teoksessaan Familia - eurooppalaisen perheen historia:
"Muinaiset yhteisöt kasvoivat, kukoistivat ja sortuivat melko säännölliseen tapaan: vilkasta yhteiskunnallista ja taloudellista toimintaa seurasi väestönkasvu ja asutuksen laajeneminen. Väestön lisääntyminen puolestaan tiesi tehostettua maanviljelyä, kalastusta ja metsänkäyttöä. Luonto ei ajan mittaan kestänyt äärimmillen vietyä hyödyntämistä. Maan eroosio ja luonnonvarojen - kalan ja riistan - yleinen väheneminen heikensivät yhteisön elinvoimaa. Asutus supistui, yhteisö alkoi rappeutua ja joutui ennen pitkää valloittajan saaliiksi. Antiikin...
Kyse on varmastikin kappaleesta nimeltä "Muistojen Miehikkälä", joka löytyy levyltä "Kotiseutuni: muistojen Miehikkälä". Laulajina ovat Reijo Taipaleen lisäksi Kalevi Korpi ja Erkki Eräs (Erkki Pärtyn alias), ja kappaleen säveltäjä ja sanoittaja on Erkki Pärtty. Tieto löytyi Fono-äänitetietokannasta (http://www.fono.fi/) aihehaulla "Miehikkälä".
Äänite on julkaistu vuonna 1987 sekä uudelleen vuonna 2003 (lähteenä Suomen kansallisdiskografia Viola https://viola.linneanet.fi/).
Aleksander on jo antiikin ajalta tunnettu nimi ja se merkitsee kreikan kielessä puolustajaa, suojelijaa tai auttajaa. Antiikin ajan maineikkain Aleksanteri oli Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri (356-323 e.Kr.). Suomalaisissa kalentereissa Aleksanteri on esiintynyt keskiajalta lähtien.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Nimeä Emili ei löytynyt etunimikirjoista. Internetistä Baby names -sivulta http://www.thinkbabynames.com/ löytyi seuraava tieto: Emili on muunnelma nimestä Emily, merkitykseltään kilpaileva, työteliäs, innokas. Nimen mainitaan olevan harvinainen. Nimi Emily tulee roomalaisen suvun nimen Aemilius feminiinistä muodosta Aemilia. Suvun nimen pohjana on latinan aemulus, merkitykseltään kilpaileva.
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston nimipäiväsivuilta löytyvät nimipäivät, http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/
Haussa käytetty suomalainen ja ruotsalainen nimipäiväluettelo ovat vuoden 2010 viralliset täydelliset luettelot, jotka ovat muuttumattomina voimassa vuoden 2014 loppuun asti.
Aurora viettää nimipäiväänsä 10. maaliskuuta. Saagalle ei...
Hei!
Nimen kantasana on muinaissaksan sana adal, joka tarkoittaa 'jalo'.
Esimerkiksi saksalaiset nimet Adelheid ja Adeltraud pohjautuvat tähän muinaissaksan sanaan. Tanskalainen muoto nimestä on Edla tai Edle.
Nimet Edla ja Edle tulivat Tanskasta myöhään myös Ruotsiin ja Suomeen.Meillä nimi poistettiin almanakasta vanhentuneena vuonna 1929.
Eela on kansanomainen muoto nimistä Edla ja Eedla.
(lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1999)
Pekka Sammallahden pohjoissaamen sanakirjan
Sámi-suoma sátnegirji = Saamelais-suomalainen sanakirja. – Utsjoki, 1989.
mukaan (s. 524) nimi Áilu on Aslak-nimen muunnelma. Pohjoissaamen oikeinkirjoitus ei tässä anna yksiselitteistä ääntämistä: lännessä á-kirjaimella merkitään pitkää a-äännettä, idässä enemmänkin pitkää ä-äännettä, siis aailu tai ääilu.
Aslak on alkuaan skandinaavinen nimi, jonka alkuperäisiä osia ovat 'aasa-jumalaa' ja 'taistelua' merkitsevät sanat.
Tietoja nimien yleisyydestä https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. p. - Otava, 2005.
Alex, Aleks on lyhenne nimestä Aleksander, Aleksanteri. Tämä jo antiikin ajalta tunnettu nimi merkitsee kreikan kielessä puolustajaa, suojelijaa tai auttajaa. Antiikin ajan maineikkain Aleksanteri oli Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri (356-323 e.Kr.). Katolisessa kirkossa on ollut kahdeksan tämännimistä paavia ja lähes viisikymmentä pyhimystä. Venäjällä oli useita Aleksanteri-nimisiä keisareita. Kirjailijoista mainittakoon esim. Alexandr Pushkin ja Alexander Dumas vanhempi ja nuorempi. Suomalaisissa kalentereissa Aleksanteri on esiintynyt keskiajalta lähtien.
Hepreankielinen nimi Benjamin tarkoittaa oikean käden poikaa eli onnenpoikaa. Benjamin oli nuorin patriarkka Jaakobin kahdestatoista pojasta. Suomalaisessa almanakassa Benjamin...
Runo on Lauri Pohjanpään Palokärki. Löytyy ainakin teoksesta Kiurun tupa (1958) sekä kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot /toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen(1996).
Kiinassa käytetään yleisesti näppäimistöä, joka ei juuri poikkea meikäläisestä. Näppäimistö toimii Pinyin-järjestelmällä, joka muuttaa kiinalaisen kirjoituksen latinalaiseksi. Kirjaimet kuvaavat äänteitä ja tietokone muuttaa ne kuvamerkeiksi.
Englanninkielistä lisätietoa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Chinese_keyboard
Eräs selitys asialle voisi olla se, että sanat ovat kovin eri-ikäisiä. "Laki" (käyttöyhteyksissä "sisäkatto", "kitalaki", "päälaki", "suulaki", "tunturin laki") on Lauri Hakulisen mukaan suomen kielen vanhimpia, omaperäisiä kulttuurisanoja (teoksessa Suomen kielen rakenne ja kehitys, Otava 1979, s. 331 - 332), eli se on jossain muodossaan kuulunut suomen kielen ja sen esimuotojen sanastoon jo kenties vuosisatojen ellei -tuhansien ajan. "Laki" (lainopillisessa merkityksessä) on taas suomen kielen sanana huomattavasti nuorempi ruotsalais- tai skandinaavisperäinen lainasana (Hakulisen teos, s. 369 - 370). Saattaa siis olla, että kun lainopillinen sana "laki" on lainautunut suomen kieleen ruotsista, on sitä alettu taivuttaa "mäen laesta"...
Käyttäen lähteenä Atlantic Sun Airwaysin pilotin ohjeita ATR-72-500:n nopeus (kun nokkapyörä irtoaa maasta) on 115 KIAS (Knots indicated air speed). Myös laskeutumisnopeus on 115 KIAS. (115 KIAS=213 km/h)
ATR-72-500 pilotin ohjeet:
http://www.atlanticsunairways.com/training/checklist_atr72.pdf
Lentokoneiden nopeusmerkinnöistä (v-speeds):
http://en.wikipedia.org/wiki/V_speeds
Sukkahousuille löytyy taustaa teoksesta Selin, Jaakko:
Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista / Jaakko Selin. Helsingissä : Otava, 1997. Netissä löytyy teoksen sukkahousuja käsittelevää osuutta osoitteessa http://www.tkukoulu.fi/~ersyrja/sukkahousut/sukkahousujen%20tarina.htm . Sen mukaan sukkahousut ovat ilmeisesti tulleet 1960-luvulla ja yleistyneet 1970-luvulla.
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Kirjan lukeminen ääneen satutunnilla tai muussa julkisessa tilanteessa vaatii luvan tekijältä tai tekijöiltä. Tekijänoikeuslain 21 § säätää sallituksi esittämisen jumalanpalveluksen tai opetuksen yhteydessä. Ilman lupaa teoksen esittäminen on sallittua myös sellaisessa tilaisuudessa, ”jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa”. Satutunti voisi muuten täyttää jälkimmäisen poikkeustapauksen edellytykset, mutta lukeminen lienee kuitenkin satutunnin pääasia....
Arkikokemukset ja silminnäkijätodistukset näyttäisivät osoittavan, että kyllä ihminen voi haukotella myös nukkuessaan. Tämän kysymyksen vastaaja on esimerkiksi nähnyt aikanaan omien pikkulapsiensa haukottelevan unissaan. Kysely lähiympäristössä paljasti vastaavanlaisia kokemuksia.
Haukottelun syy sinänsä on ollut pitkän aikaa mysteeri, eikä sen mekanismia ole ymmärretty kovinkaan hyvin. Haukotus on refleksi, jossa ihminen hengittää suu avoinna syvään, ja se liitetään usein väsymyksen tai kyllästymisen tunteeseen. Haukottelun perimmäisestä syystä on esitetty useita teorioita. Yksi yleinen ja pitkäaikainen, mutta nykyään kyseenalaistettu selitys on happivajaus ja liiallinen hiilidioksidin määrä veressä. Muita esitettyjä syitä ovat mm....
