Sinun tulisi käydä lähimmässä kirjastossa uuden henkilöllisyystodistuksen kanssa. Itse korttia ei tarvitse uusia, muutamme vain rekisteritiedot. Netin kautta ei voi nimeä vaihtaa.
Sekä Wasa fruntimmersskola 1857-1893 että Vasa fruntimmersskola 1893-1917 ovat olemassa Kansalliskirjastossa lukukappaleina. Lainattavia kpl ei pääkaupunkiseudulta löydy. Kirjat voi saada kaukolainaksi esim. Vaasan kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voit tehdä linkistä http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolaina maksaa € 4,00/kirja.
Aiheesta on vuonna 2007 ilmestynyt myös kirja Visst gick också du i Flickis? minnen 1857-1974 från Wasa svenska fruntimmersskola, Vasa svenska flickskola, Vasa svenska flicklyceum Forna Vasa svenska flicklyceister ; [redigering: Meta Sahlström, Vivan Lygdbäck], joka löytyy myös Vaasan kaupunginkirjastosta.
Stailauksesta, asuntojenkin, löytyy tietoa helposti. Tieteellisen tiedon löytyminen onkin jo vaikeampaa. Tässä muutama:
- Tuulenmäki: From styling to business consulting (julkaisussa Form function Finland, 2004: 2, s. 6-9)
- Paasonen, Tavikset tapetilla: elämäntyyli-muutosohjelmat ja omannäköisyyden paradoksi (julkaisussa Lähikuva 2007: 2, s. 46-67)
Muita stailaukseen liittyviä teoksia ja artikkeleita ovat vaikkapa nämä:
- Villefrance ja De Lange: Stailaa oma kotisi (2007)
- Nyström. Stailaus lyhentää myyntiaikaa (Julkaisussa Arvopaperi 2007:2, s.34-36 ja 38)
Yhdysvaltalainen lukutaitoprofessori William G. Brozo vieraili Suomessa 8.-12.9.2014, ja hän puhui erityisesti poikien lukemaan innostamisesta:
https://lukukeskus.fi/brozo/
Myös kirjailija Jeff Kinney on saanut pojat lukemaan: https://www.theguardian.com/education/2018/oct/30/jeff-kinney-let-child… ja https://wimpykid.com/
Koulusiivous -nimistä kirjaa ei löydy, mutta Marjatta Lausjärveltä on ilmestunyt kirjanen (15 s.) Koulu- ja päiväkotisiivous (1998), joka löytyy Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta http://aura.amkit.fi/webvoy.htm
Lemminkäisenkadulta http://www.turkuamk.fi/kirjasto/turku-lemminkaisenkatu/
Valitettavasti tilastoa a) keskikoulun, b) lukion käyneistä 55-64-vuotiaista etelä-pohjanmaalaisista ei löytynyt.
Tilastokeskuksen kirjana julkaisemassa Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (saatavana kaikkien kirjastojen käsikirjastossa) on s. 384 tilasto ”15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan 31.12.2005”. Siitä näkee 55-59- ja 60-64-vuotiaiden koulutustilanteen koko maan osalta sekä Etelä-Pohjanmaan tilanteen koko väestön osalta, mutta ei 55-59- ja 60-64-vuotiaiden etelä-pohjanmaalaisten osalta. Etelä-Pohjanmaan tilanne koko väestön osalta (koko väestömäärä 159 377):
ei peruskoulun jälkeistä koulutusta: 64 710 henkeä, 40, 6 % koko väestöstä
tutkinnon suorittanut väestö yht. 94 667 henkeä,...
Aiheestasi löytyy sen verran viitteitä, että niitä kaikkia ei voi luetella tässä. Erityisesti koulutustarpeesta löytyy paljon viitteitä. Sinun olisi paras varata aika Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemalle (ns. verho-koneet), josta on pääsy LINDA-tietokantaan (Suomen tieteelliset kirjastot) ja tehdä aihehaku sanoilla osaaminen, henkilöstö, henkilöstökoulutus ja kehittäminen. Näin löytyvät esim. teokset
Välimäki, Tomi Henkilöstön osaamisen kehittämisen toteutuksen arviointi, 2000
Ranki, Anneli Vastaako henkilöstön osaaminen yrityksen tarpeita? 1999
Hakkarainen, Pentti Ammatinhallinnan kehittäminen oppivassa organisaatiossa, 1999
Ritsilä, Jari Alueellisen osaamistarve-ennakoinnin kolme ulottuvuutta Henkoosta-hankkeen väliraportti,...
Raila Hellän Polttavat askeleet -romaanista löytyy saatavuustietoja useista kirjastoista (esimerkiksi Oulun kaupunginkirjasto ja Varastokirjasto). Sinun on mahdollista tilata kirja kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=26741
https://finna.fi/Record/vaari.74754
https://finna.fi/Record/helka.344773
Suomen ensimmäinen ensikoti perustettiin Helsinkiin vuonna 1942. Aira Heinäsen teoksen Ensikodin kasvutarina 1942-2002: Helsingin ensikoti 60 vuotta (2002) mukaan henkilökunnan lukumäärä oli 13, ja lisäksi kiinteistöllä oli talonmies. Johtajatar oli koulutukseltaan sairaanhoitaja, lastenhoitajat opastivat lastenhoidossa ja keittiön henkilökunta opetti taloudenhoitoa. (s. 39)
Vuonna 1948 ensikoti perustettiin Ouluun, mutta muita 1940-luvulla perustettuja ensikoteja Suomessa ei ollut.
Ikävä kyllä kyseistä signeerausta ei löytynyt. Katsoin Signaturer.se - Porslins- och Keramikstämplar -sivustolta sekä teoksesta Salakari & Kalha: "Keräilijän aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011). Kirjassa mainitaankin, että tehtaan puumerkeistä ei ole kattavia luetteloita.
Voit koettaa etsiä tietoa Googlen kuvahaulla. Liitteeksi laittamaasi kuva ei tuottanut tulosta, mutta ota kuva lautasen kuvapuolelta ja etsi sillä, jospa silloin onnistuisi. Hinta-arviota voi kysellä vanhojen tavaroiden kaupasta tai huutokauppakamareilta.
Kirjastosta voi ostaa kokoelmasta poistettuja kirjoja ja lehtiä. Turun pääkirjastossa myytävät poistokirjat löytyvät kärryistä eri osastoilta, lisäksi vanhan kirjastotalon sisäänkäynnin lähellä on asiakkaiden tuomien ilmaisten kirjojen kierrätyskärry. Kannattaa myös panna mieleen poistokirjamarkkinat 17.8., silloin tarjolla on erityisen paljon hyväkuntoisia poistokirjoja.
Voit tehdä kirjasta hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp Kirjaa on saatavana Akateemisesta kirjakaupassa, joten sitä on todennäköisesti tulossa kirjastoihin lähiaikoina.
Marita Hauhian itsensä kirjoittaman suppean henkilöhistorian, sekä taydellisen bibliografian löydät Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista osoitteesta: http://www.nuorisokirjailijat.fi
Lehtien hankkiminen kirjastossa luettavaksi on tekijänoikeudellisesti ongelmatonta toimintaa. Sillä, mitä kautta lehtiä tilataan tai mistä maasta lehdet tulevat, ei ole laillisuuden kannalta merkitystä. Myös lehtien lainaaminen on sallittua lain 19§:n nojalla.
Koulukirjastot ovat lain näkökulmasta ns. opetustoimintaa palvelevia kirjastoja. Ne on tieteellisten kirjastojen tavoin vapautettu myös lainaustoimintaan liittyvästä korvausvelvollisuudesta, jota yleisten kirjastojen lainoista maksetaan valtion budjetista. Tällä ei ole sinänsä mitään merkitystä lehtien tilaamiseen, mutta hyvä muistaa kuitenkin.
Itselläni ei ole tiedossa mitään tekijänoikeuslakiin liittyvää syytä, minkä vuoksi koulukirjastonne ei voisi vapaasti tilata juuri niitä...
Vaasan kaupunginkirjaston sivut ovat osoitteessa http://lib.vaasa.fi/ . Etusivun vasemmassa yläkulmassa on painike Aineistohaku, josta pääset Web-kirjastoon, jonka opasteessa on ohjeet lainojen uusimisesta netin kautta. Kirjastojen sivuille pääsee aina helposti Kirjastot.fi -etusivulta, osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ vasemmassa reunassa olevien linkkien kautta.
Ruuvi Kiemurainen ja Naula Lättäpää seikkailevat Sirkka Valkola-Laineen säveltämässä ja sanoittamassa musiikkisadussa "Seikkailu karamellitehtaassa". Satu alkaa laululla: "Tehtaassa pyörät pyörii ja kone suklaata valmistaa".
Nuottia tähän musiikkisatuun en löytänyt, mutta se on tallennettu vuonna 1960 äänilevylle, jossa toisena kappaleena on "Pieni veturi" (Musiikki Fazer, Decca-Pekka DP2004). Sadun esittävät Maininki Sippola-Wilska, Kaija Aho, Ossi Runne ja Satulaulajat sekä orkesteri, jota johtaa Ensio Kosta. Tämä äänilevy löytyy Kansalliskirjastosta, mutta musiikkisatu näyttää tällä hetkellä löytyvän myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=r7JTLCKeHqc) ja Spotifysta.
Decca-Pekka oli levymerkki, jolla Musiikki Fazer julkaisi...
Suomessa ilmestyy vähän lastenlehtiä, ja todella harvoin niissä on fiktiivistä sisältöä sarjakuvalehtiä lukuunottamatta. Tarinoita löytyy lähinnä lehdistä, joita julkaisee uskonnollinen yhteisö tai järjestö. Sellaisia ovat esimerkiksi Lastenmaa- ja Lastenkirkko -lehdet sekä Luonto-Liiton Sieppo-lehti.
Eepos-kirjastojen kokoelmissa ei ole Helismaan kirjaa Lentomatka seikkailuun. En löytänyt kirjasta lainattavaa kappaletta muistakaan kirjastoista. Sitä on olemassa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä Turun yliopiston kirjastossa, mutta kumpikaan ei ole lainattava kappale.
Lähetin kysymyksesi Andorra la Vellan turistikeskukseen ja sieltä lähetettiin liitteenä oleva Visit Andorra –esite. Esitteessä ei kuitenkaan ole lisätietoa sillan rakennusajasta. Linkki esitteeseen on alempana. Lisäys: Ordinon turistitoimisto selvitti asiaa, mutta paikallisillakaan ei ole tarkkaa tietoa sillasta, jota ei ilmeisesti sikäläisittäin pidetä merkittävänä nähtävyytenä.
Andorran nähtävyyksistä kertovilta nettisivuilta ei myöskään löytynyt tarkkaa tietoa kyseisen sillan rakennusajankohdasta. Sillasta käytetään monissa kohdin sanaa romaaninen (roman), mikä eri lähteistä riippuen viittaa ajanjaksoon noin 1000-1250 jaa. (Wikipedia). Kuvassa olevan kyltin perusteella silta on siirretty nykyiselle paikalleen 15. helmikuuta 1980. ...
