Eerika on Erikin sisarnimi. Erik on muinaisgermaaninen yhdyssana, joka merkitsee hallintoaluetta tai yksinvaltiaana hallitsevaa. 14 Ruotsin ja 7 Tanskan kuningasta on kantanut nimeä Erik. Yhteys hallitsijaan on siis olemassa, joskaan nimi ei ihan tarkasti liity prinsessaan.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja WSOY 1999.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan
Katriina on muunnos nimestä Katarina, Suomen almanakassa 1890-1907 ja uudelleen vuodesta 2000...Katarina, Katarina (kreik. katharós, puhdas, siveä), kristikunnan suosituimpia nimiä. Tarkemmat tiedot löytyvät em. teoksesta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kysytään usein nimistä. Aiempia vastauksia voit katsoa arkistosta, esim. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7545… .
Kotimaatutuksi.fi kertoo luostarien määrän olevan kuusi: "Nykyisin Suomessa toimivat luostarit ovat Valamon ja Lintulan luostarit sekä luterilaiset luostarit Helsingissä, Enonkoskella ja Naantalissa. Katolilaisista luostareista toimintaa on ainoastaan Turun birgittalaisluostarissa."
https://kotimaatutuksi.fi/nahtavyydet-ja-kulttuuri/luostarit/?utm_conte…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_luostarit
Suomen rahat arviointihintoineen 2005 : keräilijän opas, julkaisija: Suomen Numismaattinen Yhdistys 2004. Kirjasta löytyy, niin kuin nimikin jo sanoo, rahojen hintatietoja, hinta vaihtelee riippuen rahojen kunnosta. Kirja löytyy ainakin käsikirjaston hyllystä tai siitä on myös lainattavia kappaleita. Rahojen hintaa voi käydä tiedustelemassa myös antiikki- tai rahaliikkeeestä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy useita teoksia ryijyistä. Aihehakua käyttäen hakusanalla ryijyt löytyy 29 viitettä, hakusanalla raanut 19 viitettä. Kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua viitteitä voi rajata ja järjestää esim. kielen ja ilmestymisvuoden mukaan. Viitteen (teoksen) nimeä hiirellä klikkaamalla saa näkyviin saatavuustiedot (missä kirjastossa kyseistä teosta on ja onko se lainassa vai hyllyssä) sekä asiasanat, jotka kuvaavat tarkemmin teoksen sisältöä. Löytyneiden viitteiden joukossa on mm. teos Ryijy: ilo tehdä, onni omistaa, joka sisältää myös hinnaston. Internetistäkin löytyy tietoa ryijyistä, tässä pari sivua http://www.ryijypalvelu-rp.fi/, http://www.kasityonystavat.fi/...
Kirjastolaissa määritellään kirjaston työntekijöiltä vaadittavasta pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta
ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa,
jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,
johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Kirjastoalan koulutusta annetaan korkeakouluasteella, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa.
Muita kuin korkeakouluasteen tutkintoja ovat toisen asteen Liiketalouden perustutkinto ja Tieto- ja kirjastopalvelujen...
Seuraavissa teoksista löytyy jonkin verran tietoa:
- Fysiatria, toim. Hannu Alaranta, Duodecim, 1997 (artikkeli Selkäpotilaan kuvantaminen).
- Suomalainen lääkärikeskus, osa 1, Weilin+Göös, 1996 (artikkeli Kuvantamistutkimukset).
Kliinisen radiologian kirjasta varmaankin myös. Se on kuitenkin tällä hetkellä lainassa Oulun kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Internetistä yleistietoa:
- http://www.oulu.fi/radiologia/esitte8.htm
- http://www.verkkoklinikka.fi/teemat/mri/magneettikuvaus.html
- http://www.tohtori.fi/yleislaakari/178.html
- Pekka Palinin kipu-sivustosta löytyy lyhyet selostukset erilaisista tutkimuksista http://www.kipu.net/
Lehtiartikkeli,...
Sisäilmainfopisteestä löydät kaiken mahdollisen avun sisäilmaongelmiin. Palvelu on maksutonta. Tässä linkki palveluun.
https://www.sisailmayhdistys.fi/Sisailmayhdistys/Sisailmainfopiste
Lisäksi kannattaa remonttiin liittyvissä kysymyksissä tietenkin olla yhteydessä oman taloyhtiön isännöitsijätoimistoon.
Koiratytöt sarjaa on ilmestynyt kahdeksan osaa. Kariston tämän syksyn kirjaluettelossa ei ollut yhdeksättä eikä kymmenetä osaa. Mikäli tahdot tarkempaa tietoa voit ottaa yhteyttä Karistoon: www.karisto.fi.
Valitettavasti sopimus sallii käytön vain kirjaston koneilta.
ePress-lehtiä pääsee lukemaan kaikilta Kajaanin kaupunginkirjaston asiakaskoneilta ilman käyttäjätunnusta.
Pääkirjaston lukusalissa on erillinen työasema, josta pääsee vain ePressiin. Muilta koneilta ePressiin voi mennä kirjston kotisivun kuvakkeesta.
Kysymykseenne ei löydy valitettavasti vastausta. Sanonnan syntyä on yritetty selvittää Itämerensuomalaista kielikartastoa varten, mutta se on jäänyt epäselväksi.
Onko sinulta siis peritty varausmaksu, kun olet hakenut varauksen, vai onko maksu lisätty asiakastietoihisi? Varausmaksua ei tosiaan pitäisi periä alle 18-vuotiailta. Jos varausmaksu on asiakastiedoissasi ja näkyy myös HelMet-verkkokirjaston kautta, voit käydä missä tahansa HelMet-kirjastossa ja pyytää poistamaan maksun. Sama onnistuu myös soittamalla johonkin HelMet-kirjastoon. Mikäli olet jo maksanut maksun, kannattaa käydä keskustelemassa asiasta kirjastossa, johon maksun maksoit. Hyvä olisi ottaa maksusta saamasi kuitti mukaan, koska sillä voit osoittaa maksaneesi.
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Daisarit on slangisana, Helsingin slangia. Daisarit sanaa on käytetty Helsingin slangikielessä jo 1940-luvulta lähtien (lähde: Heikki Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja vuodelta 2000. Edvard Eddu Janzonin kirjassa Rundi stadis, välil snadis on stadin slangisanasto, jossa myös mainitaan daisarit. Kirja kertoo 1950-luvun Helsingistä. Molemmat em. kirjat eivät kerro enempää kyseisen slangisanan alkuperästä.
Tähän kysymykseen ei ihmisymmärrys kykene vastaamaan. Kyseessä on tuntemamme syy-seuraussuhteen ulkopuolinen ,aluton (ja ajaton) ulottuvuus, jota tietämyksemme ei tavoita.
Runo löytyy netitse monilta sivuilta, mm. alla olevalta:
http://varssyja.wordpress.com/juhannus-tervehdyksia/
Varsinaisissa muumikirjoissa runoa ei ole. Tove Jansson -seurasta arveltiin, että se saattaisi olla Tove Janssonin varhaisempaa tuotantoa johonkin Muumien oheistarkoitukseen. Se voisi olla myös sanoitus lauluun.
Mutta valitettavasti alkuperäistä runoa ei löydetty.
Vanhoja Satakunnan Kansoja voi lukea mikrofilmeiltä Porin kaupunginkirjastossa. Satakunnan Kansa -artikkelitietokanta on osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/. Tietokanta sisältää artikkeleja vuosilta 1987-2004.
Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista löytyy kaksi teosta jotka käsittelevät lastenhoidon historiaa Suomessa. Kysy seuraavia kirjoja lähikirjastostasi:
Välimäki, Anna-Leena; Lasten hoitopuu - lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. Suomen kuntaliitto, Helsinki, 1999 sekä
Hämäläinen-Forslund, Pirjo; Maammon marjat - entisaikain lasten elämää. Pirjo Hämäläinen-Forslund. WSOY, Porvoo, 1987. (Ainakin tässä teoksessa on kehdon, syöttötuolin ja vaunujen käytöstä Suomessa kappaleessa "Kehdossa, kainalossa ja sylissä")
Sinun kannattaisi tutustua ehkä myös teokseen: White, Colin; The world of the nursery. Herbert, London, 1984. Se käsittelee lastenhuoneiden sisustuksen historiaa yleensä. Kirja on melko harvinainen,...
