Tieteen termipankin mukaan epigrafiikka tutkii kovaan materiaaliin, kuten kiveen, keramiikkaan tai metalliin, hakattuja tai kaiverrettuja kirjoituksia. Epigrafit eli piirtokirjoitukset ovat olleet muinaiskulttuureissa keskeinen ja toisinaan myös ainoa kirjallisen kulttuurin muoto.
Kirjalllisuudentutkimuksessa epigrafi tarkoittaa mietelausetta tai mottoa teoksen tai luvun alussa. Epigrafeja on tavattu esimerkiksi haudoista, sarkofageista, muistolaatoista ja -tauluista, patsaista jne. Niiden tarkoituksena on selittää niiden esineiden merkitystä, joihin ne on piirretty.
Epigrafiikka ei rajoitu ainoastaan hieroglyfien tai mayojen piirtokirjoituksen tutkimiseen, vaan sillä on ollut suurimerkitys esimerkikisi antiikin kulttuurien tutkimisessa...
Hei,Näitä kannattaa etsiä Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä. Esim. tässä linkki aikatauluun Viipurista lähtevistä junista 1. toukokuuta 1917 alkaen.https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1324461?term=1917&term=aikataulut&term=aikataulu&term=Wiipurista&term=Wiipuriin&term=junat&term=WIIPURI&term=Wiipurin&term=Viipurissa&term=Viipuri&term=juna&term=Juna&term=junilla&page=8Täältä voi lukea rataverkon historiasta, jotta näkee mikä oli silloin mahdollinen reitti:https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rataverkon_historiaItse matkustamisesta voisi löytyä tietoa esim:Rinne, Matti: Aseman kello löi kolme kertaa : Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa (Otava, 2001)Zetterberg,...
Ahvenanmaan taiteen historiasta ja kulttuurista löytyy niukahkosti tietoa, mutta kenties näistä kirjoista on apua:
- Mattsson-Eklund, Benita: Alla tiders Åland
- The book of Åland
- Remmer, Christina: Krönika kring ett badhus
- Jaatinen, Stig: Ålands kulturlandskap - 1700-talet
- Ekström, Kjell: Blått avlägset nära
- Skogsjö, Håkan: Sevärt på Åland
- Lönnqvist, Bo: Suomenruotsalaiset--kansatieteellinen tutkielma kieliryhmästä
Kirjojen saatavuustiedot voit etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi .
Näistä linkeistä löydät myös hiukkasen lisätietoa:
http://home.aland.net/historia/
http://www.aland.fi/virtual/
http://www.kultur.aland.fi/
http://www.goaland.net/index.asp?lang=fi
http://www.mhbibl.aland....
Lauri Pohjanpään runo Kurki ja joutsen on luettavissa esimerkiksi teoksesta Metsän satuja (1924), jossa runo ensimmäisen kerran julkaistiin. Runo sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1964, s. 55) ja Kiurun tupa (1930)
Runo sisältyy myös useisiin antologioihin, esimerkiksi teoksiin Tämän runon haluaisin kuulla 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000), Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies ja Anto Leikola, 1997).
https://finna.fi/
Turun kaupunginkirjaston aikuistenosastolla (luokassa 99.1) on kolme Elina Karjalaisen itsensä kirjoittamaa elämäkerta- ja muistelmakirjaa: Kaipauksen ja kiitoksen kirja. 1998. Isän tyttö : lapsuuden muistelmia. 1999, ja Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta. 2000.
Sekä käsikirjastossa että lastenkirjastossa on Elina Karjalaista käsittelevä mappi, joka sisältää lehdistä leikeltyjä ja kopioituja artikkeleita. Lehtiartikkeleista löydät kirjailijan kuviakin.
Frank-monihaun mukaan kausijulkaisu Suomen kauppalaivasto löytyy mm. Kuopiosta Varastokirjastosta. Numero 1 on ilmestynyt v. 1920 ja nro 2 vuonna 1921. Julkaisija on Merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimisto. Varastokirjasto lähettää kaukolainoja muihin kirjastoihin.
Kyseisestä kirjasta on HelMetissä toistaiseksi vasta ns. nimeketietue (kirjan tiedot), mutta ei nidetietoja, eli tietoa siitä, missä kirjastoissa ja kuinka monta kappaletta teosta on. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjastoissa ei tällä hetkellä ole yhtään kappaletta ko. teosta. Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun kirjat käsitellään kirjastokuntoon ja eri niteet viedään aineistotietokantaan. Tarkkaa ajankohtaa tähän on mahdotonta sanoa, mutta se voi tapahtua hyvinkin pikaisesti. Tilannetta kannattaa tarkkailla HelMetistä.
Pedagoginen informaatikkomme Terhi Piikkilä (joka on mukana Vanki-projektissa) kertoo, että Satu Prinssi Herbertistä löytyy kirjasta 365 hyvänyön satua. Kirjan kustantaja on Egmont.
Tarkemmat tiedot löytyvät esim. tästä: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9512852950&lang=fi
Sarjan 1. tuotantokauden osat ovat myös suomenkielisillä teksteillä varustettuja. Niiden julkaisija ja levittäjä ainakin kirjastoille on Future Film Oy. 2. kauden osia ei ole julkaistu suomenkielisellä tekstityksellä. Ks. Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Avaruusasema_Alfa
Future Film voisi olla se suomalainen taho, johon voit ottaa yhteyttä. Tässä heidän kotisivunsa, jossa myös yhteystietoja: http://www.futurefilm.fi/?page=ETUSIVU .
PIN-koodin eli tunnusluvun saa käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa.
Kirjaston kiinniolon aikana voit saada tunnuksen kirjautumista vaativien e-aineistojen käyttöön. Tunnus on väliaikainen ja se poistetaan kirjastojen avauduttua.
Lapin kirjastojen e-asiakastunnuksen saat soittamalla arkisin kello 9 – 15 numeroon 050 315 1485 tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen palaute.kirjasto@rovaniemi.fi.
https://lapinkirjasto.finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/kayttosaannot#kirjastokortti
Yleisradion äänitetietokannan, Fono.fi:n mukaan Anna mennä -alkusanoilla alkaa mm. Matin ja Tepon kappale Anna mennä vaan vuodelta 1977, Mamban samanniminen kappale vuodelta 1986 sekä Paha Kaksonen- yhtyeen uudempi esitys Anna mennä 2000-luvulta.
Fono.fi -tietokannan ns kirjastoversio on kaikkien käytössä osoitteessa www.fono.fi
Kappalehaku hakee myös alkusanoja.
Toivottavasti näillä neuvoilla tärppää!
Nykysuomen sanakirja ja Kielitoimiston sanakirja tuntee sanalle vepsä vain merkityksen vepsäläisten kielen nimenä. Kaisa Häkkisen kirjassa
Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vepsä sanaa ja johdannaisia on käytetty vepsäläisten asuinsijojen määrittelyyn. (s.180) Suomenkielen etymologisen sanakirjan mukaan vepsä on vepsäläisten käyttämän kielen nimi.
Esimerkiksi Ritva Virtasen sota-ajan sairaanhoitajia käsittelevässä väitöskirjassa todetaan, että sotasairaaloissa tärkeä työmuoto oli henkilökohtainen keskustelu ja potilaiden kokemusten ja huolien kuunteleminen. Muina toimintamuotoina olivat jumalanpalvelukset, hartaushetket osastoilla, raamattupiirit ja hengelliset juhlatilaisuudet. Sosiaalinen kuntoutus näkyi ryhmässä toimimisena erilaisten pelien, konserttien ja jopa elokuvissa käymisen keinoin. Potilaiden mielialaa nostettiin myös huumorilla ja hauskuuttamalla potilaita. Myös potilaiden kanssa tai puolesta rukoileminen katsottiin kuuluvan lottien velvollisuuksiin.
Käsillä olevassa aineistossa ei juurikaan nimetä tiettyjä rukouksia tai lauluja, mutta esim. iltarukouksenakin käytetty...
Herran kanssa pellon laidassa on suomenkielinen versio kansansävelmästä I fjol så gick jag med herrarna i hagen. Sen on sanoittanut Vexi Salmi. Oikeuden puheenjohtajan esittäjästä en löytänyt tietoa. Iivana Nyhtänköljä oli Edward Vesalan pseudonyymi, hänen lisäkseen kappaleella esiintyy Karelia-yhtye.
Fono-tietokanta on vielä toistaiseksi (20.12.2023) asiakaskäytössä, vaikka sen päivittäminen on lopetettu ja korvaavan palvelun pitäisi olla tulossa. Tietojen etsimiseen voi käyttää myös Suomen kansallisdiskografia Violaa. Siihen on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista kattavasti vuodesta 1977.
Fono.fi: Herran kanssa pellon laidassa
Viola: Herran kanssa pellon laidassa
Hei, näyttää hieman huonolta tuon kuunnelman suhteen.Kuusi pingviininpoikasta -kuunnelma löytyy Finnasta kirjana. Fyysisesti se on luettavissa lukusalissa Jyväskylän yliopistonkirjastossa (ei kaukolainana) ja Varastokirjastosta se on saatavilla kaukolainana. Voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön täällä: https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu KAVI ei ole digitoinut kuunnelmia, joten noin vanhaa kuunnelmaa ei löydy toistaiseksi heidän arkistostaan av-versiona. Mahdolliseen ammattikäyttöön voit tiedustella kuunnelmaa Ylen Arkistomyynnistä: https://yle.fi/aihe/s/arkistoaineistoa-ammattikayttoon Suora linkki Kansalliskirjaston hakuun:https://www.finna.fi/Record/jykdok.846318?sid=4781576702
Voit käyttää normaalisti Vaasan kaupunginkirjastoa, vaikka kotipaikkakuntasi on Helsinki. Lainaamiseen tarvitset meidän kirjastokorttimme, se voidaan tehdä sinulle samalla kertaa, kun tulet lainaamaan kirjoja (henkilöllisyystodistus oltava mukana). Voit tarkistaa etukäteen, onko tarvitsemiasi kirjoja Vaasassa Venny-verkkokirjastomme kautta
http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=find2&ulang=fin
Tervetuloa asiakkaaksi!
Tiedustelin tuota kappaletta Santanderin asiakaspalvelusta. Kappaleen nimi on One and one. Kappaleen laulaa Laura Närhi ja se on tehty nimenomaan tuota mainosta varten.
Nuottivertailu varmisti, että Pitkä matka on kauas on alkuperäiseltä nimeltään It’s a Long Way to Tipperary. Judge ja Williams sävelsivät sen vuonna 1912. Laulu oli suosittu Britannian armeijan keskuudessa ensimmäisen maailmansodan aikana.
Tarina on alunperin Aisopoksen faabeli eli opettavainen eläintarina Poika ja susi tai Poika joka huusi sutta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Poika_ja_susi
Satu löytyy esim. kirjasta Hanhiemon satuaarre ISBN 978-951-0-07699-6.