Aiheestasi on julkaistu lukuisia teoksia. Niitä löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta sekä suomeksi että englanniksi hakusanoilla liike-elämä, tapakulttuuri, kulttuurierot. Tällaisia kirjoja ovat esim. Luoto, Reima T. A: Tapakulttuurin perusteet : kansallisen ja kansainvälisen tapakultturin tarkastelua. 2000 / Aittoniemi, Anu: Bisnesetiketti : liike-elämän tapa- ja ruokakulttuuri. 1999 ja Mikluha, Arja: Kommunikointi eri maissa. 1998.
Lisäksi löydät netistä esimerkiksi Ask Jeeves-hakujärjestelmää (http://www.askjeeves.com/index.asp) käyttäen hakulauseella: maan nimi business culture kulttuurikohtaisia linkkejä aiheestasi.
Oodin äänitysstudio ja Myllypuron mediakirjaston AV-studio on tarkoitettu omien äänityksien tekemistä varten. Varaamosta löydät tiloista lisää tietoa ja voit varata niitä käyttöösi:
Oodin äänitysstudio: https://varaamo.hel.fi/resources/av72kqfijbua?
Myllypuron AV-studio: https://varaamo.hel.fi/resources/avams4h47eya?
Musiikkistudio on Helsingissä Kirjasto 10:ssä sekä Espoossa Entressen kirjastossa ja Sellon kirjastossa.
Kirjastojen yhteystiedot (esimerkiksi tilan varaamista varten) ja lisätietoja musiikkistudioista löytyy kyseisten kirjastojen kohdalta HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Emme löytäneet tietoa, että kissarodut eroaisivat toisistaan metsästysvietin suhteen, yksilöllisiä eroja kyllä on. Halu metsästää on kaikilla kissoilla synnynnäinen, mutta se vaatii myös oppimista. Lisää tietoa kissan metsästysvietistä Tiede-lehden artikkelista Maailman rakastetuin peto (Helena Telkänranta, 2/2002):
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/maailman_rakastetuin_peto
Emme onnistuneet kirjastossa löytämään ääninäytettä tai kuvausta äänestä jonka aiheutuu ainoastaan pyrokplastinen tuhkapilvi ja joka erottuisi muusta tulivuoren purkautumisen aiheuttamasta paukkeesta ja jylinästä. Internetistä löytyy kuitenkin videonäytteitä, joista näkyy ja kuulee pyrokplastisen tuhkapilven vyöryminen. Voit hakea näitä esim. hakusanoilla pyroclastic flow sound.
Geofyysikot ovat kuitenkin kyenneet erottamaan vulkaanisen ukkosen äänen tulivuoren muusta jylinästä. Kyseessä oli Alaskassa sijaitsevan Bogoslof tulivuori. Tutkijat julkaisivat tutkimustuloksensa vuonna 2018 Geophysical Research Letters lehdessä. Viite:
Haney, M. M., Van Eaton, A. R., Lyons, J. J., Kramer, R. L., Fee, D., & Iezzi, A. M. ( 2018). Volcanic...
Smak-nimisellä poikabändillä on ainakin kappale nimeltään Myrsky. Bändi oli aktiivinen n. 2004-2007.
Laulajana toimi Kalle Lindroth, joka tunnetaan nykyään duosta Ida Paul & Kalle Lindroth. Kitaristina toiminut Henkka tunnetaan nykyään paremmin tuottajana nimeltä Hank Solo.
Michael Mortimer on tekijäkaksikko Daniel Sjölinin ja Jerker Virdborgin yhteinen salanimi. Kaksi ensimmäistä osaa julkaisi Bazar Kustannus, joten sieltä voi halutessaan tiedustella asiaa. Todennäköisesti sarjan suomentaminen on jätetty kesken, kuten harmillisen usein käy, mikäli sarja ei menesty kaupallisesti. Ja koska alkuperäisen kolmannen osan ilmestymisestäkin on jo useita vuosia (kaksi ensimmäistä osaa suomennettiin tuoreeltaan), en usko, että jatkoa enää tulee.
Arvio sarjan kolmannesta osasta Blodssystrarna:
https://nissescherman.blogspot.com/2015/11/michael-mortimer-blodssystrarna.html?utm_source=bokbloggarse&utm_medium=referral&utm_campaign=Bokbloggar.se
Arvioita kirjasta Neitsytkivi:
https://www.goodreads.com/...
Sivistyssanakirjasta löytyi monta merkitystä sanalle falangi. Tässä yhteydessä luulisin sen tarkoittavan antiikin taistelumuotoa, taktista yksikköä, jossa sotilaat muodostavat useista peräkkäisistä riveistä kiinteän, yhtenäisesti toimivan ryhmän.
Muita merkityksiä sanalle falangi on 1. sormen tai varpaan nivel, sormiluu 2. ranskalaisen F.M.C. Fourier'n luoma varhaisen sosialismin suosima eräänlainen kolhoosi 3. monissa maissa kiinteästi järjestäytynyt oikeiston poliittinen ryhmä, varsinkin Espanjassa 1939-75 sekä Libanonissa sisällissodan alettua 1974.
Liikkeelle voisi lähteä, jos aihe on vieraampi, taustatiedon etsimisestä. Itse jouduin näin tekemään, ja hakusanalla ias-standardit löysin Googlella (http://www.google.com) aiheesta taustatietoa. Vesa-verkkosanastosta (http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html) löytyy asiasana tilinpäätös ja sille suppeampia ja rinnakkaistermejä. Ne ovat hyvä lähtökohta tietokantahaussa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1) löytyy jo useita teoksia tilinpäätöshakusanalla, ja tulosjoukkoa voisi rajata vuosilukurajauksella uusimpiin teoksiin. Samaten kannattaa kokeilla luokkahakua luokalla 69.21 vastaavan vuosilukurajauksen kanssa.
Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannassa (http://www.hyper....
Kyseessä voisi olla V.C. Andrewsin teos Pimeyden kukat (Flowers in the attic), jonka julkaisi suomeksi WSOY vuonna 1986. Kirjan kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1351
Myöhästymismaksut voi maksaa etänä. Helmet -kirjastoilla on käytössä verkkomaksaminen. Ohjeet löytyvät sivulta https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…
Et valitettavasti voi selvittää lainaustilannettasi kotoa käsin. Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta (http://www.libplussa.fi/) parhaassakin tapauksessa vain arvailla. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia. Tietosuojan takia myöskään puhelimitse ei voida kertoa mitä aineistoa asiakkaalla on lainassa--pelkkä eräpäivä voidaan kyllä kertoa. Suosittelen, että hankit kirjastosta itsellesi tunnusluvun, ellei sinulla sellaista vielä ole. Sen avulla voit aina kirjastossa pistäytyessäsi katsoa lainaustilanteesi asiakaspäätteeltä, olitpa missä tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipisteessä. Saat tunnusluvun, jos henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti...
Hei!
Karttoja kannattaa tiedustella Vantaan kaupungin maanmittauspalveluista, yhteystiedot http://www.vantaa.fi/fi/asuminen_ja_rakentaminen/maanmittauspalvelut/yh…
Valitettavasti korkkipyssyn valmistusohjetta en ole löytänyt. Teoksessa Asunta, Markku: Pajupillistä pikisirkkaan on hernepyssyn valmistusohje ja piirustukset. Teoksen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi
Voitte myös ottaa yhteyttä Suomenlinnan lelumuseoon
http://www.suomenlinna.fi/suomi/mus/nmuseo.html
Kirjastoissa on ryijyjä käsitteleviä teoksia, joista voi päästä perille mallin suunnittelijasta. Vanhoja ryijyjä esittelevät mm. U.T. Sireliuksen "Suomen ryijyt"; Toikka-Karvonen "Ryijy"; "Ryijy", jonka on julkaissut Helmi Vuorelma OY; Anja Louhio "Taideryijyjä".
Glorian antiikki -lehdessä on "Mikä, missä, milloin" -palsta, johon voi lähettää kysymyksiä (PL 100, 00040 Sanoma Magazines). Avotakan nettilehdessä (www.avotakka.fi) on sivut "Antiikkia nyt", jossa on myös kysymysten arkisto. Myös Suomen käsityön ystävät huolehtivat suomalaisesta käsityöperinteestä (www.kasityonystavat.fi). Käsityöliikkeissä on vielä saatavana perinteisten ryijymallien teko-ohjeita, joista voi selvitä ryijyn alkuperä.
Koska olet ilmeisesti helsinkiläinen, niin yksi mahdollisuus on kierrellä kirpputoreja, joita pääkaupungista löytyy runsain määrin. Yleensä niillä on myös elokuvia myynnissä. On myös liikkeitä, jotka ovat erikoistuneet käytettyjen tai uusien elokuvien myymiseen. Jotta en sortuisi mainostamiseen, mainitsen vain, että esim. Kalliossa Karhupuiston kupeessa on liike, jossa näyttää myytävän elokuvia muutamalla eurolla.
Ennen kaikkea kuitenkin suosittelisin perusteellista tutustumista kirjastojen kokoelmiin. Paikan päällä kirjastoissahan ei tosiaan yleensä ole kovin laajaa DVD-valikoimaa, koska ne ovat niin suosittuja, että suurin osa on aina lainassa. Mutta kokeilepa HelMet-hakua siten, että valitset etusivulta ( www.helmet.fi ) kohdan "...
Vaski-kirjastoilla on käytössä PressReader-palvelu, jossa on sähköisiä lehtiä monilla eri kielillä. Niitä pääsee lukemaan kirjautumalla sisään oman kirjastokortin numerolla (kirjastokortin viivakoodin alla) ja pin-koodilla.
Olemme myös listanneet verkossa vapaasti luettavissa olevia sähköisiä lehtiä, joista suurin osa on tieteellisiä. Lista löytyy Vaskin sivuilta alla olevasta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Content/vapaat_eaineistot#magazines
Kaisa Melartinin ja Anu Södermanin teos Maalauksia ja runoja (1987) kuuluu vain joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Pääkaupunkiseudulla teos kuuluu vain Kansalliskirjaston kokoelmiin, mistä teosta ei saa kotilainaan. Tämän lisäksi teos on muutaman yliopistokirjaston kokoelmissa. Koska teosta ei saa Kansalliskirjastosta kotilainaan, voitte tehdä teoksesta kaukolainapyynnön esimerkiksi alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3389257
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut missä Kukkosen kirjassa kyseinen henkilö esiintyy. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista mistä teoksesta tässä voisi olla kyse? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyllä, sieltä voi saada aineistoa lainaksi ja kopioita artikkeleista myös postitse. Kirjaston aineistoa voi selata osoitteessa
http://pretty.alli.fi/index.htm
