Useissa kirjastoissa pääkaupunkiseudulla on käytössä "Lainaa kirjastonhoitaja" -palvelu. Se tarkoittaa, että voit etukäteen varata ajan kirjastonhoitajalle, jolloin hän on sovittuna ajankohtana kokonaan sinun palveluksessasi ja ehtii kaikessa rauhassa paneutua esimerkiksi tiedonhakuongelmaasi. Esimerkiksi Pasilan kirjaston Lainaa kirjastonhoitaja -palvelusta saat tietoa tältä sivulta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Samalta HelMet.fi -sivustolta voit tarkastaa, missä muissa kirjastoissa on vastaavanlainen palvelu. Napsauta linkkiä "Sivustohaku" ja kirjoita hakusanaksi "Lainaa kirjastonhoitaja".
Ikävä kyllä kirjastonhoitajia ei saa kotilainaan, vaan ainoastaan kirjastokäyttöön.
Hei!
Kyseinen runo on alunperin englantilainen lastenloru Solomon Grundy. Sen on kirjannut muistiin John Orchard Halliwell ja se on julkaistu vuonna 1842. (https://en.wikipedia.org/wiki/Solomon_Grundy)
Löysin lorulle suomennoksen Alice Munron novellikokoelmasta Hyvän naisen rakkaus, novellista Muutoksen aika s. 298-299.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1420144
Muita kokoelmia ei valitettavasti ainakaan vielä tullut vastaan.
Pahoittelemme asiasta teille aiheutunutta vaivaa ja mielipahaa. Tietääksemme Helmet-järjestelmään ei ole tehty lauantaina 3.6.2017 huoltotöitä. Laitan palautteen joka tapauksessa eteenpäin Helmet-toimitukseen.
Kesälauantaisin Helsingissä onkin tänä vuonna auki vain viisi kirjastoa: Itäkeskuksen kirjasto, Kirjasto 10, Rikhardinkadun kirjasto, Suomenlinnan kirjasto ja Töölön kirjasto.
Hyvää kesää!
Olisiko kuva ollut Entressen Arduino-pajasta? Ei välttämättä fyysisenä robottina, mutta varmaan luennoitsijan materiaalissa kuvana?
Valitettavasti kaikilla työtovereillani on hyvin hatarat mielikuvat vuoden 2016 Pajatoiminnasta. Sen muistamme, että Tapiolassa robotteja ei silloin rakennettu, Ompun paja aukeni vasta syksyllä 2016 eli mahdollisia kuvauspaikkoja Espoossa olisivat Entresse ja Sello.
Arduinon rakennusosilla Pääsiäismunien maalaus -robotti on mahdollista toteuttaa.
https://create.arduino.cc/projecthub/julius-kramer/robotic-easter-egg-painter-fa526e
Kyseessä on Helvi Juvosen runo Lumottu kevät kokoelmasta Kääpiöpuu (1949). Runo sisltyy myös Helvi Juvosen koottujen runojen kokoelmaan Aukea ei koskaan metsään ovi (toim Mirkka Rekola ja Liisa Enwald, 2009, s. 31).
Seinäjoella nimeämisen perusperiaatteena on ollut alueen perinteisen paikannimistön hyödyntäminen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kaupunginosia on nimetty vanhojen kantatilojen mukaan. Myös katuja on nimetty tilojen ja talojen, yritysten sekä henkilöiden nimien mukaan ja yhteiskunnallisten aiheiden mukaan.
Lähteenä käytetty ja tarkempaa tietoa:
Sari Isokoski: Kadunnimet kertovat menneisyydestä. Julkaisussa Seinäjoen historiallisen yhdistyksen vuosikirja 2006 : tutkielmia ja tarinoita Seinäjoen varrelta.
Olavi Piha: Seinäjoen nimistöstä. Julkaisussa Seinäjoen joulu 1986.
Yleisemmin paikannimiin ja niiden etymologiaan voi tutustua esimerkiksi seuraavien kirjojen avulla:
Räisänen, Alpo: Nimet mieltä kiehtovat : etymologista...
Varausmaksu on peritty aikuisten varauksista jo useiden vuosikymmenien ajan. Lapset ja kirjastoautojen asiakkaat saavat varauksensa ilman varausmaksua, mutta 18 vuotta täyttäneiltä varausmaksu peritään.
Varauksesi on kohdistunut sellaiseen niteeseen, joka on juuri nyt lainassa. 6.11.08 on kyseisen niteen eräpäivä, eli päivä jolloin lainaajan pitää viimeistään palauttaa tämä nide kirjastoon. Ilmeisesti varaamaasi teosta ei ole tällä hetkellä missään kirjastossa hyllyssä.
Pääkaupunkiseudulla ainakin Espoon Sellon kirjastossa ja Helsingin Kohtaamispaikalla voi digitoida omia vanhoja VHS-kasettejaan DVD-levylle. Tietoa palvelusta löytyy näiden linkkien kautta:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan tuupata-verbi tarkoittaa sysäämistä ja tyrkkäämistä. Sanalla on vastineensa myös monissa suomen sukukielissä ja murteissa. Kirjakielessä sanaa on käytetty jo ainakin 1700-luvulta alkaen. Verbiä pidetään deskriptiivisenä, eli äänneasullaan kuvaavana sanana. Samanlaisia ovat myös esim. sanat kipittää ja vilahtaa. Tuuppariin siis kaiketi sysätään tai tyrkätään jotakin lehdenteossa.
Pääset Opettaja-lehden verkkosivuille seuraavasta osoitteesta:
http://www.oaj.fi. Valitse linkki Opettaja-lehti ja sieltä sitten
ilmoituksetkin jo löytyvät.
Tässä pari lasten- ja nuortenromaania aiheesta, ja linkit pieniin esittelyihin:
- Saimi ja Selma : konstikas kätkö / Tuija Lehtinen
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511287506&qtype=b -
- Virityksiä / Jukka-Pekka Palviainen
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512363957&qtype=b
- Lola offline / Nicola Doherty
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9781510100510&qtype=b
Ja alla muutama tietokirja nuorille:
- Oikeella tavalla online / Louie Stowell
https://www.varhaiskasvatuksentietopalvelu.fi/Louie-Stowell/Oikeella-tavalla-online.html
Editing Emma: the secret blog of an Internet stalker / Chloe Seager
http://armas.btj.fi/request.php?...
Molemmista nimistä on kysytty palvelussamme aikaisemminkin, vastaukset löytyvät näistä linkeistä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-nimi-netta?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-venla-nimi-on-peraisin?language_content_entity=fi
Oletan, että kysyjä etsii virren nuottia ja sanoja. Kaikki virret teksteineen ja nuotteineen löytyvät kirkon ylläpitämästä palvelustahttps://virsikirja.fi/.
Vuonna 1997, jolloin Mikkelistä tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki, Mikkelissä oli 32 847 asukasta. Lisäksi Mikkelin maalaiskunnassa asukkaita oli 11 980 (Tilastokeskus).
Tee ensin haku sopivalla hakusanalla. Valitse sitten hakukentän oikealta puolelta Asetukset-valikon hammasrataskuvake. Valikosta valitse Tarkennettu haku. Siihen pääsee myös suoraan osoitteessa google.com/advanced_search
Tarkennetussa haussa valitse kohdasta kieli kieleksi saksa. Paina lopuksi Tarkennettu haku.
Lähde:
Tarkennettu haku Googlessa
Lassi Sinkkonen syntyi Viipurissa 1.4.1937 ja kuoli Helsingissä 3.2.1976. Hänen pääteosiaan ovat Sumuruisku (1968), Solveigin laulu (1970) ja Sirkkelisirkus (1975). Sinkkonen on kirjoittanut myös runoja.
Solveigin laulu on tv-näytelmäksikin muokattu proletaarisen perhe-elämän analyysi. Kertojana on Solveig, nuori tyttö, jonka tarinan kautta rakennetaan kuvaa kolmen työläissukupolven elämästä. Saara on Solveigin äiti, joka on kovan elämän takia katkeroitunut. Famu on Solveigin isoäiti, joka rakastaa, kun Saara ei osaa. Tarina sijoittuu sota-ajan Helsinkiin. Kirja on saanut Kiitos kirjasta -tunnustuspalkinnon vuonna 1971.
Kirjan jatko-osa on Solveig ja Jussi (1973).
Lisätietoa saat lähteinä käytetyistä kirjoista
Koskela, Lasse: Suomalaisia...
