Kirsti Mannisesta löytyy tietoja Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp). Kirjoita hakuriville manninen kirsti ja saat esille kysymyksen. Kun näpäytät kysymystä saat vastauksen luettavaksesi. Mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1d.htm kirjailijaesittelyissä kerrotaan Kirsti Mannisesta. Muiden tuossa vastauksessa mainittujen tiedonlähteiden lisäksi Joensuun kaupunginkirjastossa on koottu lehtileikkeitä myös tästä kirjailijasta. Niitä voi lainata käsikirjastosta tai lehtisalista viikon laina-ajalla. Myös kaukolainaksi niitä voi pyytää lähimmän kirjaston kautta.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Olit luonani... kokoelmasta Sielunkellot (1926). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (useita painoksia).
Kanto-alkuisille sukunimille on tarjolla kaksi vaihtoehtoista taustaa: ne ovat voineet saada alkunsa puunkannoista tai sitten ne perustuvat siihen, että alunperin kanto on ollut kanta-sanan synonyymi. Nimi Kantomaa voi siis viitata joko kantoiseen maahan tai se voi Kanta-nimien tapaan viitata niemen tyvessä eli kannassa sijaitsevaan maahan tai "kantamaahan", josta muita maita on erotettu. Sanalla kanta on myös merkitykset 'niemi' ja 'kapea kaistale vesien, soiden tai peltojen välissä'.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Tarkoitatko ehkä Gösta Sundqvistin säveltämää ja sanoittamaa laulua "Elämä ikkunan takana"? Se alkaa: "Me noustaan joka aamu ennen seitsemää". Laulussa isän täytyy kiirehtiä työhön tehtaaseen. Laulun kertoja on lapsi, joka tuskin koskaan enää ehtii leijaa lennättää.
Leevi and The Leavings: Elämä ikkunan takana YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=qHiVVrgAVsU
Tässä muutama sarja tai trilogia suomalaisten naiskirjailijoiden kirjoittamia Suomeen sijoittuvia historiallisia romaaneja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1977.
Maila Talvion Itämeren tytär –trilogia. Trilogia on luettavissa myös yhtenä niteenä
Kaukaa tullut (1929)
Hed-Ulla ja hänen kosijansa (1931)
Hopealaiva (1936)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50961
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123175964647263
Irja Sallan Lisa-Beata-trilogia
Lisa-Beata (1940)
Kohtalon päivä (1942)
Unissakävijä (1943)
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Lisa-Beata-trilogia
Eila Pennasen Tampere-sarja
Himmun rakkudet (1971)
Koreuden tähden (1972)
Ruusuköynnös (1973)
(Näille ovat jatkoa 80...
Martti Korpilahden säveltämä ja sanoittama "Erkin joululahja" sisältyy nuottiin Korpilahti, Martti: "Koulun joulu : 25 pientä joululaulua" (Gummerus, 1931). Nuotissa on laulun melodianuotinnos ja sanat.
Muinaisesta Olympiasta kertovat esim. kirjat: Karo Hämäläinen: Ateenasta Ateenaan (Tammi 2004), John Camp: Antiikin Kreikan maailma (Otava 2004), Sami Koski: Antiikin urheilu (Gummerus 2004), ja Nathaniel Harris: Antiikin Kreikka (Gummerus 2001). Kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista ja kirjojen sijaintipaikat näkyvät HelMet-haulla http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Kaunokirjallisia teoksia: Yoshimoto: Kitchen, Lu: Herkkusuu, Esquivel: Pöytään ja vuoteeseen, Wall: Sopan sinulle keitin, Simmel: Ei aina kaviaaria ja Tolonen: Salainen keittokirja. H.K.Riikonen kirjoittaa ruuosta ja syömisesta Pentti Saarikosken proosassa kirjassa Toiseuden politiikat SKS 1993 ja Kerttu Saarenheimo kirjoittaa ateriakuvauksista kirjallisuudessa teoksessa Arjen merkit Kirjastopalvelu 1991.
Marraskuussa on pääkirjastossa useampiakin Pepin 60-vuotissyntymäpäiväjuhlia. Niihin on kutsuttu 4-6-vuotiaita tarharyhmittäin. Tilaisuudet ovat täynnä, mistä syystä emme ole mainostaneet tätä tapahtumaa. Jos on kyseessä yksittäinen lapsi, hän mahtuu ryhmän jatkoksi joku kerta. Suomenkieliset Peppi-juhlat ovat: ke 9.11., to 10.11., ke 16.11 ja to 17.11. Kaikkina näinä päivinä on kaksi tilaisuutta, aloitusajat klo 9.15 ja 10.15; kesto noin 45 min. Paikkana lastenosaston satutila. Tervetuloa.
Listaa, jossa elektronisia veistoksia olisi kerätty, ei näytä löytyvän. Ehkä otat suoraan yhteyttä eri Taiteilijaseuroihin tai tutustut niiden sivustoihin, joista saa tarkkoja tietoja taiteilijajäsenistä ja heidän teoksistaan. Suomen Kuvanveistäjäliitto ry http://www.sculptors.fi/ pitää sivustollaan jäsenlistaa, josta pääsee klikkaamalla useimpien kuvanveistäjien omille sivuille. Suomen Taiteilijaseura ry http://www.artists.fi/ pitää yllä Verkkomatrikkelia, jossa esitellään 2300 suomalaista taiteilijaa, suora linkki matrikkeliin on http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ . Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto löytyy sivulta http://www.skjl.fi/index2.html . Erikoisuutena mainittakoon, että näyttelyjärjestäjä Art Fair Suomi on julkaissut...
Kysymäsi kappale löytyy Pedro's Heavy Gentlemen & Friends -yhtyeen CD-levyltä ”20 suosikkia” (Warner Music Finland, 1999) sekä kokoelmalevyltä ”80-luvun huiput. 2 : 20 hittiä vuosilta 1982-83” (Fazer Records, 1995).
Hei!
Vanamo-verkkokirjaston sivun ylälaidassa on punainen hakulaatikko, johon voi kirjoittaa hakusanan äänikirjat, jolloin tuloksena on yli 3000 Hämeenlinnan seudun kirjastojen äänikirjaa. Hakulaatikossa on myös tarkennettu haku, jossa hakua voi rajoittaa esim. kielen ja kirjaston mukaan. Aineistolajiksi pitää valita tällöin cd.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Asemat, joilla pääkaupunkiseudun lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät löytyvät HSL:n sivuilta:
http://aikataulut.reittiopas.fi/linjat/fi/train.html
Kaukoliikenteen junat voivat pysähtyä Riihimäen, Leppävaaran, Tikkurilan ja Pasilan asemilla:
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/abc_lahiliikenne
Tavarajunat pysähtyvät omien sopimustensa mukaan.
Eli kaikenlaiset junat ohittavat asemia pääkaupunkiseudulla. VR:ltä ei osattu arvioida, minkä aseman junat useimmiten ohittavat. Radoilla liikkuu satoja junavuoroja päivittäin. Aseman ohittamisessa noudatetaan Liikenneviraston antamia nopeusrajoituksia.
Junabongaus on harrastus, jossa voi mm. valokuvata junia, seurata kalustokiertoa tai yrittää löytää harvinaisia junia tai vetureita. Alla linkki Vantaan...
Suomen Sukututkimusseuran Hiski tietokannasta, http://hiski.genealogia.fi löytyy tietoja seurakuntien kirkonkirjoista: syntyneet, vihityt, kuolleet, poismuuttaneet. Tiedot ovat 1890 -luvulta taaksepäin. Alle 100 vuotta vanhoja tietoja ei saa julkaista. Kannattaa aloittaa selvittämällä elossa olevilta sukulaisilta tietoja edellisistä sukupolvista. Ja onko omasta suvusta jo ehkä tehty ja julkaistu sukuselvitys? Kirjastot.fi sivulta löytyy linkit Suomen yleisten kirjastojen tietokantoihin. Kirjastosta voit lainata sukututkimusoppaita, esim. Digitaalisen sukututkimuksen oppaan.
Kyseessä on varmaankin Anja Elenius-Pantzopoulosin lastenkirja Kun minä tulen suureksi : iloinen tarina kahdesta kaupungista (Kirjokansi, 1946).
Lastenkirjainstituutin sivuilla kirjaa kuvaillaan näin:
"Runsaasti kuvitettu lastenromaani kertoo kahdesta kaupungista: Surina ja Pörinä, kaduista Pippakatu ja Puppakatu ja henkilöistä kuten neiti Ralikka, neiti Palikka, neiti Pimpula, neiti Pampula, herra Kannikka, herra Kukkura, Lilo, Poju, jäätelönmyyjä Pim-Pam, kyyhkysestä nimeltä Mimi ja monista muista. Neljä värikuvaliitettä, lisäksi monia pieniä piirroskuvia tekstin lomassa, osa tekstistä tikkukirjaimin."
Alla olevasta linkistä näette myös kirjan kansikuvan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6da418ff-59cb-44ca-bfae-9…
https...
Näin alkaa Veikko Huovisen kertomuskokoelmaan Ronttosaurus sisältyvän tarinan Kajaanin linnan vanki päättävä nelisäkeinen runo. Kertomuksessa säkeet sepittää ruotsalainen runoilija Lars Vivallius (1605-1669), mutta mitä luultavimmin ne ovat Huovisen mielikuvituksen tuotetta. Ainakaan Huovisen tarinassa lähdeteoksena mainittu Kajaanin kaupungin historia ei todista päinvastaista, kuten ei myöskään Eino Cederbergin Kaksi Kajaaninlinnan vankia. Tyyliltäänkin loru muistuttaa enemmän Huovista kuin Vivalliusta, eikä se ole suinkaan ainoa laatuaan Huovisen tuotannossa, niin kuin Tero Viljasen vuonna 1994 julkaistu Parnasso-artikkeli Tiedettä tyhjästä eli mitä Ringa pakeni? osoittaa.
Vanhempi lehtori lienet, / koska on pupillit pienet / ja...
Suomen tyttökouluissa on ollut aina myös miesopettajia. Wikipediaan on koottu tyttökoulujen historiaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_tytt%C3%B6koulut
Jyväskylän tyttökoulun historiaan voi tutustua vaikka Tipulan tarinoita - Voionmaan vaiheita -kirjan avulla. Sen on julkaissut Jyväskylän Tyttölyseon Entiset Oppilaat Jy-Ty ry v. 2005.
