Kahviloiden ja ravintoloiden hävikkiruoan poisheittämiselle on vaihtoehtoja, ja näitä myös käytetään. Voi esim. miettiä, voisiko myydä ruokaa alennettuun hintaan joko itse tai jonkin mobiilipalvelun avulla. Elintarvikkeita voidaan myös luovuttaa ruoka-apuna kuluttajille joko suoraan tai hyväntekeväisyysyritysten kautta. Elintarvikevirasto Evira on laatinut ohjeen ruoka-apuun luovutettavista elintarvikkeista. Se on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.evira.fi/globalassets/eviran_ohje_16035_2_fi.pdf
Tietoa löytyy myös MaRan eli Matkailu- ja ravintolapalvelut -järjestön Hävikkiä häätämään - ruokahävikin vähentäminen ravintoloissa -julkaisusta.
https://mara.fi/site/attachments/Havikin_vahentaminen_MaRa_1.pdf
Minulla ei ole tätä julkaisua käsillä, enkä siksi tiedä, kenen nimissä tuo esipuhe julkaisussa on. Vaihtoehtoja on tekijänoikeudellisesti vain kaksi: (1) jos teksti on Agricolan käsialaa, se on tekijänoikeudellisesti vapaata, vaikka sitä olisi myöhemmin toimitettu; (2) jos teksti on E. N. Setälän (k. 1935), Viljo Tarkiaisen (k. 1951) ja Vihtori Laurilan (k. 1988) käsialaa, se on edelleen tekijänoikeuden suojaama, koska Tarkiainen ja Laurila ovat suojattuja. Vain siinä tapauksessa, että esipuhe on kokonaan E. N. Setälän kirjoittama, se on tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, missä määrin on käytetty hyväksi jonkin toisen teoksen tietoja, ei ole suoranaista vaikutusta esipuheen osalta, jos se katsotaan itsenäiseksi kirjoitukseksi. Jaakko...
Hei,
tämä on täysin mahdollista. Hallituksen muodostaminen tapahtuu perustuslaissa säädettyjen muotojen mukaisesti. Yksikamarisen eduskunnan olemassaoloaikana vuodesta 1907 lähtien mikään säädös ei koskaan ole estänyt sellaisen hallituksen muodostamista, jossa kaikki eduskunnassa edustettuina olevat puolueet olisivat mukana.
Poliittisesti ei kuitenkaan ole pidetty hyvänä, että eduskunnassa ei lainkaan olisi oppositiota vaan kaikki puolueet olisivat mukana hallituksessa. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty vain äärimmäisessä hätätilanteessa.
Jatkosodan aikana vuosina 1941-43 toimi esimerkiksi Jukka Rangellin hallitus, jossa mukana olivat kaikki eduskuntapuolueet: SDP, maalaisliitto, kokoomus, edistyspuolue, IKL, Rkp.
Toki lähes aina...
L. N. Achté (1835-1900) on säveltänyt joitakin teoksia, ja hän ja Oskar Merikanto olivat perhetuttuja. Achtén ruotsinkielinen ”Ilmarinen”-käsikirjoitus, johon Oskar Merikannon ”Pohjan neiti” -oopperan libretto perustuu, on Kansalliskirjastossa. Hannele Ketomäki kertoo kirjassaan libreton valmistelusta ja oopperan säveltämisestä (s. 154-160). Hän kuvailee Achtén käsikirjoitusta, mutta ei mainitse, että siinä olisi tekstin lisäksi esimerkiksi nuotteja. Hän myös toteaa, ettei Achté nosta esiin kohtia, jotka voisivat sopia aarioiksi. Achté on kuitenkin saattanut keskustella Merikannon kanssa oopperasta, mutta näistä keskusteluista ei ole löytynyt muistiinpanoja Merikantoa koskevasta arkistomateriaalista. Kirjan alussa on katsaus Oskar...
Suosittelen, että otat vielä yhteyttä kotikirjastoosi. Jos kirjaa ei ole saatavissa omasta kirjastosta tai alueen kirjastojen kirjaistoista, kirjan voi tilata kaukolainana mistä tahansa Suomen kirjastosta. Tai tarvittaessa tietysti ulkomailtakin. Varmista, kaukolainan hinta.
Kansallisarkiston Arkistojen Portista löytyy osa Merenkulkuun liittyvät asiakirjat, jota kannattaa tutkia https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/merenkulkuun-liit…Rekistereitä laivoista löytyy:Museoviraston Perinnealusrekisteri, https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/tietojarjestelmat/per…. Sinne voi lähettää kysymyksiä perinnealuksista.Museoviraston Suomen kauppalaivastotietokanta, https://kauppalaiva.nba.fi/Suomen laivahistoriallisen yhdistyksen ja Museoviraston yhteinen Suomen historialliset alukset, https://www.laiva.fi/ships/Sisävesiliikenteen historian ja perinteen bibliografia löytyy verkosta, https://www.riihisaari.info/index.php. Sinne myös voi ottaa yhteyttä, https://www.riihisaari.info/index.php?...
Suomen kansalliskirjasto tiedotti kesällä 2002 kirjastojen digitointiohjelmasta, jolla pyritään saamaan laajat tietovarannot Internetiin. Tällaiset kulttuuriperinnön ydinkokoelmat ylittävät instituutio- ja aineistorajat. Esimerkki ydinkokoelmasta on Suomen historiallinen sanomalehtiarkisto http://digi.lib.helsinki.fi/. Digitointiohjelman tavoitteena on Suomen historiallinen digitaalinen tietopankki, joka käsittäisi Suomen keskiajan, Ruotsin vallan ajan sekä 1800-luvun suomalaisen yhteiskunnan. Helsingin yliopiston kirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos vastaa digitointitoiminnasta ja on tiiviisti mukana kansaivälisessä toiminnassa kuten Euroopan Unionin eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille ohjelmassa.
Uusinta tietoa aiheesta on...
Suomen rautakaudesta on nuorille kirjoitettu yllättävän vähän. Liisi Eränkö on kirjoittanut kirjan Rautakausi Suomessa. O 1990. On olemassa myös tietokoneohjelma Aikamatka Suomen esihistoriaan. WS 1998.
Matti Huurteen kirjassa 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. O 1979 on käsitelty rautakautta. Kirja sopii
hyvin myös nuorille lukijoille, tosin ei ihan pienille lapsille. Lapsille taas on suunnattu teos Alkuihmiset. WS 1990, mutta siinä käsitellään yleisesti esihistoriaa, ei Suomea erikseen.
Einar Juvan Suomen kansan historia, osa 1. O 1964 käsittelee esihistoriaa ja keskiaikaa. Siinä on pari sivua myös rautakaudesta.
Lisää aineistoa voitte etsiä PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Vasemman reunan HAKU-...
Pablo Nerudan runon suomennos Alturas de Machu Picchu löytyy kokoelmasta Kello 0: Latinalaisen Amerikan runoja ja runoelmia / toimittanut ja suomentanut Pentti Saaritsa ; piirrokset ja typografia Urpo Huhtanen, Porvoo: WSOY, 1969, 2.p. 1971.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=neruda+kello+0&m=&l=&Da=&Db=&b… . Rikhardinkadun kirjastossa kirja on tällä hetkellä saatavilla.
Suuresta lamasta, Great Depression, löytyy linkkejä Googlen-hakukoneella, hakusanalla Great Depression, sivut ovat englanninkielisiä. Suomen pula-aikaa käsittelevää tietoa löydät Suomen historiaa käsittelevistä teoksista, muutamia linkkejä löytyi myös pula-ajasta.
Suuresta lamasta löytyy jäsenneltyä ja lyhyttä tietoa yleishistorian kirjoista esimerkiksi:
Suuri maailmanhistoria osa 13 : Sodasta toiseen, Koko kansan kirjakerho, 1982.
Gummeruksen suuri maailmanhistoria 1861-1937, Gummerus 1988.
Hakuteoksia ja yleistietokirjoja löytyy kirjastojen Käsikirjastoista, jos lainattavia kappaleita ei ole paikalla.
Linkkejä:
Great Depression
http://www.amatecon.com/gd/gdtimeline.html
http://econ161.berkeley.edu/TCEH/Slouch_Crash14.html
Suomen...
Helmet.fi-sivustosta on ruotsinkielinen versio. Etusivun oikeasta yläreunasta voi valita palvelun kielen, suomenkieliseltä etusivulta pääsee siis ruotsikieliseen versioon klikkaamalla kohdasta "på svenska". Tällöin myös HelMet-haun kieli muuttuu automaattisesti ruotsiksi. HelMet-hakusivun kielen voi myös muuttaa sivun ylälaidasta.
www.helmet.fi
Kuvauksesi näyttäisi sopivan Helsingin kaupunginmuseon vuonna 2008 julkaisemaan teokseen "Helsinki 1967-77" (toim. Jari Harju ja Riitta Pakarinen). Teoksessa on Kari Haklin mustavalkoisia kuvia Helsingistä. Kuvat olivat esillä Hakasalmen huvilassa Eteenpäin-näyttelyssä.
Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-tietokannasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.2126841
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jos tarvitset tietoa silkin historiasta ja/tai valmistuksesta, kannattaa hyödyntää tietosanakirjoja. Internetin hakupalveluista löytyy sanalla silkki esim. seuraavat suomenkieliset silkkiä käsittelevät osoitteet:
http://www.edu.vlk.fi/koulut/tyry/rile/silkki1.htm ja http://www.silkki.com/sivut/Infosta/infosivu.html
Asiasanalla silkki löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista lähinnä silkkimaalaukseen liittyviä kirjoja, mm. seuraava teos: Scheele, Anita von: Silkinmaalausopas. Kirjassa käsitellään silkkimaalausta ja silkkikäsitöitä, ja se on tarkoitettu vasta-alkajille. Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi).
Hei!
Kyseessä voisi olla K.M. Peytonin Christina-sarja, joka on suomennettu 80-luvulla. Englannin maaseudulle sijoittavan neliosaisen sarjan päähenkilönä on orpotyttö Christina, joka muuttaa 12-vuotiaana Flambardsin kartanoon enonsa ja serkkujensa Markin ja Willin luokse. Will on kiinnostunut lentokoneista ja lentämisestä. Kirjoissa kuvataan maaseudun kartanoelämää 1900-luvun alkupuolella sekä ensimmäisen maailmansodan vaiheita.
Kansikuvat ja tarkemman kuvauksen sarjasta voit lukea Saran kirjat -kirjallisuusblogista. https://sarankirjat.blogspot.com/2013/02/km-peyton-iki-ihana-christina-sarja.html
Hei,
Tällä hetkellä ei ole löytynyt monologia tai muuta teosta, joka loppuisi sanoihin "Miksi minä päästin sen pojan lähtemään?". Kysymäsi teksi on voinut olla joko jostakin painetusta tekstistä tai sitten esittäjän kirjoittama. Mainitsithan, että esittäjä harrasti myös kirjottamista.
Voit palata myöhemmin asiaan uudelleen, jos haluat.
Arja
Oikeaa kappaletta emme tainneet löytää, mutta Yö-yhtyeen kappaleessa Menköön menojaan sanotaan vähän sinne päin: "Menköön menojaan, kuukaudet vuodetkin". Koiraa tai Morrisonia siinä ei taida esiintyä. Kappale on levyltä Antaa soittaa vuodelta 1991.
Kappaleen voi kuunnella mm. täältä:
http://www.youtube.com/watch?v=1vgYT8GzFGo
I would advice you to look at CILIP's (former British Library Association) website. https://www.cilip.org.uk/
There is a whole section on how to start a library career in the UK under the Careers-section. There is also information on qualifications needed in the UK. Good luck with your job search!
Laulun nimi on Miksen saisi ja sen esittää Brita Koivunen. Laulu on julkaistu singlellä Miksen saisi? / Neiti Sievänen ja minä (Scandia, 1961) sekä samana vuonna EP-levyllä Neiti Sievänen ja minä. Levyjä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta ne voi tilata kuunneltaviksi Kansalliskirjaston kuunteluhuoneeseen, kun äänitepalvelu on jälleen käytössä. Verkossa kappaleen voi kuunnella esim. Spotifyssa.
Kansalliskirjaston Finna: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22miksen+saisi%22&type=AllFields&dfApplied=1&hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%28%28building%3A0%2FNLF%2F%29+OR+%28building%3A1%2Fhelka%2F339%2F%29%29+NOT+%28building%3A1%2FNLF%2Farto%2F%29&limit=20
