Voit kaukolainata Sipoon kunnankirjaston kautta Helsingin kaupunginkirjastosta kirjan, jossa on Warhammer pelin säännöt:
Warhammer 40,000 vuodelta 2004
hae Helmetistä sanalla warhammer:
www.helmet.fi
http://www.roolipelit.net/
Hakusanalla ”tunneterapia” ei näytä löytyvän ainakaan Helmet-kirjastojen valikoimista oikein mitään. Aiheesta näyttäisi kuitenkin olevan tietoa esimerkiksi Antti Pietiäisen teoksessa ”Tunne, antitunne, perimä : johdanto tunteiden dynamiikkaan” (Natura Medicina, 2013) ja Marja-Liisa Veijosen teoksesta ”Luontaisesti terveeksi” (Edico, 2008).
Ilmeisesti tunneterapialla on läheinen suhde vyöhyketerapiaan. Siihen liittyvää koulusta antavia tahoja löytyy Googlella käyttämällä hakusanoja ”vyöhyketerapia” tai ”tunneterapia” ja ”koulutus”. En anna suoraan linkkejä, jotten tulisi mainostaneeksi mitään koulutusta antavaa tahoa. Vyöhyketerapiasta on myös enemmänkin kirjoja kirjastojen valikoimissa.
Sinänsä lienee ehkä syytä muistuttaa, että...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimet Tuovinen ja Tuovila voivat olla peräisin skandinaavisesta miehennimestä Tove tai savolaisalueilla Daavid-nimen kutsumamuodoista Tuovetti ja Tuovikka. Vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta. Viittauksia Dufving-nimeen ei löytynyt. Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) Hiski-hakuohjelman avulla Suomessa on elänyt muutamia Dufving-nimisiä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Ehkä asiaa kannattaisi tiedustella Sukututkimusseuran Suku Forumilta:
http://suku.genealogia.fi/
Kaikki kolme runoa löytyvät teoksesta Haahti, Hilja: Valittuja runoja (2.laaj.p. Otava 1926). (Häilyvä pisara on nimeltään Päilyvä pisara.)
Mikäli et omista lähikirjastoistasi tätä teosta löydä, voit pyytää kirjastoasi tilaamaan sen kaukolainana, esim. täältä Hämeenlinnasta.
Aiheesta löytyi jonkin verran tutkimusta (kirjoja ja artikkeleita):
Artikkeleita:
Juutilainen, Jouko: Kirjan elinkaari loppuu halpatorille. Savon Sanomat 2003-02-01
Petäjä, Jukka: Uudet ja kauniit saa tuoretiskiltä, vanhat varastosta : Helsingin Sanomat selvitti, mitä tämänvuotisia kirjoja ja mitä kahden vuoden takaisia saa kirjakaupoista. Helsingin Sanomat 2003-11-09
Alftan, Maija: Käpylän kirjasto nosti kapinalipun : kirjasto kampanjoi "uhanalaisten" vanhojen kirjojen säilyttämisen puolesta. Helsingin Sanomat 2005-05-10
Alftan, Maija: Makkelikone ahmii painokset loppuun : vain kolme vuotta vanha kirja saattaa nykyisin joutua kustantajan paperisilppuriin. Helsingin Sanomat 2000-04-19
Linna, Martti: M niin kuin makulointi. Kirjailija. -...
Tonttuparaati on Kurt Noackin sävellys 1930-luvulta. Alkuperäiseltä nimeltään se on Heinzelmännchens Wachtparade. Scandia-musiikki julkaisi kappaleesta pianosovituksen irtonuottina 1960-luvulla (KS 457). Sovitus on suhteellisen haastava, taitavalle pianistille sopiva. Kappaleen keskellä ja lopussa sävellaji on As-duuri.
Nuottia on saatavissa Outi-kirjastosta: https://outi.finna.fi/Record/outi.222786
Virallisia lyhenteitä kananmunattomalle ruoalle tai kananmunattomille ruokavalioille ei Kielitoimistolla ole. Siksi käytäntö on kirjavaa. Jos päädyt käyttämään yhden tai kahden kirjaimen ratkaisua, asiakkaan olisi varmasti hyvä saada ruokalistalla myös luettelo käyttämistäsi lyhenteistä. Siitä käy ilmi lyhenteiden käytön johdonmukaisuus.
Käyttöyhteys Kielitoimiston mukaan ratkaisee, mikä on mielekästä.
Jos päädyt viittaamaan kananmunattomiin ruokavalioihin, ajattele asiaa sanan lopusta sanan alkuun päin ja pistä mielekkäässä kohdassa konsonantin jälkeen piste. Esimerkiksi "laktoveget. ruokavalio."
Turun kaupunginkirjaston eri toimipisteissä on jatkuvaa kirjojen poistomyyntiä, esim. pääkirjastossa on oma hyllykkö poistetuille kirjoille (lähellä sarjakuvahyllyjä). Autokirjasto saattaa järjestää toukokuussa 2004 omat poistokirjamarkkinat, mutta tarkempia tietoja löytyy aikanaan kirjaston kotisivulta http://www.turku.fi/kirjasto/
Vuoden 1986 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen tehtävien aiheisiin voi tutustua vaikkapa kirjan Ylioppilasaineita 1986 avulla. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa tätä ei valitettavasti enää ole, mutta muualta Pirkanmaalta kirjaa edelleen löytyy. Tampereella kyseisen vuoden äidinkielen aineiden aiheet voi tarkistaa vaikkapa Spes patriae -matrikkelista, joka sisältää kaikki senvuotiset koekysymykset.
Nimeä Sipari on esiintynyt Lappeella ja Valkjärvellä, molemmissa on myös kylä nimeltä Siparila. Merkintöjä on myös Kivennavalta, Muolaasta, Parikkalasta sekä muutama tieto Säämingästä.
Uusi suomalainen nimikirja arvelee, että nimi voisi olla kansanjohdos nimestä Sigfrid, josta tulevat myös nimet Sipa, Sipi, Sippo ja Sipri. Toisena vaihtoehtona mainitaan yhtäläisyydet nimen Skippari muotoutumisen kanssa. Siinä taustana on laivuria tarkoittava ammattinimitys, ruotsin skeppare, muinaisruotsin skipari.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988
Päiväkohtainen osakekurssi löytyy kyseisen päivän Kauppalehdestä. Kauppalehti löytyy ainakin Kansalliskirjastosta. Myös Kauppalehdestä voi tiedustella, löytyykö kurssi heidän arkistostaan.
Osakekurssien historiatietoja löytyy sekä Kauppalehdestä (10 vuotta taaksepäin) ja nasdaqomxnordic.com (Nokian kurssi vuodesta 1997 alkaen). Valitettavasti nämä eivät sisällä osakekurssien tietoja riittävän kauas taaksepäin, jotta näistä löytyisi kysymäsi päivän kurssi.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään halventavassa merkityksessä epäluotettavasta tai muuten vastenmielisestä (nuoresta) miehestä (joku hämäräperäinen juippi). Suomen murteiden sanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä tai keskenkasvuisesta pojasta vrt. lurjus, hunsvotti, sälli.
Yleisimmin sanaa lienee käytetty Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Keski-Pohjanmaalla (ne on semmosia juippia ne poijjaat).
Juippia -verbiä on mm. Juvalla käytetty merkityksessä luikkia (kävelläj juppii nolona tieheese) ja Karstulassa verbiä juiputtaa merkityksessä huiputtaa.
Astrid Lindgrenistä on kirjoitettu useita kirjoja:
Andersen, Jens, Astrid Lindgren : tämä päivä, yksi elämä (suom. Kari Koski) WSOY 2015
Astrid Lindgren : elämän kuvat (toimittaja: Jacob Forsell ; teksti: Johan Erséus ; esseet: Astrid Lindgren ja Margareta Strömstedt ; suomentanut Helene Bützow), WSOY 2007
Björk, Christina Astrid Lindgrenin lapsuuden maailma / [teksti:] Christina Björk ; [kuvat:] Eva Eriksson ; suomentanut Helene Bützow WSOY 2007
Ljundgren, Kerstin: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1997)
Strömstedt, Margareta: Astrid Lindgren (1988).
Kirjailijan muistelmateos Lapsuuteni Smoolanti (Astrid Lindgren, Margareta Strömstedt, Jan-Hugo Norman ; [suom. Anja-Liisa Vartiainen])kertoo kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta....
Hiukan tietoa löytyy nettisivulta http://www.raahe.fi/~sya/culture/kirj14.html . Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa jnenonen@raahe.fi. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummeruksen ( http://www.gummerus.fi ) että WSOY:n ( http://www.wsoy.fi ) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä. Kysy myös lähimmästä kirjastostasi Kirjallisuusarvosteluja-lehteä, joka sisältää arvosteluja lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Joskus näissä arvosteluissa on myös henkilötietoja.
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoja ainakin kirjoista: Kotimaisia nykykertojia, BTJ Kirjastopalvelu, 1997, ISBN 951-692-397-6 s.45-46 ja Tulusto Esko: Elämää Suomessa : henkilögalleria, Weilin+Göös, 1990, ISBN 951-35-4768-X s. 71-74 sekä videolta: Kirjailijan puhetta 6 : Annaleena Härkönen, 1991.
Internetistä kirjailijasta löytyy tietoja osoitteesta: http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990525-174643.html.
