Otmen-sanaa esiintyy tosiaankin Joensuun alueella muutaman järven (Keski-Otmen, Ala-Otmen ja Otmenenjärvi) sekä vaaran (Otmenvaara) nimissä. Nämä kaikki sijaitsevat lähellä toisiaan. Muualta Suomesta en vastaavaa nimeä löytänyt.
Otmen-sanaa ei löytynyt mistään tarkistamistani lähteistä. Tutkimieni lähteiden joukossa ovat Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversio (Kotus), Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja, L-P (SKS, 1995) sekä Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007, saatavilla myös verkossa: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…).
Tutkin myös murresanakirjoja, saamen kielien sanakirjoja sekä karjalan kielen sanakirjaa. Venäjän kielen sanakirjan avulla pääsin kenties lähimmäksi....
Nateva Oy oli tamperelainen laukkutehdas, joka oli olemassa vuosina 1959–93. Se toimi pitkään Pienteollisuustalossa osoitteessa Tammelan puistokatu 60 (nykyinen Yliopistonkatu 58–60); loppuaikoina yrityksen toimipaikka sijaitsi Jankan alueella (Alasniitynkatu 30). Aikanaan Nateva oli yksi maamme johtavista naisten käsilaukkujen valmistajista ja ensimmäinen vientimarkkinoilla jalansijaa saanut suomalainen alan yritys.
Lähteet:
Sininen kirja
Finnish trade review
Kelanauhurin lainaaminen tai kelanauhojen kuuntelupaikan löytäminen saattaa osoittautua vaikeaksi. Ainakin soittokierros pääkaupunkiseudun äänitearkistoihin ja joihinkin äänitealan yrityksiin osoittautui tuloksettomaksi sikäli, ettei ainakaan näissä paikoissa ollut mahdollista kuunnella omia kelanauhoja eikä henkilökunta myöskään tiennyt missä tällainen mahdollisuus olisi tarjolla.
Soittaessani Yleisradion äänitearkistoon minut ohjattiin edelleen tv-arkistoon, jonne otin yhteyttä sähköpostitse kyskymyksenne tiimoilta. Vastauksen saatuani otan teihin sähköpostitse yhteyttä.
Pääkaupunkiseudulla ainakin Diginord -niminen yritys digitoi kelanauhoja uudenaikaisempaan formaattiin, jolloin niitä olisi mahdollisuus kuunnella. Maksutonta tämä...
BWT (=Branchengruppe Wollgarne des Textildetaillistenverbandes) on sveitsiläinen vuonna 1941 perustettu tekstiilierikoisalojen yhdistyksen villalankoihin erikoistuneiden kauppiaiden toimialaryhmä. Yhdistyksen tarkoituksena oli antaa lankoihin erikoistuneille kauppiaille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa lankojen tuottajiin ja toimittajiin. Jäseniksi liittyneet lankakaupat laativat jo toisen maailmansodan aikana houkuttelevia neulonta- ja virkkausmalleja naisille, miehille ja lapsille. Mallit julkaistiin yli 40-vuoden ajan ilmestyneessä BWT-lehdessä (ilmestyi vuodesta 1944 lähtien kerran vuodessa, myöhemmin ilmestyi lisäksi erikoisnumeroita, esim. neulontaohjeita lapsille), jota käännettiin useille kielille ympäri maailmaa. Tänäkin päivänä...
Pikaisen tiedonhaun tuloksena voitaneen päätellä, että kotimaisista kirjastoista löytyy paljon aineistoa lapsen kiellisestä kehityksestä ja varhaisen vuorovaikutuksen tai äiti-lapsisuhteen vaikutuksesta kielelliseen kehitykseen. Avioeroista löytyy tutkimuksia niin psykologisesta kuin sosiaalisen kehityksenkin näkökulmasta, mutta poikkitieteellisiä tutkimuksia on vaikeampi löytää. Suosittelen henkilökohtaista käyntiä oppilaitoksesi kirjastossa tai opettajasi/ohjaajasi vastaanotolla. Parhaiten kirjoja saa yliopistokirjastoista (mahdollisesti kaukolainoina muista kaupungeista). Joitakin opinnäytetöitä, lähinnä pro graduja mutta myös uudempia väitöskirjoja saattaa löytyä myös sähköisessä muodossa, jolloin ne saa luettavaksi/tulostettavaksi...
Kirjojen uusiminen onnistuu osoitteessa www.helmet.fi https://www.helmet.fi/search~S9*fin/X, kun on neljänumeroinen tunnusluku eli pin-koodi kirjastokortilla. Sivujen oikeassa yläkulmassa on linkki Omat tietoni, sitä näpäyttämällä pääse ruutuihin, missä kysytään kirjastokortin numero ja tunnusluku. Esille tulee omat lainat, ja nyt voi uusia joko kaikki lainat tai vain merkityt.
HelMet-verkkokirjastosta löytyy vain yksi varsinaisesti thainkielisille suunnattu suomen kielen alkeisoppikirja, Seppo Seppäsen Thai puhuu suomea 1.
http://www.helmet.fi/record=b1907927~S9*fin
Kokoelmiimme sisältyy muuten runsaasti oppimateriaaleja suomea vieraana kielenä opiskeleville. Kirjoita hakukenttään "suomen kieli" ja "kielikurssit".
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Den virtuella floran on oikein mainio tietolähde kasveista kiinnostuneille. Jokaisen suvun tai lajin lopussa kohdassa etymologi kerrotaan latinan- (tai kreikan-) kielisen nimen selitykset. - ruotsiksi tietystikin. Kasveja voi kuitenkin etsiä myös suomenkielisellä nimellä. Leif Ryvardenin kirjassa Retkeilijän kasviopas on myös loppupuolella tieteellisten nimien luettelo suomenkielisin selityksin. Siitä löytyy ainakin jotain sanoja. Esim. Pohjolan luonnonkasvit 1-4 (toim. Kalela) 1958-1961 sisältää luonnonkasvien tieteelliset nimet sekä nimet suomeksi ja ruotsiksi.
Sanonta on ikivanhaa perinnettä, mutta se löytyy ainakin Zacharias Topeliuksen vuonna 1868 julkaistusta oppikirjasta Luonnon-kirja. Sen viimeisessä luvussa 15 "Suuresta avarasta maailmasta" on Kuuta käsittelevä alaluku, jossa on mm. seuraava teksti: "Muutoin saatat sinäkin muistaa sen tästä, jolla isä kerran muistutti poikaansa kuuta tuntemaan, sanoen: Etkös tuhma kuuta tunne? Idän puolen täytymässä, Luotehen vähenemässä." Itämurteissa sana "idän" kirjoitetaan tavallisesti "ijän". "Tuhma" tarkoittaa tässä tyhmää, ei huonotapaista.
Heikki Poroila
Kirjastot hankkivat aineistonsa useimmiten jonkin kirjakaupan tai muun sopimustoimittajan kautta. Kustantajat eivät siis itse tarjoa kirjoja kirjastoille eivätkä kirjastot tilaa kirjoja suoraan kustantajilta. Kustantaja tai kirjailija voivat toki ilmaista kirjakaupoille toiveen siitä, että julkaisua ei markkinoitaisi kirjastoille.
Kirjastojen valintaperusteet vaihtelevat kirjaston koon ja asiakaskunnan mukaan, mutta yleensä kirjastoon pyritään valitsemaan teoksia, jotka kiinnostavat kyseisen kirjaston asiakkaita ja joita lainataan. Isompiin kirjastoihin hankitaan myös vähälevikkistä kirjallisuutta. Opiskelijoiden tarpeet pyritään myös huomioimaan. Kirjaston valinnoissa pyritään siihen, että kokoelma olisi monipuolinen ja tuore.
Kelttiläisen taruston, kuten esim. kuningas Arthurin tarinan hyödyntäminen on fantasiakirjallisuudessa yleistä. Kelttiläiseen tarinaperinteeseen pohjautuvat fantasiakirjallisuuden suuren klassikon J. R. R. Tolkienin Tarun sormusten herrasta lisäksi mm. seuraavat teokset:
- Alexander, Lloyd: Prydainin kronikka -sarja
- Bradley, Marion Zimmer: Avalonin usvat
- Brooks, Terry: Shannaran perintö -sarja
- Cornwell, Bernard: Talvikuningas
- Crossley-Holland, Kevin: Arthur-sarja
- Harrison, John M.: Pastellikaupunki
- Holdstock, Robert: Alkumetsän tarinoita -sarja
Lisää eri myytteihin ja mytologioihin pohjautuvia tarinoita voi etsiä vaikkapa Roma-tietokannasta
( http://www.pori.fi/kirjasto/roma/ ). Myös kirjastojen omilla asiakaspäätteillä voi...
Hei!
Suomen valtion talousarviossa 2016 on Ulkoministeriön kohdalla
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut kulut alakohta
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin esitetään tälle vuodelle 86,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 kului 86,5 ja vuonna 2015 79,5 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin YK:lle.
Määrärahan tarkempi jaottelu on budjetin yksityiskohtaisissa perusteluissa:
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&lang=fi&maindoc=/2016…
Skotlantilaisen Irvine Welshin tuotannosta on suomennettu viisi teosta, joista uusin suomennoskin on yli kymmenen vuoden takaa (Mestarikokkien sänkykamarisalaisuudet, suom. Sauli Santikko, 2007, Otava). Tällä hetkellä ei ole ennakkotietoa siitä, että Welshiltä olisi tulossa uusia suomennoksia.
Irvine Welsh Otavan sivuilla https://otava.fi/kirjailijat/irvine-welsh/
Fennica https://fennica.linneanet.fi/
Irvinen Welshin kotisivu http://www.irvinewelsh.net/
Kysymys on melko laaja, ja seuraava poiminta perustuu näköhavaintoihin sekä Helmet-kirjastojen valikoimista löytyvään suomennettuun viihdekirjallisuuteen. Mainittujen kirjailijoiden lisäksi suosituimpia viihteentekijöitä ovat muun muassa seuraavat: Elizabeth Adler, Cecelia Ahern, Lucilla Andrews, Melissa Bank, Maeve Binchy, Barbara Taylor Bradford, Madeleine Brent, Jacqueline Briskin, Sandra Brown, Philippa Carr (on sama kuin Victoria Holt), Diane Chamberlain, Jackie Collins, Shirley Conran, Catherine Cookson, Janet Dailey, Dorothy Eden, Lucinda Edmonds, Julie Ellis, Helen Fielding, Joy Fielding, Diana Gabaldon, Catherine Gaskin, Jane Green, Georgette Heyer, Isabelle Holland, Linda Howard, Susan Isaacs, Elaine Kagan, Cathy Kelly, Marian...
Osoite on 142 Portobello Road, Notting Hill, London W11.
Tässä osoitteessa ei tosin koskaan ole oikeasti ollut kirjakauppaa, vaan ensin antiikki- ja sitten huonekaluliike. Nykyään sieltä löytyy kenkäkauppa nimeltä Notting Hill. Fiktiivinen kirjakauppa perustui todelliseen Travel Bookshop -liikkeeseen, joka toimi lähettyvillä osoitteessa 13-15 Blenheim Crescent yli kolmen vuosikymmenen ajan. Liike lakkautettiin vuonna 2011, mutta osoitteessa toimii nykyään toinen kirjakauppa.
Notting Hillin kuvauspaikat The Worldwide Guide to Movie Locations -sivustolla:
http://www.movie-locations.com/movies/n/nottinghill.html#.U4Bg7FPNlhI
The Telegraphin artikkeli Travel Bookshopin lakkauttamisesta: http://www.telegraph.co.uk/culture/books/booknews/8718545...
Tarinat kuuluvat nk. 'arvoituskertomuksiin', jotka ovat sukua lyhyemmille arvoitusvitseille. Näitä arvoituskertomuksia löytyy mm. teoksista:
- Kilon toinen poliisi : vanhoja ja uusia koululaisjuttuja / toimittanut Ulla Lipponen
(s. 123 alkaen)
- Ota mamma mato : kompatehtäviä / toimittanut Ulla Lipponen
(s. 127 alkaen)
Arvoituskertomusten lisäksi samantyyppisiä ns. 'kompatarinoita' löytyy yllämainitsemistani teoksista. Arvoituskertomuksista on kerrottu tarkemmin kirjassa 'Ota mamma mato : kompatehtäviä' (sivuilla 198-199).
Tarinat kulkevat usein eteenpäin henkilöltä toiselle nimenomaan suullisena kansanperinteenä, nykytarinoina.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy vain Märta Tikkasen runoteos Gadsimta milas stasts (Vuosisadan rakkaustarina). Turun yliopiston kirjastosta löytyy F. E. Sillanpään, Aleksis Kiven, Juhani Ahon ja Johannes Linnankosken romaaneja latviaksi. Nykykirjailijoista löytyy Arto Paasilinnaa, Sisko Istanmäkeä, Leena Krohnia ja Johanna Sisisaloa sekä Rosa Liksomia latviaksi. Näitä romaaneja ei välttämättä lainata, vaan niitä täytyy tutkia lukusalissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa (Helsingissä) on kaksi Mika Waltarin latviankielistä teosta, joita voit kaukolainata: M¯es nemirsim nekad : rom¯ans no Somu 1939./40. gada ka¸ra (Antero ei enää palaa) ja Svesnieks ienaca s¯et¯a (Vieras mies tuli taloon). Kaukolainaus on maksullista....
Robin on Robertin muunnos. Robert, alkuaan muinaissaksassa
(Hrodebert)kunniakas, loistava, maankuulu. Robertista on muunnoksia suomalaisena mm. Ruupert, Roope, englannissa Robby, Robin, Bob, Bobby, Robinson, italialaisena Roberto Kristillisenä nimi ollut käytössä 600-luvulla, pyhä Rupert kuoli Salzburgisa v. 718, Englannin Robert oli pyhimys, apotti, joka kuoli 1159. Nimi on vaeltanut normannien mukana Englantiin, jossa siitä tuli ruhtinaiden ja kuninkaiden nimi.
Nämä tiedot löytyvät kirjasta Uusi suomalainen nimikirja (1988) ja Riihonen: Mikä lapselle nimeksi (1992)sekä Lempiäinen: Suuri etunimikirja (2004)
Käpykakku
Valmistetaan 4 munan sokerikakku. Kakku leikataan kävynmuotoiseksi ja halkaistaan. Ylimääräiset palat voi käyttää "tukevoittamaan" kakkua. Seuraavaksi kakku kostutetaan sitruunamehulla ja täytetään.
Täyte: 150 g voita
1 dl kermaa
2tl perunajauhoja
1dl sokeria
Muut aineet paitsi voi kuumennetaan ja vatkataan, kunnes sakenee. Jäähtyneenä lisätään vatkattu voi.
Nykyisin käpykakussa käytetään marsipaanikuorrutusta, johon saksilla voi muotoilla suomut. Samoin leipomokakuissa voi olla hillotäyte ja ehkä hiukan kreemiä sekä karvasmanteliöljyä.
Kuorrutuksen voi tehdä myös seuraavasti: 2dl kermaa, 2dl sokeria, 50 g voita ,1 1/2 dl kaakaojauhetta,1 1/4 dl korppujauhoja. Keitetään kerma, sokeri, voi ja ka
akaojauhe paksuksi ja seokseen...
