En löytänyt kysymykseesi vastausta. Kysyin asiaa Yleltä ja he vastasivat seuraavasti:"TV-arkistosta ei löytynyt ko. ohjelmaa. Olisiko ollut MTV3:n ohjelma, koska he ovat kuitenkin julkaisseet 1991 tuon konserttitallenteen?"
MTV:n puolelta asiaa voi tiedostella täältä:
http://www.mtvmedia.fi/yhteystiedot/index.shtml?palaute
Kirjastosta löytyy kirjallisuutta sukutukimuksen tekoon: sukututkimusoppaita ja sukukirjoja löytyy tietokirjaluokasta 99.3, Kymenlaakson paikallishistorian teoksia puolestaan luokasta 92.875. Samoin esim. lehdet Genos ja Sukuviesti löytyvät kirjastosta. Kirjaston kaukopalvelu palvelee sukututkijoita ja tilaamme esim. sukukirjoja tai mikrofilmeinä kirkonkirjoja muista kirjastoista ja arkistoista. Kotkan pääkirjaston lehtisalissa on mikrofilminlukulaite, jolla sukututkijat lukevat filmejä. Internetistäkin löytyy aineistoa. Kannattaa tarkistaa Finna-tietokannasta (https://www.finna.fi/), jos haluamansa kirkonkirjat ovat luettavissa verkosta. Suomen Sukututkimusseuran internet-sivut (http://www.genealogia.fi) kannattaa myös tutkia.
Siis...
Yrittäjän on maksettava kaikesta asiakkailleen soittamastaan musiikista korvausta sekä Teostolle että Gramexille siitä riippumatta, mistä (laillisesta) lähteestä musiikki on peräisin. Saa siis soittaa, mutta vain luvan kanssa, ja koskee yhtä hyvin omia kuin kirjaston levyjä.
Tämä tilasto julkaistaan yleensä neljännesvuosittain. Jostain syystä nyt on viivettä. Viesti on mennyt eteenpäin joten todennäköisesti pian tulee loppuvuosikin nähtäväksi.
Kappale Tuntematon on ainoastaan mainitsemallasi levyllä Ann Christine Johnny Danny. Kyseistä levyä ei löytynyt pääkaupunkiseudulta, yleisten kirjastojen yhteistietokannasta eikä musiikkiaineistojen yhteistietokannasta.
Olikohan tarkoituksesi osoittaa kysymys Pyhtään kirjastolle? Olet kuitenkin valinnut vastaajaksi Helsingin.
Kun et kerro, mistä kirjasta on kyse, en valitettavasti pysty tarkistamaan sen saatavuustietoja. Kaukopalvelun toimintaperiaate joka tapauksessa on se, että jos teosta ei löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta (myöskään esim. Eduskunnan kirjastosta, Kansalliskirjastosta tai muista tieteellisistä tai erikoiskirjastoista), se voidaan tilata kaukolainaksi muualta Suomesta tai Suomen ulkopuolelta. Kaukolainan lähettävän kirjaston kirjastokorttia ei asiakas tarvitse. Suomesta tai Pohjoismaista tilattava kaukolaina maksaa helsinkiläiselle 4 €.
Kaukopalvelun ohjeet ja kaukolainan tilauslomakkeen löydät täältä: http://www.helmet.fi/fi...
Kirjasampo.fi on hyvä paikka kirjailijatiedon etsimiselle, sieltä löytyy myös kuvausta kirjailijan teoksista https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252Factor_Delikouras%25252C%252BAleksi
Kustantajan sivuilta löytyy yleensä myös tietoa kirjailijoista, Otavan sivulla https://otava.fi/kirjailijat/aleksi-delikouras/#author-info
Uutisista ja lehdistä voi myös löytää tietoja, joista saa kuvan, millainen kirjailija on esim. Yle.fi:ssä https://yle.fi/uutiset/3-10634770 ja Iltasanomissa, https://www.is.fi/digitoday/esports/art-2000005863997.html
Vähän laajempi artikkeli löytyy Kirjastolehdestä, se kannattaa lukea http://kirjastolehti.fi/artikkelit/nortti-kirjailija-pelimies/ ja video Aleksista ja hänen työstään...
Artikkelissa varmaankin viitataan Berkleyn yliopiston matematiikkojen laskelmiin, että joissakin Mustissa aukoissa niihin joutunut voisi selviytyä, mutta hänen menneisyytensä tapahtumat häviäisivät ja hänellä voisi olla loputon määrä tulevaisuuksia. https://news.berkeley.edu/2018/02/20/some-black-holes-erase-your-past/ Artikkelissa ei siis viitata olemassaoloon tai muistiin, vaan menneisyyden ja tulevaisuuden determitismin katoamiseen. Menneet syyt eivät enää määrittäisi tulevaisuuden seurauksia.
Leena Tähtisen mielenkiintoinen artikkeli tiedelehdessä kuvaa tällaista mustaan aukkoon syöksymistä. Katsojan milestä aukkoon syöksyjä ei koskaan putoa ja syöksyjän mielestä aikaa kuluu vain hetkinen. Aika siis ikään kuin pysähtyy ja katkaiseen...
Satu on Anni Swanin Älykäs haukka. Siinä Elina-niminen tyttö auttaa prinssiä, jonka ilkeä peikko on noitunut hirveksi. Se löytyy kirjasta Anni Swan: Sadut.
Kiitos lukijallemme, joka tunnisti sadun!
Jalaluddin Haqqani (1939–2018) oli afganistanilaisen Haqqani-verkoston perustaja ja johtaja. Terroristiverkosto aloitti toimintansa Afganistanin sodan (1978–1992) aikana, ja vastusti Yhdysvaltoja ja Afganistanin hallitusta 2001-2021. Verkosto on Taleban-liikkeen liittolainen.
Lähde: Wikipedia
Makupalat.fi -sivustolta löytyy linkkejä kirjallisuusarvostelusivustoille: https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66720…
Satakunnan Kansa ja Satakunnan Viikko julkaisevat myös kirjallisuusarvosteluja. Mahtaisiko heillä olla kiinnostusta uusille arvostelijoille?
Harrastajille tarkoitetusta kirjallisuudesta ei löydy tietoja kalojen painoista, ainoastaan pituuksista. Tutkijat ovat kyllä punninneetkin kaloja. Löydät tutkimusartikkeleita hakemalla Googlesta esimerkiksi hakulauseella "length-weight relationship of ornamental fish species". En pystynyt äkkiä löytämään kalaa, jonka paino olisi juuri 140 grammaa, mutta esimerkiksi vannekirjoahven (Heros efasciatus) vaikuttaisi kykenevän kasvamaan sen painoiseksi.
Museoviraston Korjauskortiston "Tulisijat" ISSN 1236-4517(saatavilla pdf-dokumenttina http://www.nba.fi/tiedostot/f3bc248f.pdf , s. 8 viitattu 23.2.09) kertoo kaakelipintojen korjaamisesta seuraavaa:
"Kaakelien lohkeamia voidaan korjata kipsillä, josta voi tehdä kokonaisen kaakelinkin puuttuvan tilalle. Puuttuva 'kaakeli' voidaan tehdä joko täyttämällä valmiiksimuurattua pintaa kipsillä tai valaen uusi kaakeli kipsistä ehjän kaakelin mukaan kipsistä tehtyyn muottiin. Kipsikaakeli hiotaan, käsitellään vernissalla ja maalataan öljyväreillä tarkoin samanlaiseksi kuin muutkin kaakelit. Maalipinnan kuivuttua pinta lakataan kiiltäväksi. Rikkoutuneet kaakelit voidaan liimata sopivalla värittömällä ja vedenkestävällä liimalla."
Yllä oleva...
Tegnérin yksittäisten runojen suomennoksia löytyy joistakin antologioista, mutta kysymääsi runoa ei niistä löytynyt.
Lähde:
Linkki maailman runouteen - käännösrunoaiheinen viitetietokanta, joka sisältää yli 20 000 viitettä maailmanlyriikan suomennoksiin antiikin ajasta nykyaikaan.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Tarkistin Tegnérin teosten/runojen suomennokset myös Suecana extraneasta, ruotsalaisen kirjallisuuden käännöstietokannasta, mutta siellä mainittiin ainoastaan suomeksi käännetyt kokonaiset teokset.
http://libris.kb.se/hitlist?q=tegner&p=1&r=;spr:fin&f=simp&g=&m=10&d=li…
Vastaukset löytyvät teoksesta Talviurheilun tähdet, WSOY 1986. s.204 alkaen. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi
Mainitsemiesi kirjojen lisäksi kannattaa ehkä tarkistaa seuraavat teokset:
Porkkala : ennen, jälkeen ja Parenteesin aikaan / kirj. Lena Selen, Berndt Gottberg, julk. Degerbynseudun kylätoimikunnan yhdistys 2000, ISBN 952-91-2212-8.
Porkkala 1944-1956 : Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta : tutkimusraportti / kirj. Pekka Silvast, julk. Sotamuseo 1991, ISBN 951-25-0539-8.
Porkkalan kohtalot / julk. Kirkkonummen kunta. Kulttuurilautakunta 1986, ISBN 951-99713-3-5.
Porkkala on meidän : jälkikatsaus sanoin ja kuvin / kirj. ja toim. Kai Brunila. WSOY 1956.
Tieteellisten kirjastojen tietokannoista ei löytynyt mitään hakulauseella Ivan Belov Porkkala. Ehkä kannattaa vielä kääntyä Eduskunnan kirjaston puoleen, internetissä yhteystiedot:...
Meiltä löytyy RIsto Rinteen teos:
Teos: OPPIMISEN UUSI JÄRJESTYS
Tekijä/esittäjä: RINNE, RISTO
Materiaali: kirja
Alkuteos: -
ISBN: 951-768-038-4
Julkaisu: TAMPERE: VASTAPAINO 1998
Luokka: VAASA 38.
Toisena tekijänä ei tässä tosin ole Vattaja (Vataja?) vaan Eeva Salmi. Tämä osuu kuitenkin lähimmäksi, koska teos käsittelee juuri elinikäistä oppimista. Kirjaa voi varata pääkirjastosta, jossa on yksi kappale Yhteiskunta ja talous -osastolla (1 krs.) ensimmäisessä kerroksessa, mutta tällä hetkellä lainassa.
terveisin
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Vanhoista matrikkeleista (1909, 1926) kuvia ei valitettavasti löydy.
Kyseessä lienee
Fredrik Edvard Grönroos, syntynyt Kristiinankaupungissa 27.9.1849, ylioppilas 19.6.1868, tuomarin tutkinto 13.12.1872, varatuomari 31.5.1876, kuollut Seinäjoella 12.11.1920
Grönroos toimi vuosina 1884-1890 mm. Vaasan hovioikeudessa suomen kielen kääntäjänä, joten hän lienee ollut vahva molemmissa kotimaisissa kielissä (mitä tietysti edellytti hänen myöhempi toimintansa tuomarinakin ymmärtääkseni vahvasti suomenkielisellä alueella).
Grönroos toimi noin vuoteen 1914 Saloisten tuomiokunnan tuomarina (alueeseen kuuluivat Saloisten pitäjä, Salon ja Vihannin kappelit, Pyhäjoen pitäjä, Merijärven kappeli, Oulaisten pitäjä, Kalajoen ja Alavieskan pitäjät, Raution...
