Eniten B2- ja B3-kielten oppikirjoja näyttäisi olevan Pasilan, Itäkeskuksen, Töölön ja Rikhardinkadun kirjastojen kokoelmissa. Kirjat eivät kuitenkaan välttämättä ole paikalla, ja kirjojen saatavuus voi kovastikin vaihdella, joten voit toki tilata kirjoja omaan lähikirjastoosi. Saatavuuden voit tarkistaa Helmet-haulla.
Löydät kirjat Helmet-luettelosta helposti kirjoittamalla hakulaatikkoon esimerkiksi "ranskan kieli lukio* B3" jne.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Aika vähän löysimme tietoa tällaisista hirviömäisistä eläinmutanteista. Tsernobylin ydinvoimalan ympäröimä alue lienee yksi maailman saastuneimpia ja nimenomaan siellä tutkijat ovat havainneet eläimissä erilaisia mutaatioita, myös etsimäsi kaltaisia hirviömäisiä mutaatioita vastasyntyneillä eläimillä. Ilmeisesti tosin vaikeat mutaatiot eläimillä usein aiheuttavat sen, että tällaiset eläimet eivät elä kovin pitkään syntymänsä jälkeen. Näin ollen tällaisia kauhuelokuvien kaltaisia hirviömutantteja ei juuri tule oikeassa elämässä vastaan. Sen sijaan vähäisempiä mutaatioita, esimerkiksi värityksessä, on elinkelpoisilla yksilöillä tavattu enemmän.
Verkkolähteitä:
https://www.thoughtco.com/chernobyl-animal-mutations-4155348
https://www.dw.com...
Ilmeisesti haluat listan Arto Paasilinnan romaaneista. Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta saat kattavan luettelon Arto Paasilinnan tuotannosta. Teoslistassa on tosin lueteltu Paasilinnan kirjoittaman 35 romaanin lisäksi myös muut hänen teoksensa. Teoksen nimen perässä lukee, onko kyse kaunokirjallisuudesta vai esimerkiksi tietokirjasta. Teoksen nimeä klikkaamalla aukeavat kunkin teoksen tiedot.
Arto Paasilinna Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna
Näet kirjan saatavuuden parhaiten Finna-tietokannasta. Suora linkki: Koti ja kasarmi : muistikuvia elämästäni | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | Finna.fi Muut kirjastot -pudotusvalikosta näet muiden kirjastojen tilanteen. Julkaisijatiedot: Säkylä: I. Hemberg, 2000.
Kirjaston tietopalvelu ei voi antaa yksityishenkilöiden nimiä, mutta muita yhteystietoja kyllä. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyösosastoon (yhteystiedot: http://global.finland.fi/) tai Punaiseen ristiin (http://www.redcross.fi/) tai Suomen Lähetysseuraan (http://www.mission.fi/). Näiden kaikkien järjestöjen kautta lähetetään lääkäreitä kehitysmaihin.
Puolalaissyntyinen kirjailija Tadeusz Borowski on Miloszin kirjan "Beta". Borowskin kirjoittaman kirjan englanninkielinen nimi on "This Way for the Gas, ladies and gentlemen", mutta valitettavasti en löytänyt tietokannoistamme mainintaa kirjan suomennoksesta.
Ensimmäinen TES-TV:n kokoillan elokuva oli Hannu Lemisen ohjaama Rosvo-Roope (1949) 25. maaliskuuta 1956.
Vastaanottimia oli tuolloin käytössä ehkä 350 kappaletta.
Lähde: Television viisi vuosikymmentä : suomalainen televisio ja sen ohjelmat 1950-luvulta digiaikaan / toim. Juhani Wiio
Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007. - 675 s. : kuv.
ISBN 978-951-746-939-5
s. 582
Säilyneistä kotimaisista pitkistä elokuvista, eritoten Suomi-Filmin, Fennada-filmi ja Suomen Filmiteollisuuden tuotannosta on televisiossa esitetty valtaosa. Tuoreempaa tuotantoa on esittämättä samoin pienten yhtiöiden tuotantoa. Keskustelussa heitettiin esiin 7 %.
Lähde: keskustelu Suomen kansallisfilmografian työryhmän jäsenten kanssa KAVA 5.3.09.
Yksittäisten...
Vaikuttaa siltä, että kyseistä Dickinsonin runoa ei ole suomennettu. Ainakaan runoa ei löytynyt valikoimista Valitsee sielu seuransa tai Golgatan kuningatar, jotka ovat Tähtien väri -kokoelman ohella kattavimmat Dickinsonin suomennokset. Aila Meriluoto on liittänyt omaan Kimeä metsä -kokoelmaansa kymmenkunta Dickinsonin käännöstä, mutta kaivattua runoa ei ollut siinäkään mukana. Dickinsonilta on säilynyt noin 1775 runoa tai niiden luonnosta, eikä niistä ole - harmillista kyllä - suomennettu kuin pieni osa.
Taiteilijaa ei löytynyt Kuvataiteilijamatrikkelista eikä Ars mundista. Kannattaa lähettää kuva taidearvioitsijoille esimerkiksi huutokauppoihin, esimerkiksi:
Bukowskis
Helander
Reiman kotisivut ovat osoitteessa http://www.reima.com .
Sivuilla on esitelty yhtiötä ja sen tuotteita.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi kaksi viittausta Reimasta:
Rantanen, Jaana: Onko tulevaisuuden pukeutumisessa älyä?
Prosessori 2000: 11
Forssell, Jarno:
Vaate älyää
Suomen kuvalehti 1999:47
Kysymäänne kirjaa ei ole vielä saatu Leppävaaran kirjastoon. Se on kyllä tilattu ja tulee varmasti elokuun aikana.
Kirjaa löytyy jo muualta pääkaupunkiseudulta, joten sen voi tilata noudettavaksi Leppävaarasta Helmet-palvelun kautta osoitteesta www.helmet.fi tai mikäli kortillanne ei ole ko. palvelun käyttöön tarvittavaa tunnuslukua, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia kirjastoon. Tällöin tarvitsemme kirjastokortin numeron. Varausmaksu on 50 senttiä.
Helmet -kirjastojen laina-ajat eivät ole pidentyneet.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Kallion ja Kannelmäen kirjastot ovat remontin vuoksi suljettu. Kannelmäen kirjasto avataan vuoden 2010 alussa. Kallion kirjaston remontin arvioitu valmistumisaika on tammikuun loppupuolella 2010.
Remontin vuoksi näiden kirjastojen aineistoilla on pidennetty laina-aika. Kannelmäen kirjaston aineiston eräpäivä on 02.02.2010 ja Kallion kirjaston aineistolla eräpäivä on 3.3.2010 .
Sellaista yhtä teosta, missä esitellään Eino Leinon runoja selityksineen ei löydy. Eino Leinon tuotantoa on tutkittu ja tulkittu muun muassa alla olevissa teoksissaan.
Viikari Auli 1987: Ääneen kirjoitettu : vapautuvien mittojen varhaisvaiheet suomenkielisessä lyriikassa. Hki : Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Oksala, Teivas 1986: Eino Leinon tie Paltamosta Roomaan: Tutkielmia runoilijan suhteesta antiikkiin ja klassiseen perintöön. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 442. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Lilja, Pekka 1981: Tutkimus Eino Leinon virolaisaiheisesta tuotannosta ja hänen suhteestaan Viroon, sen kirjallisuuteen ja kirjailijoihin Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto.
Hannu Launonen 1984: Suomalaisen runon...
Vanhojen lehtien vuosikertoja (Myös Hymy) löytyy Kansalliskirjastosta Helsingistä. Toki myös muista yliopistokirjastoista saattaa löytyä vanhempia lehtiaineistoja.
Niistä saa helpoimmin tietoa Melinda-haulla.
http://finna.fi
1950-luvun Hymyt löytyvät Kansalliskirjastosta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/DPG5S7PSYSPD6LB7CK13X878M4SX6YH3Q…
Niitä voi käydä siellä lukemassa mikrofilmeiltä tai tilata omaan lähikirjastoonsa lukusalikäyttöön.
Hallinnon toimistotyöntekijöihin sovellettavista tulospalkkausmalleista ei sinänsä löytynyt viitteitä käytettävissä olevista tietokannoista. Seuraavissa julkishallinnon (kunnat, valtio) tulospalkkausta käsittelevissä julkaisuissa saattaa kylläkin olla myös tarkoittaamasi erityisalueen tietoa.
TOIMIHENKILÖIDEN tulospalkkaus. 1995
TURUNEN, Markus : Tulospalkkiot kannustinjärjestelmänä. 1996.
LAPPALAINEN, Leena : Tulospalkkauskokemukset valtiolla. 1993.
LEHTO, Eero : Tulosohjaus valtionhallinnossa.. 1992.
RAPORTTI sosiaaliviraston vuoden 1997 tulospalkkiokokeilusta. 1998.
KARPPINEN, Virpi : Tulospalkkiot organisaation kehittämisen välineenä. 1998.
KUULA, Arja : Tulosta, säästöä ja kannustusta : tutkimus kunnallisen sektorin tulospalkkioiden...
Alla muutamia kollegoiden vinkkaamia kirjoja aiheesta:
Martti Backman: Harriet ja Olof : rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918
Ester Erhomaa: Matleena ja päärynäpuu
Laila Hietamiehen tuotanto
Lempi Jääskeläisen tuotanto – tunnettu Viipurin kuvaaja
Elina Karjalainen: Isän tyttö: lapsuuden muistelma
Anja Kauranen: Ihon aika – teoksessa ollaan Viipurissa ennen sotia, mutta varsinkin 1990-luvun Viipurissa muistaakseni
Anna Kortelainen: Siemen
K. Merikoski: Irti sortajista : rajakarjalainen tarina viimeisiltä vainovuosilta (1919) - tässä teoksessa oli lisäksi muistaakseni suomalais-venäläistä epäluuloa puolin ja toisin opettajan rakkaussuhteen ympärillä
Kaiho Nieminen: Trokari
Tanja Pohjola: Lintu pieni
Mikko Porvali: Veri ei vaikene...
Kyllähän tuo kovasti haavikkomaiselta ajatukselta kuulostaa. Se saattaisi olla peräisin julkaistuista päiväkirjoista tai muistelmista, tai sitten jostakin Haavikon haastattelusta tai lehtikirjoituksesta.
Yhtenä vahvimmista ehdokkaista mieleen tulee Kahden vuoden päiväkirja, jossa – pääasiassa Heikki Ylikankaan ja Haavikon Nuijasota-teosten vastakkainasettelun pohjalta – Haavikko moneen otteeseen kritisoi historiantutkijoiden harhaanjohtavia ennakkokäsityksiä, tähän tapaan:
” -- tähänastinen tutkimus ei ole kuunnellut aikakauden antamia tietoja tarkasti, vaan on käyttänyt ennaltapäättelyn menetelmää. Ripustanut ensin pyykkinarun ja sitten tapahtumat sen varaan kuivumaan. Sillä tavalla saadaan kyllä tutkimukseen johdonmukaisuutta, mutta ei...
Alla ohje sanojen taivutukseen Kielitoimiston sanakirjan mukaan. Vahvennettu teksti osoittaa, että molemmat muodot eli sekä ulkopaikallissija että sisäpaikallissija käyvät loppu-sanasta tässä yhteydessä. Ja sen alla samasta lähteestä vaihde-sanan käytöstä. Vaihde-sana taipuu taas sisäpaikallissijoissa.
Loppu
2. viimeinen osa t. jakso jtak.a. loppumatka, -pää; loppuaika, -vaihe. Väylä käy lopussa karikkoiseksi. Veti lopun [= loppumatkan] rajusti kirien. Keskiajan loppu. Vietti lopun elämäänsä vanhainkodissa. Lukukauden lopussa t. lopulla. 80-luvun lopulla, lopussa. Lopummalla kesää. Alku aina hankala (t. hankalaa), lopussa kiitos seisoo SL.
vaihde1. ajankohta jona vuosi, kuukausi tms. ajanjakso vaihtuu toiseksi, taite. Vuosisadan...
