Perinteinen yrityshakemistomme on nimeltään "Sininen kirja", ja se on nykyisin myös Internetissä osoitteessa www.suomenyritykset.fi
Voit hakea esimerkiksi sanalla "maahantuontia" tai klikkaa Toimialat -painiketta.
Arabikevään ja -vallankumouksen vaikutusta arabian kieleen on sivuttu jonkin verran alla olevissa artikkeleissa. Kielen kehitystä on tarkasteltu esim. sosiaalisessa ja tavallisessa mediassa. Artikkeleissa pohditaan, eroaako median käyttämä kieli virallisesta kirjakielestä sekä mitkä väestöryhmät toimivat kielen uudistajina.
http://blogs.lse.ac.uk/mec/2012/05/31/arabic-language-the-arab-spring-o…
http://www.arabmediasociety.com/?article=785
http://www.resetdoc.org/issue/14/05/2012
http://www.cyberorient.net/article.do?articleId=7758
Cornellin yliopistokirjaston sivuilla voi tehdä aiheeseen liittyviä hakuja: http://guides.library.cornell.edu/content.php?pid=440161&sid=3610037
Koska en hallitse arabian kieltä en myöskään pysty...
Kalervo Kärki on ollut julkisuudessa melko paljonkin isänsä perinnön vaalijana. Haastatteluissa keskustelun kohteena on kuitenkin Toivo Kärki, ei Kalervo. Lasten puolisoista ei näytä löytyvän tietoa myöskään Toivo Kärki -elämäkerroista.
Asiaa kannattaisi kysyä Kalervo Kärjeltä itseltään. Hänen yhteystietonsa (posti- ja sähköpostiosoite ja puhelinnumero) löytyvät http://www.toivokarki.net/yhteystiedot.html -sivulta.
Suomen kansallisdiskografia Violasta (https://finna.fi löytyvät tiedot kotimaisista äänitteistä (vuodesta 1901) ja kotimaisista nuoteista (vuodesta 1977), sekä myös niihin sisältyvistä yksittäisistä kappaleista. Haettaessa Heikki Harman eli Hectorin tietoja löytyvät haulla myös hänen kääntämänsä kappaleet omana ryhmänään:
https://finna.fi
Kirjapainot lähettävät sanomalehtien vapaakappaleet Helsingin yliopiston kirjastoon. Kirjastossa on lähes täydellinen kokoelma suomalaisia sanomalehtiä vuodesta 1771. Sanomalehtiä voi lukea mikrofilmeiltä kirjaston lehtisalissa. Kuvaamattomia lehtiä voi tutkia Fabianian lehtisalissa. Tarkemmat tiedot Helsingin yliopiston kirjastosta löydät osoitteesta http://renki.helsinki.fi/hyk/. Klikkaa kohtaa palvelut ja avautuvalta sivulta Erityisaineisto/ sanoma- ja aikakauslehdet.
Ehkä jo oletkin käynyt Suomen sukututkimusseuran nettisivuilla, mutta liitän kuitenkin osoitteen tähän eli http://www.genealogia.fi/. Sivuilta löytyy kaikkea hyödyllistä ja kivaa sukututkimusta harrastavalle.
Kokeilin hakea lauseella ja sen osalla Google Booksista, jossa on mahdollista tehdä hakuja teosten tekstiin. Hakutulokseksi sain ainoastaan tuon Khemirin teoksen, vaikka Google Booksista löytyy myös Jens Lapiduksen ja Evanderin kirjat ruotsiksi.
Kannattaa vielä kokeilla hakujen tekemistä Google Booksiin varioimalla hiukan lausetta:https://books.google.se/
Amerikkalainen jazzsaksofonisti Joe Farrell on käyttänyt kahden levynsä kansikuvassa silmää: Moon germs (1972) ja Canned funk (1974). Myös saksofonisti Branford Marsaliksen levyn Random abstract (1987) kansikuvassa on silmiä. Toivottavasti joku näistä on etsimäsi levy!
Sanonta näyttää olevan peräisin englannin kielestä. Siinä se on ollut klisee jo pitkään. Sen ilmeisesti teki tunnetuksi sävellys "Home, James and Don't Spare the Horses" vuodelta 1934. Sitä ennen se oli ollut jo parinkin elokuvan nimenä ja myöhemmin sitä on käytetty monissa elokuvissa, televisiosarjoissa ja kirjoissa, sekä otsikkona että vuoropuhelussa. Suomeen se lienee tullut näiden teosten käännösten kautta.
Sanonnan luojaksi on väitetty kuningatar Viktoriaa, jonka vaunuja ajoi 1870-luvulla mies nimeltä James Darling. Ajajaa puhuteltiin yleensä sukunimellä, mutta "home, Darling" olisi kuulostanut kaksoismerkityksensä vuoksi kiusalliselta, joten kuningatar käytti sen sijaan ajajan etunimeä. Sanonta esiintyy lehdistössä jo 1890-luvulla,...
Annie Daltonin tiedoista ei löydy kuin hänen syntymävuotensa 1948. Lisää tietoa löytyy kirjailijan kotisivulta www.fantasticfiction.co.uk/d/annie-dalton. Kirjailija on antanut itsestään julkisuuteen todella niukasti tietoja. Annie Daltonilta on suomennettu vain 4 Enkeliakatemia-sarjan teosta, ei muuta.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Lappeenrannan kaupunginkirjaston/maakuntakirjaston aineistorekisterin mukaan Lappeen historian toinen osa on ilmestynyt:
Ignatius, Tarja
Lappeen historia 2 : kunta kaupungin kupeessa 1865-1966. - Lappeenrannan kaupunki, 2011.
ISBN 978-951-785-126-8
http://weborigo.lappeenranta.fi/
Voimaeläimistä löydät tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Backman, Markku: Voimaeläimet 1-2 (2008-2010) ja Voimaeläimet: syvä yhteys (2013)
Vuori, Kanerva: Voimaeläimet oppainasi (2011)
Gauding, Madonna: Personal power animals: for guidance, protection and healing (2006)
Noita kirjoja voit tiedustella omasta kirjastostasi, ja jollei niitä ole siellä, voit pyytää niitä kaukolainaksi.
Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry:n Seita- lehden numerossa 2/2005 on artikkeli aiheesta. Sen löydät myös verkosta linkistä http://www.thuleia.com/voimael.html
Verkosta löytyy tietoa myös esim. osoitteista: http://www.energiakeskus.com/energiasivut/intiaanit/voimaelaimet-p-v ,
http://www.kuudesaisti.net/voimaelaimet
http://anandaseva.fi/artikkelit/...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tuntunut muistavan etsimääsi kirjaa. Muistaisikohan joku palvelumme lukijoista?
Voisit kokeilla pidätkö Kari Hotakaisen tavasta kirjoittaa. Teokset Ihmisen osa, Jumalan sana ja Luonnon laki kertovat kukin pienen ihmisen selviytymistarinat. Aika tosin on nykyisyys, ei niinkään 1960-luku.
Nykyaikaan sijoituu myös Matti Röngän Yyteet. Tarina työelämän muutoksesta Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan henkeen.
Juha Seppälän Matka aurinkoon lisää muutosten kanssa kamppailuun myös ikäkriisit ja perhesuhteet.
Jorma Keskitalon Ruotsiin liikuu 1960-luvulla ja kertoo nimensä mukaisesti muuttoliikkeestä suomesta Ruotsiin.
Kun et kerro, mistä kirjastosta olet laskun saanut, kysymykseen on valitettavasti mahdotonta vastata. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, joka laskun on lähettänyt. Kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.kirjastot.fi/kirjastot
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Kynttilänpätkä pullossa, joka alkaa sanoin Tähtikirkas öinen laulu halkaisee maailman musertavan pimeyden. Runo on kokoelmasta Duende (1996).https://www.finna.fi/Record/outi.327376?sid=4865502250
Bedrich Smetanasta löydät tietoa suomen kielellä tyyliin "elämä ja teokset" seuraavasta kirjasta, jota on pääkaupunkiseudun kirjastoissa:
Sävelten maailma osa 2 (Smetana s.179), WSOY
Uuden tunnusluvun (pin-koodin) saa kuten edellisenkin eli kirjastossa paikan päällä. Mukana on oltava kirjastokortin lisäksi kuvallinen, kirjaston hyväksymä henkilöllisyystodistus (passi, ajokortti, suomalainen ajokortti, EU-maan henkilöllisyystodistus).
Tunnuslukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse.
Annettua tunnuslukua ei myöskään ole mahdollista selvittää, sillä tunnusluku tallentuu salakielisenä. Henkilökunta ei näe tunnuskua tallennuksen jälkeen, ainoastaan sen onko asiakasrekisteriin tallennettu tunnusluku vai ei.
Sarkin luonnonopuistosta löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
1) Kauneimmat kansallispuistot / Maailman luonnon säätiö ; [päätoimittaja: Benigno Melzi D'Eril] ; [suomennos englanninkielisestä tekstistä: Ilona Sevelius]. - [Espoo] : Weilin + Göös
Alkuteos: WWF presenta le più belle riserve naturali del mondo
ISBN 951-35-4874-0 (koko teos, sid.)
Osa 2: Eurooppa. - , [1990] (Italia). - 243 s. : kuv., kartt. ; 34 cm
ISBN 951-35-4876-7 (sid.)
Sivuilla 204-223
2) Värt att se i Sverige : en reseguide / [redaktion: Per Wivall, Lennart Grenholm] ; [kartor: Lars Svensson] ; [bildredaktion: Irene Berggren, Jenny Margareta Söderberg]. - [Ny utg.]. - Stockholm : Bonnier fakta, 1992. - 352 s. : ill., kart. ; 25 cm
Förra utg. 1979. - Karta på för...
