Camillä Läckberg on kirjoittanut ja julkaissut 10 rikosromaania, jotka on kaikki suomennettu:
Isprinsessan (Jääprinsessa, 2006), Predikanten (Saarnaaja, 2007), Stenhuggaren (Kivenhakkaaja, 2008), Olycksfågeln (Pahanilmanlintu, 2009), Snöstorm och mandeldoft (Mantelintuoksua lumimyrskyssä, 2009), Tyskungen (Perillinen, 2010), Sjöjungfrun (Merenneito, 2011), Fyrvaktaren (Majakanvartija, 2012), Änglamakerskan (Enkelintekijä, 2013)ja Lejontämjaren (Leijonankesyttäjä, 2015).
En löytänyt suomen- tai ruotsinkielisistä lähteistä selkeää tietoa siitä, että kirjat kuuluisivat tietynnimiseen sarjaan. Käsite "Fjällbacka-sarja" lieneekin epävirallinen. Yllä oleva lista joka tapauksessa kattaa kaikki Läckbergin rikosromaanit ja suomennokset on julkaistu...
Tässä lyhyt katsaus kirjaston sijainnin vaiheisiin Teuvalla. Lähteenä on käytetty Raija Hakalan tutkielmaa vuodelta 1972 "Teuvan kirjastotoiminnan vaiheet v. 1849─1971".
Vuonna 1917 kirjasto sijoitettiin väliaikaisesti seurakuntatalolle, josta kirjasto pian muutti kahdeksi vuodeksi Teuvan Nuorisoseuran "puffettiin". Syksystä 1919 lähtien kirjasto sijaitsi puhelinosuuskunnan talossa, josta se siirtyi vanhan kunnantalon kellariin vuonna 1951. Siellä kirjasto oli vuoteen 1962 saakka. Tilaa kirjastolle on varattu kunnantalon kellarista 44 neliömetriä.
Kunnantalon kellarista kirjasto siirtyi paloaseman yläkertaan vuoden 1962 loppupuolella ja oli siellä vuoteen 1980. Kirjasto sai nyt tilaa yhteensä 145 neliömetriä, josta asiakastilaa oli 110...
Kysymyksessä on Martin Widmarkin David & Larissa-sarja. Sarjasta on suomennettu osat Sinisen peilin antikvariaatti, Kauhujen saari, Noidan laulu sekä Kolmastoista vieras.
Lidia Poët oli tosiaan ensimmäinen italialaisnainen, joka toimi asianajajana. Netflix on julkaissut hänen elämäänsä löyhästi perustuvaa tv-sarjaa helmikuusta 2023 lähtien. Hänestä on tähän mennessä julkaistu ainoastaan italiankielistä kirjallisuutta, esim:
Clara Bounous: Lidia Poët : una donna moderna : dalla toga negata al cammino femminile nelle professioni giuridiche
Chiara Viale: Lidia e le altre : pari opportunità ieri e oggi : l'eredità di Lidia Poët
Ilaria Iannuzzi: Lidia Poët : la prima avvocata
Näitä kirjoja ei ole käännetty englanniksikaan, mutta tilanne voi toki muuttua lähiaikoina, kun kiinnostus Poëtin elämää kohtaan kasvaa myös kansainvälisesti.
vähänlaisesti tietoa löytyy, mutta tuo mtvuutisten artikkeli (linkki alla) antaa aika hyvän kuvauksen tuppikosinnasta. Jutun mukaan 1700-1800-luvulla ainakin Karjalan kannaksella käytössä ollut viikinkiaikainen kosimistapa.Jutussa on käytetty lähteenä teosta: Sarmela Martti, 2007, Suomen Perinneatlashttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nain-erikoisesti-kosittiin-ennen-tu…
Olisiko joku näistä etsimäsi:
-Gutman-Hanhivaara, Idyllejä Itämeren rannalla
-Darnoux, Family houses by the sea
-Global architecture houses –sarjan osa 22
Ensimmäisessä talot ovat vain Itämeren alueelta ja viimeisessä suurin osa taloista on Yhdysvalloissa tai Japanissa. Suomenkielinen kirja on monien kirjastojen kokoelmissa, esim. Haapavedellä. Viimeinen kirja on muutaman suomalaisen yliopiston kirjaston kokoelmissa, mutta Darnouxin kirjaa ei ainakaan suomalaisista kirjastoista löydy.
Kirjallisuutta kysymästäsi aiheesta kannattaa etsiä HelMet-tietokannasta vaikkapa hakusanoilla "aika", "ajankäyttö" ja "filosofia".
Alla esimerkkejä aikaa ja ajankäyttöä filosofisessa ja kulttuurintutkimuksellisessa mielessä käsittelevistä teoksista:
Ajan filosofia / Eero Ojanen (Kirjapaja, 2007)
Meemejä ja uskonnollisia robotteja : kulttuuriesseitä / Matti Kamppinen (Yliopistopaino, 2004)
Time and the other : (and additional essays) / Emmanuel Levinas : translated by Richard A. Cohen (Duquesne University Press, 2003)
Oleminen ja aika / Martin Heidegger ; suomentanut Reijo Kupiainen (Vastapaino, 2000)
Aika / toimittaneet Sami Pihlström, Arto Siitonen, Risto Vilkko (Gaudeamus, 2000)
The story of time / Kristen Lippincott ; with Umberto Eco...
Asiasanalla myynninedistäminen löytyy Porin kaupunginkirjastosta 69 teosta. Tässä uusimmasta päästä muutamia: Godin, Seth: Kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita (2008), Laine, Petteri: Myynnin anatomia : anna asiakkaan ostaa (2008), Vuorio, Pauli: Myyntitaidon käsikirja : puhetaito ja tahtotila myyntityössä (2008), Bergström, Seija: Markkinoinnin maailma (2007) ja Hollanti, Jarmo: Visio : markkinoinnin soveltaminen liiketoiminnassa (2007). Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa ja etsiä lisää kirjallisuutta aineistotietokannastamme osoitteesta: http://weborigo.pori.fi/
Kirjallisuusviitteitä löytyy myös esimerkiksi Fennica-tietokannasta, joka on vapaasti käytettävissä internetissä osoitteessa: https://finna.fi
Yliopistokirjastojen...
Tämä on todennäköisesti Kantelettaren kansanruno. Kantelettaren runot ovat myös verkkojulkaisuna, kysytty loru on n:o 237: Palvelin minä rikasta miestä, ks. http://schulers.com/books/el/k/Kanteletar/Kanteletar57.htm
Runosta on useita erilaisia versioita, mm. lastenlaulukirjassa, joka sisältää myös CD:n on muunnelma runosta:
Kiekkumaralla: kansanlauluja lapsille, runo: Tiu vou vou, s.24-25.
Punakantinen kirja oli Venäjän perustuslaki, josta löytyy mm. kuva wikipediasta.
Itse Venäjän perustuslain sisältöön voi tutustua osoitteessa http://www.constitution.ru/en/10003000-01.htm
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ ei juuri tuota runoa löytynyt. Kokonaista suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. Sen sijaan katkelma siitä on ilmestynyt suomennettuna Suupohjan Kaiku -lehdessä 16.4.1901. Tuo kohta löytyy digitoituna osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/716531?term=pimeyt…, sivun 3 oikealta puolelta.
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin tai digitoitu mihinkään julkiseen...
Internetistä voit katsoa sivuja, joiden osoite on:
http://www.mtv3.com/matkalla/includet/faktat/viro2.html#nahtavaa
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa aiheesta:
Pullat, Raimo : Vanha Tallinna (1999)
Monta tietä menneisyyteen (Turun yliopisto)(199)
Matkakuumetta : Matkailun ja turismin historiaa(1994)
Maiste, Juhan : Ajan sydämessä. Matka Tallinnasta Tartoon (1993)
Rannu, Elena : Vanhan Tallinnan menneisyys (1990)
Nivanka, Erika : Vanha Tallinna (1996)
Jos jotain näistä kirjoista ei ole saatavissa omasta kirjastostasi,
uskoisin, että voit pyytää niitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Valitettavasti meksikolaisen Carlos Chavezin (1899-1978) tästä sävellyksestä ei näytä olevan saatavissa nuottia. Ulkomaisissa nuottijulkaisujen verkkokaupoissa on myynnissä muutaman yhtyeteoksen ohella lähinnä Chavezin pianomusiikkia, jota valtaosa hänen tuotannostaan on. Grove Music -tietokannan mukaan Invencion III harpulle on vuodelta 1967. Julkaistuja äänityksiäkin teoksesta on ilmeisesti vain yksi. Se on kysyjän linkin lisäksi kuunneltavissa Youtubessa sekä myytävänä latauksena Amazonissa.
Maanilviäisten pääravintona on kasviaines, joka voi olla elävää tai kuollutta. Kookkaat kotilot ja etanat kuten peltoetana, valepeltoetana, espanjansiruetana ja lehtokotilo syövät pääsääntöisesti elävää kasvisolukkua ja saattavat runsaslukuisina esiintyessään vioittaa viljelykasveja. Pienikokoisemmat lajit ovat ensisijaisesti karikkeen sisältämän kuolleen kasviaineksen syöjiä.
Kotilot ja etanat eivät ole tiukkoja ravintospesialisteja. Ravintokohteeksi kelpaa useampi kasvilaji ja tarvittaessa ne voivat vaihtaa ruokavaliota. Kun kotilot ja etanat ovat sateen jälkeen lähteneet liikkeelle ja niitä on murskautunut tielle kulkuneuvojen ja jalankulkijoiden tallaamina, voi nähdä tilanteen, jossa esimerkiksi lehtokotiloita tai espanjansiruetanoita...
Ylen verkkoartikkeli antaa hyviä vinkkejä etsintätyöhön: https://yle.fi/uutiset/3-10207580
Jutussa mainitusta Suomen sotasurmat-tietokannasta ei ole apua, koska iso-isoisäsi kaikesta päätellen selvisi ajan melskeissä hengissä.
Tuomittujen punaisten oikeudenkäyntipöytäkirjoja on digitoitu. Kansallisarkistossa voi vierailla tutkimassa arkistoja. Maksullisia kopioita asiakirjoista voi tilata itselleen Kansallisarkistosta.
Aineistoa voi tilata etukäteen tutkijasaliin https://astia.narc.fi/uusiastia/ tai tehdä tietopyynnön verkkolomakkeella https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html
Terveiset Oulusta!
Mikäli videota ei ole meidän kokoelmissamme, se voidaan kaukolainata muualta. Oulun kaupunginkirjaston kotisivulta löydät tietoa kaukolainauksesta ja kaukolainapyyntölomakkeen http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html .
Kannattaa käydä tutkimassa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun nimi ja tee haku.
Sieltä löytyy vastaus myös sinun kysymykseesi. Kopioin osan vastauksesta tähän:
"Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (ISBN 951-0-23323-4)mukaan Peppiina on pidentymä nimestä Peppi".
Peppi on Astrid Lindgrenin lastenkirjojen tunnetuksi tekemä nimi, ruotsiksi Pippi, joka saattaa olla kutsumamuoto nimestä Filippa, joka puolestaan on Filippoksen (kreik. hevosen ystävä) sisarnimi. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Filippa on 21.4.
"Vilina on lyhennös nimestä Akvilina, historiallisissa asiakirjoissa Aqvilina, Aquilina, Vilina. Nimi tulee latinan sanasta aquila, kotka. Nimi on ollut...
Vanhojen romaanien löytymistä vaikeuttaa valitettavasti puuttuva asiasanoitus. Tähän on onneksi tulossa lähivuosina apua kaunokirjallisuuden verkkopalvelun "Kirjasammon" avulla. Tällä hetkellä vanhempaa aineistoa on haettava muistin ja aiheluetteloiden avulla. Tässä joitakin Riihimäen kirjaston varastosta löytyviä vanhempia kartanoaiheisia pääasiassa Englantiin sijoittuvia romaaneja:
Carr, Philippa (=Holt, Victoria): Kohtalonyhteys, (Holt, Victoria: Mellynin valtiatar), Salaisuuksien lampi, Sydämen valinta, Valloittajan paluu, Cartland, Barbara: Kun pilvet väistyvät, Kunnes aamu koittaa, Cookson, Catherine: Greenwallin kartano-sarja, Kätketyt tunteet, Tilly Trotter-sarja, Du Maurier, Daphne: Merirosvo ja kartanonherra, Eyre Katherine...
Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista sanotaan mm. näin:
”Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä taikka hänen laillisen edustajansa kanssa.”
Koko laki löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Laissa puhutaan suunnitelmasta potilaan hoidon järjestämiseksi. Suunnitelmaan pitää kaiketi kuulua myös hoidon jatkamisen järjestäminen potilaan kotiuttamisen jälkeen.
Kannattaa kysellä asiasta tarkemmin oman kunnan vanhusten palvelujen...
