Kirjastosäätiö kuten muutkin vastaavat tahot, jotka vaativat rekisteröitymistä ja tunnistautumista toteuttavat tunnistautumisen yleensä pankkitunnuksilla. Rekisteröitymisen yhteydessä on tarpeelliset ohjeet, kuinka tämä käytännössä toteutetaan. Samoin lomakkeet, sopimukset jne., jotka vaativat allekirjoituksen voidaan toteuttaa sähköisesti henkilökohtaisten pankkitunnusten avulla.
Nameberry sivuston mukaan:"The name Bradley is a boy's name of English origin meaning "wide meadow"." Linkki sivustolleBehind Names sivusto taas kertoo:"Bradley m EnglishFrom an English surname that originally came from a place name meaning "broad clearing" in Old English. A famous bearer of the surname was the World War II American general Omar Bradley (1893-1981)." Linkki sivustolle.Olisiko suomennos leveä raivio?
Matkailustrategioita laaditaan Suomessa usein tietylle maantieteelliselle
alueelle, vaikkapa tietyn kaupungin näkökulmasta.
Mutta etsit kirjaa tai muuta tiedonlähdettä jossa hahmoteltaisiin / analysoitaisiin matkailualan suunnittelemisen ja kehittämisen keskeisiä käsitteitä.
Tein haun Linda- ja Manda tietokantoihin (korkekoulukirjastojen yhteisluettelo ja maakuntakirjastojen yhteisluettelo) hakusanoina matkailu ja strategi* ja tuloksena oli noin 20 viitettä, mutta lähinnä erilaisia matkailustrategioiden esittelyjä eli käytännön sovellutuksia tyyliin "Suomen matkailun gateway-strategia vuoteen 2001" tai "Matkailu 2000 tavoitteet ja strategiat". Oletettavaa on, että tällaisessa strategiaesittelyssä myös analysoidaan käytettyjä käsitteitä ja...
HelMet palvelussa on nykyään käytössä omien lainojen lainahistoria. Se alkaa tosin vasta vuodesta 2007.
Kirjautukaa ommin tietoihinne HelMet verkkokirjastoon ositteessa http://www.helmet.fi Kirjautumiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen Pin koodin. Pin koodin saa kirjastosta esittämällä henkilötodistuksen.
Lainahistoria on tiedoissanne alimmaisena linkkinä.
Ehdotuksesi on jo toteutunut, sillä Helsingin kaupunginkirjastoon on hankittu kaksikin kappaletta Van Shen levyä ”V”. Löydät levyn osoitteesta http://www.helmet.fi valitsemalla välilehden ”Tekijä” ja kirjoittamalla hakukenttään nimen ”Van She”. Tällä vastaushetkellä toinen kappale on tosin menossa lainaan ja toisestakin on varaus, mutta voit tehdä levystä varauksen, jotta saat levyn sitten, kun se palautetaan.
En löytänyt runoa mistään kokoelmasta. Se löytyy esim. nuottikokoelmasta Koulukuoro 9 : Kuusi laulua Lapsi- ja nuorisokuorolle, säv. Tapani Arvola. Lisäksi runo on sellaisissa lasten kootuissa runokirjoissa kuin Suomen lasten runotar, Otava 1994 ja Pikku Pegasos, Otava 1980. Kun Aale Tynni on tehnyt aapisia esim. Martti Haavion kanssa, olisikohan runo alun perin ilmestynyt jossain sellaisessa.
Först är det nödvändigt att du kollar vilka databaser finns i Luleå Universitets- bibliotek. t. ex. vilka finländska artikel- eller universitetsbibliotekernas databaser.
Address till samlingsdatabaser av vetenskapliga biblioteker i Finland är http://hul.helsinki.fi/tilke/ . Där finns f.ex. Svenska handelhögskolans databas http://www.shh.fi/link/bib/
Jag sökte i Aleksi, finsk artikeldatabas, med sökord NOKIA och YHTEISKUN* (samhäll*), fick några träff: Anttila, Timo: ”Suomi Nokian kännyssä” (Talouselämä 1999: 9); Hiilamo, Heikki : ”Suomi on maa Nokian varjossa. Onko Nokia valtio valtiossa?” (Taloustaito 1999: 12) ; ”Markkinatalous ei halua osallistua hyvinvointivaltion kustannuksiin, mutta tulokset kelpaavat” (Selostus Nokian...
Vuonna 1930 ilmestyneestä Valistuksen Alakansakoulun aapisesta löytyy runo "Kaksi kalamiestä", joka saattaisi hyvinkin olla äitinne loruttelun lähde. Nimimerkin I. H. (mitä luultavimmin Immi Hellén) runo oli poimittu kirjaan Walistuksen lasten lehdestä, jossa se oli julkaistu lokakuussa 1927.
Runo alkaa: Erkki ja Merkki / lähtivät kalaan / aamulla varhain / toisilta salaa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/976544?page=4
Journal of Documentation löytyy verkosta osoitteesta http://www.aslib.co.uk/jdoc/index.html. Mikäli mieluummin luet paperiversiota, se löytyy Helsingin yliopiston kirjastolta kuten myös paperiversio Journal of the American Society for Information Science and Technology-lehdestä. Tätä taasen pääset lukemaan verkossa kirjastojen työasemilta EBSCO-artikkelitietokannan kautta ( ensin tähän osoitteeseen:
http://www.lib.hel.fi/virkku/hakemisto.html#b sieltä Ebsco--lehtiartikkelien kokotekstitietokanta ja "ylävalikosta" Publication search.
Mikäli kiinnostaa lukea muitakin alan julkaisuja esim. osoitteessa http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1005 taI http://virtuaalikirjasto.uta.fi/ hakusanalla verkkolehdet.
Kyseinen Hilda Lipposen muistelma on ilmestynyt aikaisemmin Pertti Virtarannan teoksessa ”Länsi-Kannaksen murrekirja” (SKS, 1982). Siinä tuo murteellinen kohta selitetään sivulla 180 siten, että ”olliit laakkasissaa ja hyymistelliit” merkitsee ’värisivät, hytisivät’.
Valitettavasti Nacho Cerdàn lyhytelokuvasta Aftermath (1994) tehtyä tallennetta ei ole lainattavissa kirjastoissa.
http://www.imdb.com/title/tt0159241/
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Amerikka ei unohda esitettiin MTV3:ssa 8. syyskuuta 2002. Toinen muistelemasi 911-iskun ensimmäisen vuosipäivän tienoilla esitetty dokumentti olisi voinut olla TV2:ssa 10.9. esitetty Ajankohtainen kakkonen Special: 911 - viimeinen hälytys: "New Yorkin palolaitokselle terrori-iskut merkitsevät pahimpien painajaisten toteutumista. Dokumentti seuraa kolmen palomiehen työtä ja heidän elämänsä järkkymistä katastrofin ensi hetkistä tähän päivään."
Helmet-kirjastoissa käytettävä ohjelmisto on nimeltään Sierra. Helsingissä on käytössä kassaohjelmisto Ceepos.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Julkisuuslain_mukainen_tietojarjestelmas(774)
Aarno Ranisen kaunis Adagio on alkujaan instrumenttisävellys. Ensimmäinen levytys on vuodelta 1972. Seija Simola levytti v. 1976 lauluversion, joka alkaa sanoilla Kesäyöhön lämpöiseen. Laulettua versiota ei kuitenkaan ole julkaistu nuottina.
Oboelle ja orkesterille sovitettua Adagion partituuria myy tilauksesta Music Finland -nuottipalvelu. Palvelun sivulla näkyvä promootiokäyttöön tarkoitettu pdf-versio saattaa ehkä olla avuksi.
https://musicfinland.fi/fi/palvelut/nuotisto
Monet lasten kuvakirjat sijoittuvat maatilan eläinten maailmaan, joten kirjan löytäminen oli hankalaa. Muistaisiko joku lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Japanin kielestä ja kirjoitusjärjestelmästä suppeasti löydät tietoa esim. teoksista:
MALLAT, Heikki : Dozo : Japanin kieltä ja kulttuuria. 1993.
LOMPOLO, Juhani : Japanin aapinen : japanilaismaailman salat. 1997.
Syvällisempää tietoa löytyy esim. teoksista :
SEPPÄNEN, Jouko : Japanin kieli ja merkillinen kirjoitusjärjestelmä. 1980.
TUOMI, Tapio J. : Japanilais-suomalainen kanji-sanakirja. 1998.
FOERSTER, Andreas : Kanji abc : a systematic approach to Japanese characters. 1994.
MCARTHUR, Ian : Reading Japanese signs. 1994.
HENSHALL, Kenneth G. : A guide to remembering Japanese characters. 1988.
ANDERSON, Olov Bertil : Bushu : a key to the radicals of the Japanese script. 1981.
Plussa tietokannasta http://www.libplussa.fi/ voit tarkistaa...
Mike Nicholsin elokuva Wit (2001) on julkaistu suomeksi sekä nimellä Elämän opetukset että Henki. Jälkimmäistä nimeä on käytetty dvd-julkaisussa, jota on saatavilla myös monista kirjastoista.
Tietoa elokuvasta IMDB:ssä: https://www.imdb.com/title/tt0243664/