Kaukolaina (maksu 6 euroa) on mahdollinen, koska kirjaa ei ole oman kirjastomme kokoelmissa. Tilaamme kaukolainan ja ilmoitamme puhelimitse antamaanne numeroon, kun kirja on noudettavissa täältä Hämeenlinnan pääkirjastosta.
Kirjasta on hyvin vaikea saada pois tupakasta tai muusta tunkkaisuudesta aiheutunutta hajua. Pelkkä tuulettaminen tuskin paljon auttaa. Yksi keino on asettaa etikkavedellä täytetty laakea astia kirjan viereen. Näin neuvoo mm. Kotiliesi-lehti hyödyntämään etikkaa hajujen poistajana:
http://kotiliesi.fi/koti/kodinhoito/etikka-puhdistaa
Salon Seudun Sanomien vanhat numerot säilytetään Kansalliskirjastossa mikrofilmattuina. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Kansalliskirjastoon. Alla olevasta linkistä löydätte Kansalliskirjaston neuvonnan yhteystiedot.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta#neuvonta
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://finna.fi
Merikeskus Vellamosta vinkattiin Sound Toll Register -tietokannasta, joka sisältää Juutinraumassa tullatut alukset vuosilta 1497-1857. Tästäkään tietokannasta ei kuitenkaan löydy sanastoa. Emme valitettavasti siis löytäneet kaipaamaasi sanastoa. Tässä kuitenkin linkki tietokantaan:
http://www.soundtoll.nl/index.php/en/over-het-project/str-online
Tätä vuonna 1961 ilmestynyttä Kirsti Korven kirjaa kannattaisi kysellä antikvariaateista tai netin osto- ja myyntikauppapaikoista. Ainakin yksi näyttäisi nyt olevan myytävänä:
https://www.huuto.net/kohteet/korpi-kirsti-paiva-paistaa-pikkusisko-1p-skk-v-1961-onk/520701828
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0cca6364-b43a-4413-beeb-ff2386282d14
Hei!
Lyhenteiden takaa löytyvät seuraavat joukot:
Jalkaväenkoulutuskeskus 12
Täydennyspataljoona 12, 6. komppania
Jalkaväkirykmentti 10, III pataljoona, Esikuntakomppania
Jalkaväkirykmentti 10, I pataljoona
Tuo merkintä 3951 tarkoittaa luultavasti peitelukua (Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina), sillä kyseinen numero on Henkilöstötäydennyskeskuksen peiteluku, mikä sopisi muihin ko. henkilön kantakorttimerkintöihin.
Lauri Rapelin artikkeli Yleinen mielipide ajautui kriisiin Tiede-lehden numerossa 11/21 on sivuilla 7 - 12.
Tiede-lehden numerot vuoden taakse päin ovat luettavissa eMagz-palvelussa HelMet-kirjastokortilla ja siihen liitetyllä pin-koodilla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Englannin kuninkaallisista löytyy esimerkiksi seuraavat englanninkieliset teokset:
- Cawthorne, Nigel : The kings & queens of England : a royal history from Egbert to Elizabeth II (ISBN 978-1-84837-595-6) 2009
- Erickson, Carolly : Brief lives of the English monarchs : from William the Conqueror to Elizabeth II (ISBN 9781845295035) 2007
- Fraser, Antonia : The lives of the kings & queens of England (ISBN 1-84188-027-2) 2005
- Cannon, John Ashton : The kings & queens of Britain (ISBN 0-19-280095-7) 2001
Näiden paremmuudesta en osaa sanoa, koska näitä kirjoja ei minulla ole tällä hetkellä nähtävillä. Suomenkielistä kokoavaa teosta Englannin kuninkaallisista ei löytynyt.
Itse olen lukenut tai kuullut sanan hakaleuka sellaisessa yhteydessä, jossa tarkoitetaan koukkuleukaa eli leukaa, joka on hyvin ulkoneva ja hieman ylöspäin kaareutuva. Kotuksen sanakirjan mukaan haka on muun muassa "koukkumainen tarttuva t. salpaava laite" ja etymologisessa sanakirjassa väkä tai koukku. En osaa sanoa, onko sattumaa, että ruotsin kielen sana haka tarkoittaa leukaa (Sanakirja.org).Lähteet:Kielitoimiston sanakirja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ Sanakirja.org. https://www.sanakirja.org/Suomen etymologinen sanakirja. https://kaino.kotus.fi/ses/
Kävin läpi useita suomalaista lasia käsitteleviä kirjoja ja selasin nettiä, mutta harmillisesti nyt ei ollut onnea. Tämän tyylisiä maljakoita on paljonkin. Isompi maljakko on tarran perusteella varmuudella kotimaista tuotantoa ja saattaa olla Riihimäen lasin valmistama maljakko. Tietoa valmistajasta ei kuitenkaan löytynyt, mutta maljakko saattaisi olla tämä Laatutavaran sivuilla oleva maljakko: https://laatutavara.com/tuote/28014/ Ainakin tämä voisi viitata Riihimäen lasiin, joten sitä voisi alkaa tutkia. Riihimäen lasilla on myös ollut tämän näköinen Tamara Aladinin vuonna 1963 suunnittelema 28 cm korkea maljakko (malli 1378), mutta kuvasta ei hahmota jalan mallia kunnolla. Kyseisen maljakon mustavalkoinen ja pieni kuva löytyy kirjasta...
Eeva Joenpellolta on käännetty ainakin nämä teokset ruotsiksi:
Johannes vain (1952): ruots. Bara Johannes
Neito kulkee vetten päällä (1955): ruots. Jungfrun går på vattnet
Missä lintuset laulaa (1957): ruots. Där fåglarna sjunger
Ralli (1959): ruots. Ralli
Syyskesä (1960): ruots. Brittsommar
Vetää kaikista ovista (1974): ruots. Husfolk och fiender
Kuin kekäle kädessä (1976): ruots. Sådd bland törnen
Sataa suolaista vettä (1978): ruots. Som sanden i havet
Eteisiin ja kynnyksille (1980): ruots. Allt har sin tid
Elämän rouva, rouva Glad (1982): ruots. Fru Glad, gift med livet
Rikas ja kunniallinen (1984): ruots. Rik och rumsren
Voit tallentaa teoksia muistilistoille myöhempää lainausta varten. Tässä ohjeet muistilistalle tallentamiseen:
Kirjaudu Omiin tietoihisi. Etsi haluamasi teokset ja tallenna ne koriin. Napsauta painiketta Näytä korin sisältö. Avaa pudotusvalikko [Valitse lista], valitse sopiva vaihtoehto ja napsauta painiketta Tallenna muistilistaan. Jos valitset vaihtoehdon Luo uusi lista, anna listalle nimi ja kuvaus ja napsauta painiketta Jatka.
Voit tallentaa teoksia muistilistaan myös suoraan hakutuloslistoista. Merkitse rasti(t) sivun vasemmassa laidassa oleviin ruutuihin, valitse pudotusvalikosta haluamasi muistilista ja napsauta painiketta Tallenna muistilistaan.
Voit tarkastella muistilistojasi kirjautumalla Omiin tietoihisi ja napsauttamalla...
Ford Anglian tuotanto aloitettiin vuonna 1939. Olli J. Ojasen kirjassa Autot Suomessa Osa 2: Ford - Englannin Fordit (Alfamer, 1998) kerrotaan Suomeen tuoduista Fordeista. Kirjassa on tietoa myös 1950-luvun Anglioista. Selasin kirjan läpi, mutten löytänyt tietoa milloin ensimmäiset Angliat tuotiin Suomeen. Ehkä katsot itse vielä tarkemmin. Tässä on linkki Suomen Britti-Ford -kerhon kotisivuille, joiden avulla voit löytää tietoa aiheesta. Ks. mm. Linkit-kohta: http://personal.inet.fi/yhdistys/sbfk/
Muita lähteitä:
Maailman moottoriajoneuvot 2 (Tekininen kustannusliike OY, 1987)
Suuri autokirja (Tammi, 1985)
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-kirjastojen aineistohausta: http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2 .
Kuntien tiedottamista käsittelevät ainakin seuraavat kirjat:
- Kunnan viestintä / [toimittanut Satu Tyry-Salo]
- Viestintäjohtaminen kuntahallinnossa : viestintä johtamisen apuvälineenä kuntahallinnossa / Reima T. A. Luoto
- Kunnallinen tiedottaminen ja Jaska Jokunen : tutkittua tietoa ja tutkimattomia tulkintoja / Pertti Hemanus
- Julkisesti palveluksessanne : paikallisviestinnän tienviittoja / toimittanut Marjatta Pöllänen ; [kirjoittajat: Seppo Aaltonen..et al.]
- Suomen kuntien tiedotustoiminnan peruskartoitus / [tekijä: Maija Taskila]
Aiheesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita on mm. seuraavissa lehdissä
- Kuntalehti 2006, nro 11, s. 27-29 (Pietilä, Jyrki, Viestinnän haasteena kunnan ja kuntalaisten vuoropuhelu)
- Tietosuoja 2006, nro 1...
Vanhaa kristillistä perua oleva Herman pohjautuu kreikkalaiseen Germanos-nimeen, mikä taas on muinaissaksan ’sotilasta’ tarkoittava sana. Suomalainen pidennös Hermanni otettiin almanakkaan vuonna 1950. Nimipäivää Hermanni viettää 12.7.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan vuosina 2000-2006 Hermanni-nimen sai 1295 henkilöä ja Herman-nimen 484 henkilöä.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Kotimaista kirjallisuutta
Ellilä, Kirsti: Arpapeliä
Kivelä, Anneli: Katajamäki-sarja (1. osa Kotiin Katajamäelle)
Lindgren, Minna: Ehtoolehto-sarja (1. osa Kuolema Ehtoolehdossa)
Nuotio, Eppu: Mutta minä rakastan sinua
Vuori, Kristiina: Näkijän tytär + muu tuotanto
Käännöskirjallisuutta
Binchy, Maeve: koko tuotanto (suomennettu lukuisia erillisiä teoksia)
Dillon, Lucy: Eksyneiden sydänten koti
McKinley, Tamara: Australia-sarja (Merten taa, Pelottomien maa, Perintöosa)
Moyes, Jojo: Ole niin kiltti, älä rakasta häntä
Stockett, Kathryn: Piiat
Varsinaisesti ekoteologiaan liittyvää aluesuunnittelua koskevia viitteitä ei löydy tietokannoista. Olethan jo tutustunut sinulle aiemmin haettuihin ekoteologiaa koskeviin tiedonlähteisiin (artikkelit, kirjat ja verkkosivut)? Kannattaa selata läpi artikkelien ja kirjojen lähdeluettelot, niistä löytyy usein hyödyllistä jatkomateriaalia.
Suosittelisin myös käyntiä lähikirjastossa. Kaikissa Helsingin kirjastoissa on mahdollisuus tehdä asiakastyöasemilla hakuja tieteellisten kirjastojen tietokannasta Lindasta sekä tieteellisten artikkeleiden tietokannasta Artosta. Opinnäytetyön valmistelu vaatii yleensäkin suuren määrän viitteiden läpikäymistä, ja se on helpompaa (ja hyödyllisempää) kun pääset itse selaamaan tietokantoja. Samalla voit...
Tässä muutama aihetta hieman eri näkökulmista tarkasteleva tiedeartikkeli:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2527715/
https://www.researchgate.net/publication/299599996_The_Rationality_of_a_Social_Animal
https://link.springer.com/article/10.1007%2FBF00143286
Todennäköisesti kirja on Douglas Orgill´n "Kuudes talvi". Kirjan aiheena tiedemiesten epaonnistuneen kokeilun
aiheuttama jaakausi.
Muita samankaltaisia kirjoja ovat Doris Lessingin "Planeetta 8" ja Art Bell'n & Whitley Strieber'n "The global coming superstorm".
