Lauri Pohjanpään tuotannosta ei löytynyt runoa, jonka nimi on Psalmi aamusta.
Olisikohan kyseessä Uuno Kailaan runosta Psalmi aamusta, joka on alun perin julkaistu kokoelmassa Uni ja kuolema (1931). Runo on luettavissa myös Kailaan kootuissa runoissa Runot 1922 - 1931 (SKS, 2002). Uni ja kuolema -kokoelman pääsee lukemaan digitoituna versiona Kansalliskirjaston sivuilta (ks. linkki alla).
https://finna.fi/
http://www.doria.fi/handle/10024/100649
Kyseessä saattaisi olla Tammen kultaisissa kirjoissa ilmestynyt Arianen Kalle Kani, vaikka aivan kaikki annetut tuntomerkit eivät siihen täsmääkään. Kirjasta löytyy lisätietoa ja kansikuva esim. Kirjasammon sivuilta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9513038890.
Olet aivan oikeassa. Nykypäivän älypuhelimiin on harvoin tarjolla kunnollista ohjekirjaa. Älypuhelimen toiminta perustuu nykyään erilaisiin sovelluksiin, jotka kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti.
Älypuhelimen käytöstä on kuitenkin julkaistu kirjoja. Voisin suositella muutamaa suomenkielistä kirjaston kokoelmista löytyvää kirjaa. Kirjan nimeä klikkaamalla pääset selaamaan kirjan saatavuustietoja Kyyti-kirjastossa:Sanikka, Ulla: "Seniorin älypuhelinopas" (Alma Talent, 2017)"Android-kirja : älypuhelimen tai tablettitietokoneen käyttäjän opas" (Orage , 2016)"iPhone-kirja : täydellinen opas" (Orage, 2015)"Windows Phone kirja" (Orage, 2015)
Luultavasti Berit & Dallapé -levyllä (1977) ja siihen sisältyneessä "Jimmy banjoaan hän soittaa" -kappaleessa soitti banjosoolon Ingmar Englund, joka oli Dallapén 1970-luvun levytysten vakituinen vierailija banjoineen.
Lähde: Marko Tikka & Toivo Tamminen, Tanssiorkesteri Dallapé. Suomijatsin legenda 1925-2010. SKS, 2011.
Tietoa voisi hakea Spes Patriae- matrikkelista vuodelta 1974. Se löytyy käsikirjastokappaleena Kallion kirjastosta ja Pasilan kirjavarastosta. Linkki Helmet hakutulokseen
Kyseessä on Mikael Ilveksen kirja Karvaisia kohtaloita (Otava, 1995). Ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50064Samantapainen idea on myös Heikki Salon kirjassa Kynsilehto (Like, 2001): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49614
Jesse laivakoira on hankittu Nivalan pääkirjastoon ja kirjastoautoon. Pääkirjastosta kirja on tällä hetkellä lainassa, mutta kirjastoauton hyllystä se pitäisi löytyä.
Fruktoosi-intoleranssista löytyy niukasti painettua tietoa. Ilmeisesti kyseessä on varsin harvinainen sairaus.
Arto-artikkeliviitetietokannasta löysin viitteet seuraaviin lehtiartikkeleihin:
Paganus, Aila: Fruktoosi-intoleranssi ja ruokavalio. Kotitalous 9/1990.
Ypyä, Reija: Voittamaton makeaninho. Kauneus ja terveys 2/1991.
Verkkotiedonhaussa apuna kannattaa käyttää englanninkielistä termiä fructose intolerance. Esimerkiksi englanninkielisen Wikipedian fruktoosi-intoleranssia koskevasta artikkelista saa yleiskuvan sairaudesta, samoin www.foodreactions.org-sivustoa kannattaa vilkaista.
Helliä tunteita on uusin, tällä hetkellä saatavissa oleva
Seitsemän Tassua ja Penny -sarjan suomennos. Syksyllä ilmestyy kuitenkin jälleeen uusi osa, nimeltään Kissapedot
karkuteillä.
Kirja on Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa, Turun kauppakorkeakoulun kirjastossa ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kirjastossa.
Kaukolainamaksu on noin 30 mk riippuen lähettäjäkirjastosta.
Kannattaa tarkistaa saatavuus Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta puh. 43138422 ja noutaa kirja sieltä.
Olisiko kyseessä J. Karjalaisen "Paratiisin pojat" cd-levy? Tämähän
kuuluu Karjalaisen amerikansuomalaiseen "Lännen-Jukka-osastoon".
Ja laulujen aiheetkin kuuluvat ainakin osittain "naimalauluihin".
Kuvauksesi sopisi Aira Brinkin teokseen Koirantassujen rapinaa (ilmestynyt 1959).
Aira Brinkin kirjaa löytyy kirjastoista, jos lähikirjastossasi ei ole sitä saatavilla, voi tiedustella kaukolainaksi sitä, monihausta voit katsoa, mistä kirjaa löytyy https://monihaku.kirjastot.fi/fi/ .
Tekijänoikeus syntyy Suomen lain mukaan automaattisesti, kun itsenäiseksi ja omaperäiseksi tulkittavissa oleva teos on syntynyt. Laki ei ota kantaa siihen, missä muodossa teos on. Esimerkiksi ääninauhalle hyräilty melodia voi saada suojaa, samoin nuottiviivastolle piirretty melodia. Mitään vaatimusta sovituksesta tai vastaavasta ei laki sisällä.
Korvauksen saaminen edellyttää kuitenkin liittymistä säveltäjien tekijänoikeutta valvovan Teosto ry:n asiakkaaksi. Teosto ei voi kerätä ja tilittää korvauksia teoksista, joita ei ole lisätty teosrekisteriin. Sävellyksesi saavat kyllä automaattisesti tekijänoikeuden suojan, mutta käyttökorvauksia voi saada vain tekijänoikeusjärjestöjen kautta.
Heikki Poroila 12.1.2014
Helsingin kaupunginkirjastolla on muutamia numeroita Scandinavian library quarterly -lehteä, mutta ei lainkaanThe Library Quarterly -lehteä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1611266__Slibrary%20quarterly__P0%2C1__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
The Library Quarterly -lehden kysymäsi numero näyttäisi olevan ainakin Kuopion Varastokirjaston kokoelmissa:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.73262
Kysy lehteä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Runon Ballaadi iloisen myllärin tyttärestä on Heikki Asunnan kirjoittama. Se on julkaistu ainakin Suomen kirjallisuuden vuosikirjassa 1948 (WSOY, 1948).
Paikalla ovat esim. Åke Sandhallin Hämähäkit sukulaisineen, Hyönteiset ja hämähäkit (osa sarjasta Kodin eläinkirja), Selkärangattomat (kuuluu Suomen luonto -sarjaan) sekä nuorten puolelta Barbara Taylorin kirja Hämähäkit. Mitään näistä en sanoisi varsinaisesti laajaksi, mutta kyllä niistä melkoisen paljon tietoa saa kootuksi.
