Ahlmanin ammattiopiston historiaan luodaan pieni katsaus oppilaitoksen kotisivuilla osoitteessa
http://www.ahlman.fi/index.php?page_id=4
Tarkemmin Ahlmanin historiaan tutustutaan FM Leena Sarkkolan teoksessa ”Ahlmanin hengessä 1904-2004, 100 vuotta maatalous- ja kotitalousopetusta”.
Ehdotamme tällaisia:
Aila Meriluoto: Ateljee Katariina
Aulikki Oksanen: Tykkimiehen syli
Liisa Laakso: Ennen kesää
Alpo Ruuth: Kämppä
Asko Martinheimo: Taivas rautaa
Rauha S. Virtanen: Ruusunen
Hellevi Salminen: Syyskuun harmaa sade ja Baby
Edellisiä nuoremmista kertovia:
Asko Martinheimo: Polttaa, polttaa
Hellevi Salminen: Paperisiili
Kirjasampo-palvelussa on tietoa näistäkin kirjoista ja niiden aihepiireistä. Sieltä voit tarkistaa, mitkä romaaneista
ovat juuri sitä, mitä etsit.https://www.kirjasampo.fi/
Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä taideasiantuntijoiden puoleen. Esimerkiksi Bukowskilla on netissä täytettävä arviointilomake, jossa on myös lisätiedot kotiarviointeja varten. Suomessa teoksen voi viedä myös arvioitavaksi Bukowskin Helsingissä sijaitsevaan toimistoon, lomakkeessa on aukioloajat ja ohjeet. Alhaalla on linkki lomakkeeseen ja lisätietoihin. Kannattaa huomioida, että pelkän valokuvan avulla luotettavaa tunnistamista ei voi tehdä.
Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Yle.fi: Miten tunnistaa arvokas taulu? (22.12.2009) https://yle.fi/uutiset/3-6046039 (luettu 8.10.2019)
Goottilaisten romaanien sarjaan katsotaan kuuluvan seuraavat teokset:
Bellefleur (1980)
A Bloodsmoor Romance (1982)
Mysteries of Winterthurn (1984)
My Heart Laid Bare (1998)
The Accursed (2013)
Näistä Bellefleur on suomennettu:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4263
Matti Rossin vuonna 1974 julkaistu kokoelma Soi, kivinen lanka sisältää kokonaisen sarjan runoja, jotka on omistettu Victor Jaralle, "chileläiselle taiteilijalle jonka fasistit murhasivat Santiagon stadionilla syyskuussa 1973". Yksi tämän Ääni kansansa suuressa äänessä -kokonaisuuden teksteistä on Perhonen Santiagon stadionilla (s. 38-39).
Vilkunan Tapani Löfvingin seikkailut perustuu Löfvingin omaan päiväkirjaan. Ei tietenkään ole mahdotonta, että Vilkuna olisi saanut joitain vaikutteita myös Topeliukselta, mitään tietoa asiasta ei kuitenkaan löytynyt.
HelMet-kirjastoista on mahdollista lainata kirjoja myös ulkomaille. Vantaan kaupunginkirjaston ylläpitämä HelMa-palvelu (eli HelMet Maailmalla) mahdollistaa kirjastonkäytön myös ulkosuomalaisille.
Kirjaston ja asiakkaan välille laaditaan sopimus, jossa määritellään palvelun laajuus ja ehdot. Palvelun käyttöön tarvitset kirjastokortin. Kirjat toimitetaan postipakettina, max 20 nidettä/paketti. Kirjasto veloittaa asiakkaalta palvelumaksuna 30 euroa/paketti. Asiakas vastaa postimaksuista.
Tarkempaa tietoa palvelusta löytyy oheisen linkin kautta.
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;52241
HelMet-kirjastoilla ei ole virallista yhteistyötä Zürichin Fennica-kirjaston kanssa.
Yleensä apurahojen ja avustusten saamisen edellytyksenä on näytöt kirjallisuuden alalta. Kaunokirjallisten näyttöjen ei välttämättä tarvitse olla julkaistuja teoksia, vaan voivat olla myös alan julkaisuissa ilmestyneitä artikkeleita, esseitä ja muita vastaavia.
Kulttuurialan säätiöitä ja rahastoja on runsaasti. Ne löytyvät listattuna täältä:
http://www.kulttuuri.net/kulttuurihakemisto/saatiot_ja_apurahat
Näistä tunnteuimpiin kuuluvat:
Suomen Kulttuurirahasto
Taiteen keskustoimikunta
Kordelinin säätiö
Jenni ja Antti Wihurin rahasto
sekä listalta löytymätön Otavan kirjasäätiö:
http://www.otava.fi/yritys/kirjasaatio/fi_FI/etusivu/
Kirja löytyi kuin löytyikin, ja varaus lähetetään sinulle toivomaasi kirjastoon. Pahoittelemme tapahtunutta.
Espoon kirjastoauton yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto/Juttuja_k…
Seuraavista runokokoelmista voisi löytyä jotakin sopivaa.Isoaro, Anna Elina: Rakkautta ja vasta-aineitaMarttinen, Tittamari: Äidin karkkipäiväSinulle, äiti (toim. Päivi Lipponen)Tervonen, Katariina: Navan seudulla tuntuva
Arto-tietokannasta, https:\\arto.linnenanet.fi , ja "Niin & Näin" -lehden artikkelihakemistosta, http://www.netn.fi/netn_indeksi.html#C , löytyy kolme artikkeliviitettä, joihin Hélène Cixous on merkitty tekijäksi tai yhdeksi tekijöistä:
Hélène Cixous: "Sorties" (suom. Jonina Altschuler). - Niin & Näin 1995:2.
Hélène Cixous: "Elää appelsiini" (proosaruno, suom. Maria Säntti). - Nuori Voima 1993:3, s. 27.
Holvas, Jakke: "Ranskalainen postfeminismi naistuotantona: Hélène Cixousin, Luce Irigarayn ja Julia Kristevan näkemykset tarkasteltuna Jean Baudrillardin teorioiden avulla". - Kulttuurivihkot 1993:3-4, s. 48-53.
Katkelmia Cixous'n kirjoituksista on suomennettu joihinkin tutkielmiin ja artikkeleihin:
Korsisaari, Eva Maria: "Tule,...
Ylioppilastutkint Suomessa -sivustolla on ainekohtaiset arviointiperusteet, myös suomi toisena kielenä -kokeeseen. Ylioppilastutkintolautakunnan 15.1.2010 päivätyistä ohjeista ja määräyksistä löytyvät eri tehtävätyypit ja niiden arvosteluperusteet.
Ylioppilastutkinto Suomessa -sivusto: http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/
Koekohtaiset määräykset ja ohjeet - suomi toisena kielenä:
http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/A6.pdf
Pälsi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 69 Pälsi-sukunimistä. Heistä se on nykyisenä nimenä 27 henkilöllä, entisenä nimenä 10:llä ja jo kuolleilla se on ollut 32 henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Mm. suomalaisen muinaistutkimuksen ja kansatieteen monitoimimies Sakari Pälsi lienee nimen tunnetuin haltia. Kenties nimen harvinaisuuteen liittyen sitä ei mainita sukunimioppaissa tai muissakaan kirjaston käytössä olevissa lähteissä. Nimi ei myöskään esiinny paikannimenä tai suomalaisena yleiskielen sanana. Siksi emme valitettavasti voi antaa siitä tietojakaan.
Christopher Paolinin fantasiasarja (Perillinen)on kolmiosainen, siitä on ilmestynyt kaksi ensimmäistä osaa ja Kirjavälityksen tiedoissa sanotaan, että Paolini on aloittanut kolmannen osan kirjoittamisen. On vaikea sanoa milloin se ilmestyy ja käännetään suomeksi
Kaikissa Turun kirjastoissa voi ottaa passista valokopion. Yhden sivun kopiointihinta on 20 senttiä. Hinta on sama paperikoosta riippumatta. Lisäksi tulostaminen on mahdollista eBooking-koneilta.
Pääkirjasto on auki arkisin aamuyhdeksästä iltakahdeksaan, lauantaisin kymmenestä neljään ja sunnuntaisin kahdestatoista iltakuuteen.
Alla olevasta linkistä saa lisätietoa Turun kirjastojen kesäaukioloajoista:
https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//kirjastojen_aukioloajat_4.6.-19.8.2018_kesa_web.pdf
Kiitos kysymyksestänne!
Valitettavasti tätä sanaa ei löytynyt sanakirjoista kokoelmassamme tai verkosta. Ehdotan, että lähetätte kysymyksenne Kotimaisten kielten keskuksen Kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Tilastokeskus tekee vuosittain "Suomalaisten matkailu" -tutkimuksen, joka
julkaistaan Tilastokeskuksen "Liikenne ja matkailu" -sarjassa. Tietoja löytää myös internetissä olevasta maksuttomasta StatFin- (itsepalvelu) tietokannasta (http://statfin.stat.fi/StatWeb/start.asp?LA=fi&lp=home).
Tutkimuksen puhelinhaastattelut tehdään 15-74-vuotiaalle väestölle. Ikävä kyllä emme kerää erikseen tietoa 12-13-vuotiaista, jotka epäilemättä suurelta osalta matkailevat aikuisten seurassa.
Tilastokeskuksen uusin käytettävissä oleva vapaa-ajantutkimus on vuodelta 1991. Vuonna 2002 kerätyn vapaa-ajan tutkimuksen tuloksia alkaa ilmestyä vuonna 2004.
"Vapaa-aika numeroina 1991" julkaistiin neljänä eri tilastojulkaisuna (Tilastokeskus, Kulttuuri ja...
