Puutarhaan rakennettavista koristealtaista on paljonkin tietoa. Useissa, ainakin suurimmissa puutarha-alan kirjoissa on rakennusohjeita. Tietoa ja hyviä rakennusohjeita on mm. Antti Riikosen ja Seppo Asikaisen teoksessa Suomalainen puutarhakäsikirja, joka on hankittu useimpiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Aiheesta on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita. Uusimpia lienevät Kodin Pellervon (2000, nro 4), Kotipuutarhan (2000, nro 7) ja Kotivinkin (2000, nro 4) artikkelit.
Taistelevista metsoista on tehty useita kopioita https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/kurssit/klassikot… "Teos on eniten kopioitu suomalainen maalaus, josta löytyy lukemattomia toisintoja. Taistelevia metsoja löytyy niin harrastajien näyttelyistä käsintehtyinä kopioina, painokuvajäljennöksinä kuin kanava-töinä ja kuvakudoksina useiden suomalaisten kotien seiniltäkin."
Kannattaa olla yhteydessä Ateneumin taidemuseoon. Ateneumiin on tulossa veljekset von Wrightin teosten näyttely. Tähän kerätään tauluja myös yksityiskokoelmista https://yle.fi/uutiset/3-8955269 .
Saat netistä helposti tietoa ja kuvia musta leski -hämähäkistä tekemällä haun sen tieteellisellä nimellä "Latrodectus mactans". Esimerkiksi Google-haun kautta ( http://www.google.com/ ) tieteellisen nimen avulla löytyi sivu http://www.nejm.org/content/1997/0336/0023/1649.asp jossa varoitusmerkki näkyy hyvin.
Kirjasampo.fi on hyvä paikka kirjailijatiedon etsimiselle, sieltä löytyy myös kuvausta kirjailijan teoksista https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252Factor_Delikouras%25252C%252BAleksi
Kustantajan sivuilta löytyy yleensä myös tietoa kirjailijoista, Otavan sivulla https://otava.fi/kirjailijat/aleksi-delikouras/#author-info
Uutisista ja lehdistä voi myös löytää tietoja, joista saa kuvan, millainen kirjailija on esim. Yle.fi:ssä https://yle.fi/uutiset/3-10634770 ja Iltasanomissa, https://www.is.fi/digitoday/esports/art-2000005863997.html
Vähän laajempi artikkeli löytyy Kirjastolehdestä, se kannattaa lukea http://kirjastolehti.fi/artikkelit/nortti-kirjailija-pelimies/ ja video Aleksista ja hänen työstään...
Samaa asiaa on kysytty aikanaan Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelusta, jossa vastattiin näin:
Mistään käytettävissä olevista murre- ym. sanakirjoista sanaa ei löytynyt. Voisiko kyseessä olla idiolektinen, siis yhden henkilön kieleen kuuluva ilmaus tai sana, joka on syntynyt vain tiettyä irrallista tilannetta varten? Suomen kielihän on sikäli joustava, että uusia, varsinkin kuvailevia sanoja on mahdollista luoda. Yleensä tällaisten ad hoc -ilmausten merkitys selviää asiayhteydestä - jos on selvitäkseen. Asian selvittelyä olisi saattanut helpottaa, jos olisit kertonut, missä olet tähän sanaan törmännyt.
Lähimpänä etsimääsi sanaa näyttäisi olevan "äkättää", joka löytyi Lauri Kanteen teoksesta Parra päi : Keski-Kannaksen...
Helppolukuisista kirjoista voisi suositella esimerkiksi Kirjakärpänen-sarjan kirjoja. Kyseisten kirjojen tarinat sopivat hieman isommillekin lukijoille. Lukupalat-sarjasta löytyy jääkiekosta pitäville Roope Lipastin Lätkä-Lauri-sarja. Myös Lukuavain-sarjaa voi suositella kielitaitoa ja sanastoa kehittävänä lukemisena.
Selkokirjoista löytyy hyviä vaihtoehtoja. Tapani Baggen Polkupyörävarkaat, Mimmu Tihisen Kello tuhat, Toivottavasti huomenna sataa, Kalevin kesätarina ja Santun syystarina sekä Mervi Heikkilän eläinaiheiset tietokirjat Ähtärin eläinpuiston asukit, Koiran kanssa ja Kissatalon asukit sopivat kysymällesi ikäryhmälle. Myös klassikoista tehtyjä selkomukautuksia voi hyvin suositella, kuten esimerkiksi Jules Verneä, Tove Janssonia...
Kyseessä lienee Nuorten toivekirjastossa vuonna 1975 julkaistu Juri Korinetsin Kaukana joen takana tai sen samana vuonna ilmestynyt jatko-osa Leiritulen äärellä.
"Enoaan Miša rakastaa yli kaiken, toista hänen kaltaistaan ei ole. Hän on karhujen ystävä, yksinkulkija, mainio kalamies ja juttujen kertoja.. -- Kolmetoistavuotiaana Miša pääsee enon kanssa eräretkelle Kuolan niemimaalle -- . Koskaan Miša ei myöskään väsy kuuntelemaan enon jännittäviä kertomuksia vallankumouksen alkuajoilta." (kirjojen takakannen kuvauksesta; molemmissa kirjoissa on täsmälleen sama teksti)
Kirjasto Omenassa voit tulostaa värikuvia. Näet Omenan tarjoamat palvelut alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_Omena/Palvelut
Wikipedia tietosanakirjassa kerrotaan kirjailija Kirsti Ellilän elämästä, julkaistuista teoksista sekä niiden arvioinnista. Artikkelin loppuun on koottu häntä käsitteleviä verkkolinkkejä, joista osa on julkaistu eri lehdissä.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirsti_Ellil%C3%A4
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei näytä juuri löytyvän teoksia aiheestasi. Ainoa kirja ,joka edes sivuaa aihettasi on Kosunen, Elise: Teini-ikäisten raskaudet ja ehkäisy, Stakes, Helsinki, 1993.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy seuraavia teoksia: Mäkelä, Minna: Nuori äiti : sosiaaliset verkostot teiniäidin elämänkaarella, Helsinki Helsingin yliopisto 1994 (Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto)// Vikström, Gun Tonårsmödrar och socialt stöd : en jämförelse mellan tonårsmödrar och äldre mödrar, Helsinki : Helsingin yliopisto, 1997 (Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto).
Aleksi-tietokannasta löytyy seuraavat artikkeliviitteet: Ikonen, Mari: Tyttö, joka tahtoi äidiksi, Kaks' plus, 1999, n:o 12, s. 92-95// Solttila,...
Ilman kuvaa tällaiseen kysymykseen vastaaminen on lähinnä arvailua, mutta ainakin rautayrtin (riippuverbena) punakukkainen lajike (muitakin värejä tunnetaan) täyttää mielestäni aika hyvin kuvaillut ominaisuudet.
Heikki Poroila
"Purkka" eli purukumi valmistetaan perusmassasta ja erilaisista väri- ja makuaineista. Perusmassa on pääosin maaöljypohjaista elastomeeriä, mutta mukana on myös täyteaineita. Kaikki muu purukumissa palaa iloisesti, kunhan lämpötilaa on riittävästi, mutta jotkut täyteaineista voivat jäädä palamatta (mm. talkki ja titaanioksidi). Mutta yleisellä tasolla voi todeta, että kyllä myös purkka palaa.
Ja jos purkka välillä jää pois muodista, uskon sen palaavan sanan toisessakin semanttisessa merkityksessä aina uudelleen.
Heikki Poroila
Valitettavasti Emily Dickinsonin runoa, joka alkaa rivillä "After great pain, a formal feeling comes - " (R. W. Franklinin numeroinnilla 372), ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Juhani Karilan teos Pienen hauen pyydystys löytyy useasta Vaski-kirjastosta: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=pienen+hauen+pyydystys&type=AllFields
Päivärahoista kerrotaan Ruotuväki-lehden numerossa 22/2001. Ensimmäisen 180 palveluspäivän aikana varusmiehen päiväraha oli 3,2 euroa (19 mk). Seuraavien 181.-270. vuorokauden aikana päiväraha oli 5,72 euroa (34mk). Sen jälkeen päivärahaa sai 8,24 euroa (49mk). Lisäksi naiset saivat päivässä 0,35 euroa (2,08mk) henkilökohtaisiin tarvikkeisiin, joita puolustusvoimat ei tarjonnut.
Kodin kuvalehden sivuilla on onneksi Suuren käsityölehden mallihaku vuodesta 2013 alkaen. Siellä voi hakea ohjeita sanahaulla. Villatakki tuotti 64 tulosta. Linkki hakuun.Myös Novitalla on neulemallien haku sivuillaan. Linkki sivuille.Drops Design sivustolla on ilmaisia neuleohjeita haettavissa mm. langan, neuletiheyden ja vaikeusasteen mukaan. Linkki sivulle.
1. Elaine Cunningham on syntynyt New York Cityssä 12.8. 1962.
2. Hänellä on kaksi poikaa, Sean ja Andrew.
3. Elaine Cunningham asuu eteläisessä Uudessa Englannissa Yhdysvaltain itärannikolla.
Lähde (suomenkielinen): http://members.surfeu.fi/slrk/elainecunningham.htm
4.Tähän ei löytynyt suoraa vastausta.
5. Tietoja tähän aiheeseen löytyy seuraavista lähteistä
(englanninkielisiä):
http://www.elainecunningham.com
http://www.wizards.com/default.asp?x=books/fr/cunninghamprofile
http://www.atlasofadventure.com/interviews/ecunningham.asp
Haltian varjo (alkuteos Elfshadow) oli Elaine Cunninghamin ensimmäinen julkaistu kirja. Tästä saat linkin suomenkieliselle harrastajasivulle: http://members.surfeu.fi/slrk/laulutjamiekat.htm
Internetistä voit...
