"Home" on kansanomainen nimitys hyvin monenlaisille sienille. Homesienten itiöt liikkuvat sekä ilman kautta että syövien eläinten mukana paikasta toiseen. Kun olosuhteet ovat itiön kasvulle sopivat, se pysähtyy ja alkaa kasvaa. Osa homeista on ihmiselle haitallisia, osaa taas käytetään mm. lääkkeiden (penisilliini) tai elintarvikkeiden (juustot) valmistamisessa. Lisätietoja löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
Suomen kirjallisuuden käännöstietoakannasta löytyvät eri kielille käännetyt teokset, ei yksittäisiä runoja. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/Leino Eino : http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINKoskenniemi V. A. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINHellaakoski Aaro http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINEino Leinon runossa on ilmeisesti kyse runosta "Trubaduurin laulu". Runon löydettävyyttä, suomenkielisistä Leinon kokoelmista, on kysytty aikaisemmin https://www.kirjastot.fi/kysy/tunteeko-joku-eino-leino-runon.Koskenniemeltä on ilmestynyt runo "Kaksi komeettaa", joka löytyy suomenkielisenä ainakin teoksesta Valkeat...
Espoolainen voi tehdä kuntalaisaloitteen täällä: Kuntalaisaloite.
Myös Espoon kaupungin e-asiointi sivustolla voi antaa palautetta kaduista ja liikenteestä. Espoon kaupunki
Aloitteessa ei välttämättä tarvita tarkkoja faktatietoja, mutta tietenkin ne ovat perusteluina vakuuttavia.
Auton nopeutta voi mita autossa istuessaan googlen nomeusmittari sovellutuksella. Googlen nopeusmittari
Autotarvikeliikkeet myyvät myös irrallisia nopeusmittareita esim. Motonet
Jos epäilet säännöllistä ylinopeutta jollain kadulla, siitä voi jättää vinkin poliisille. He voivat silloin suorittaa siellä nopeudenvalvontaa pistokokeena. Poliisi
Busseja koskevaa palautetta voi antaa myös HSLn sivustolla. HSL
Kuokkamaantien taakse Etelä-Nekalaan kaavoitettiin teollisuusalue vuonna 1939. Nekalan pelloilta varattiin silloin Vihiojan, rautatien sekä myöhempien Kuokkamaantien ja Jokipohjantien rajaama alue teollisuusyrityksille. Kaupunginhallitus hyväksyi alueelle Lempääläntien yli johtavan pistoraiteen rakentamisen kokouksessaan 24.8.1942 "rautatiehallituksen ehdotuksen mukaisena". Rata haarautuu viuhkamaisesti tonteille, ja kaiken kaikkiaan tälle vajaan neliökilometrin suuruiselle alueelle tuli rautatietä 3,5 kilometriä.
Pistoraidetta ratkaisevammin oli Nekalan ja Hatanpään väliseen kulkuyhteyteen vaikuttanut ratapiha-alueen laajennus, jota varten kaupunki luovutti vuonna 1926 etelään vievän radan molemmin puolin lähes 60 hehtaaria maata....
Kosketus jää -nimisen kappaleen nuotti ja sanat löytyvät Suomen kansallisdiskografian mukaan julkaisusta Suomi-iskelmä 2007 (toim. Ari Leskelä), https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Sitä löytyy monesta yleisestä kirjastosta, https://finna.fi/Record/anders.669924?sid=3021176834
Noitajengi W.I.T.C.H. -lehteä hankitaan tällä hetkellä Kajaanin kaupunginkirjastoon lasten- ja nuortenosastolle 1 kpl, Lehtikankaan kirjastoon 1 kpl ja Lohtajan kirjastoon 1 kpl. Suosituimmat lehdet/kirjat ovat kirjastossa usein lainassa ja varmin keino saada haluamansa lehti lainaan on jättää siitä varaus. Kirjaston aineistomäärärahat ovat valitettavasti rajalliset ja jos jotain lehteä/kirjaa hankitaan useita kappaleita, niin vastaavasti sitten joudutaan jokin muu jättämään kokonaan hankkimatta. Lasten- ja nuortenosaston kirjahankinnoista vastaa osaston kirjastonhoitaja, jolle voi jättää hankintaehdotuksia. Näitä hankintaehdotuslomakkeita löytyy kirjaston jokaisesta palvelupisteestä.
”Emilielle” on varsin harvinainen etunimi, eikä sitä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän nimipalvelun mukaan ole annettu kuin alle 10 suomalaiselle. Google-haun perusteella nimi ei näyttäisi olevan kovin yleinen muutenkaan. Ehkä juuri harvinaisuuden vuoksi siitä ei löydy mitään tietoa tutkimistani nimikirjoista.
Arvelisin, että nimellä saattaa olla yhteys etunimiin ”Emil” ja ”Emilia”, jotka ovat Kustaa Vilkunan teoksen ”Etunimet” (Otava, 2005) mukaan peräisin latinalaisesta sukunimestä ”Aemilius”. Osoitteesta http://www.behindthename.com/name/emil löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan nimi juontuu latinan kielen sanasta ”aemulus” (’kilpailija’). Tämä on kuitenkin vain arvelu, sillä tämän...
Ainakin kasvatustieteen tutkimusmenetelmistä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Heikkilä, Tarja: Tilastollinen tutkimus (2001), Lehtovaara, Maija. "...ihan hyvä juttu": pedagoginen löytöretki kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien opiskeluun ja opettamiseen (1997), Burns, Robert B.: Introduction to research methods (2000) ja Aaltola, Juhani & Valli, Raine: Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1-2 (2001).
Osoitteessa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1017071592
voit selata Turun kaupunginkirjaston aineistotietokantaa. Voit käyttää hakusanoja kyselytutkimus, tutkimusmenetelmät, metodologia, kasvatustiede ja psykologia. Voit myös käyttää hakusanaa mittarit ja katsoa löytyykö sieltä sopivaa...
Jos olette Jyväskylässa, voitte kääntyä suoraan Jyväskylän yliopiston kirjaston puoleen. Kaupunginkirjastossa ei lisensiaattitutkimuksia ole. Jos ette asu Jyväskylässä, voitte kääntyä kotipaikkakunnallanne lähimmän kaukopalveluja välittävän kirjaston puoleen ja tehdä siellä kaukopalvelutilauksen. Sitä varten tarvitaan tarkat henkilötiedot.
Kirjaa ei voi itse tilata verkkokirjaston kautta koska se ei kuulu kokoelmiimme, mutta kaukolainaamme sen sinulle ja ilmoitamme heti kun se on noudettavissa. kaukolainan hinta on 4 €.
Laura Kähkösen ja Pippu Ahvenaisen pyöräilyblogin viimeisin merkintä kertoo saapumisesta New York Cityyn 19.7.2013: http://www.rantapallo.fi/cyclingsummer2013/2013/07/28/we-so-did-it/. Viimeisessä kuvassa he esittelevät saamiaan "I survived the Loneliest Road of America" -todistuksia (ks. esim. http://www.roadtripusa.com/routes/loneliestroad/nevada/lon_nevada.html).
Muualta en onnistunut löytämään matkan jälkeen tehtyjä haastatteluja, vain etukäteistunnelmia (esim. Yle Areena http://areena.yle.fi/radio/1913299, Helsingin uutiset http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/237561-naiset-tekevat-hyvaa-fi…).
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei näytä juuri löytyvän teoksia aiheestasi. Ainoa kirja ,joka edes sivuaa aihettasi on Kosunen, Elise: Teini-ikäisten raskaudet ja ehkäisy, Stakes, Helsinki, 1993.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy seuraavia teoksia: Mäkelä, Minna: Nuori äiti : sosiaaliset verkostot teiniäidin elämänkaarella, Helsinki Helsingin yliopisto 1994 (Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto)// Vikström, Gun Tonårsmödrar och socialt stöd : en jämförelse mellan tonårsmödrar och äldre mödrar, Helsinki : Helsingin yliopisto, 1997 (Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto).
Aleksi-tietokannasta löytyy seuraavat artikkeliviitteet: Ikonen, Mari: Tyttö, joka tahtoi äidiksi, Kaks' plus, 1999, n:o 12, s. 92-95// Solttila,...
Ilman kuvaa tällaiseen kysymykseen vastaaminen on lähinnä arvailua, mutta ainakin rautayrtin (riippuverbena) punakukkainen lajike (muitakin värejä tunnetaan) täyttää mielestäni aika hyvin kuvaillut ominaisuudet.
Heikki Poroila
"Purkka" eli purukumi valmistetaan perusmassasta ja erilaisista väri- ja makuaineista. Perusmassa on pääosin maaöljypohjaista elastomeeriä, mutta mukana on myös täyteaineita. Kaikki muu purukumissa palaa iloisesti, kunhan lämpötilaa on riittävästi, mutta jotkut täyteaineista voivat jäädä palamatta (mm. talkki ja titaanioksidi). Mutta yleisellä tasolla voi todeta, että kyllä myös purkka palaa.
Ja jos purkka välillä jää pois muodista, uskon sen palaavan sanan toisessakin semanttisessa merkityksessä aina uudelleen.
Heikki Poroila
Valitettavasti Emily Dickinsonin runoa, joka alkaa rivillä "After great pain, a formal feeling comes - " (R. W. Franklinin numeroinnilla 372), ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Juhani Karilan teos Pienen hauen pyydystys löytyy useasta Vaski-kirjastosta: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=pienen+hauen+pyydystys&type=AllFields
Päivärahoista kerrotaan Ruotuväki-lehden numerossa 22/2001. Ensimmäisen 180 palveluspäivän aikana varusmiehen päiväraha oli 3,2 euroa (19 mk). Seuraavien 181.-270. vuorokauden aikana päiväraha oli 5,72 euroa (34mk). Sen jälkeen päivärahaa sai 8,24 euroa (49mk). Lisäksi naiset saivat päivässä 0,35 euroa (2,08mk) henkilökohtaisiin tarvikkeisiin, joita puolustusvoimat ei tarjonnut.
