Mm. Edith Södergranin vuoden 1997 painokseen teoksesta Samlade dikter sisältyy myös tuo vuoden 1916 Dikter-kokoelma. Se löytyy esim. Kouvolan kirjastosta:
https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=1086…
Teos on myös vapaasti verkossa luettavissa. Linkki verkkoteokseen on alla:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/2J2UCSH9HLJURRMMPKI934XLFH38FCEYC…
Kyllä se on mahdollista. Kaukopalvelua tehdään kaikissa kirjastoissa ja se toimii kaksisuuntaisesti: omille asiakkaille tilataan teoksia muista kirjastoista, ja muille kirjastoille lähetetään lainoja ja jäljenteitä omista kokoelmista.
Kirjastot.fi -palvelussa on selitetty tarkemmin kaukopalvelun periaatteita:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu
En löytänyt vientitietoja yhtiön sivulta, http://ymparisto.eckes-granini.fi/2019kevat/fi/eckes-granini-finland/ enkä yhtiökuvauksesta.Elintarviketeollisuuden tilastoista, https://www.etl.fi/etl-tilastopalvelu.html ja Tullin Uljas-tilastotietokannasta en löydä tilastoja yksittäisten tuotteiden tai tuottajien tietoja. Marli kuuluu osana Eckes-Granini -yhtiöön, jonka päämaja on Saksassa. Etsiskelin nettikauppojen listoilta Virosta Kaubamajasta ja Rimistä, Latvian Rimistä, kolmesta ruotsalaisesta sekä kahdesta saksalaisesta kaupasta, mutta niistä ei löytynyt Marlin tuotteita, kylläkin tuon Graninin. Asiaa voisi tiedustella Eckes-Granini Finlandista https://eckes-granini.fi/palaute/.
Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat loppuosa (säkeistöt 3-6) nimimerkki M. H-g.:n runosta Koulupoika, jonka hän oli lähettänyt toimittaja Rietrikki Polénin Viipurissa vuosina 1872-74 julkaisemaan Suomenlehteen. Runo pääsi mukaan sivulle 5 lehden viimeiseksi jääneeseen numeroon 29.12.1874.
Maija Hirvosen 910-sivuinen tietopaketti Salanimet ja nimimerkit ei tiedä kertoa, kuka runon kynäillyt M. H-g. oli. Voi olla, että hänellä ei ole muuta julkaistua kirjallista tuotantoa ainakaan tällä samalla nimimerkillä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/442627?page=5
VHS-elokuvia ei kirjastoissa ole kovin paljoa. Helsingissä käytännössä vain yhteisessä seutuvarastossa. Etsin kyselemiäsi elokuvia Helmet- ja Finna-tietokannoista, mutta en löytänyt. Elokuvat ovat luultavasti kadonneet kirjastoista.
Finna https://www.finna.fi/
Helmet https://www.helmet.fi/fi-FI
Olisikohan kyseessä ehkä numeron 2/2003 Nuo ihanat puserot pitsihelmoineen. Tässä on esitelty useita yksivärisiä puseromalleja, joista yhdessä on salmiakkipitsikuvio sekä helmassa että hihansuissa.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-aineistohausta löytyy muutamia englanninkielisiä neuvotteluoppaita, muun muassa seuraavat: Hindle, Tim: Managing meetings, London, 1998; Baguley, Phil: Effective communication for modern business, London, 1994. Lisäksi hyötyä voi olla vaikkapa seuraavista englannin oppikirjoista: Sweeney, Simon: English for business communication, Cambridge, 1997; Working English - meetings and negotiations, toim. Paul Westlake, WSOY, 1994. Saatavuustiedot voi tarkistaa netissä olevasta Plussa-tietokannasta, jonne pääsee muun muasa osoitteesta www.lib.hel.fi, kohdasta Aineistohaku.
Lisäksi netin puolelta löytyy englanninkielisiä sivuja neuvotteluista. Hakupalveluihin pääsee hyvin käsiksi osoitteesta www.kirjastot.fi ,...
Opettajilla on ollut oikeus keskeyttää äitiys- tai hoitovapaa samasta ajankohdasta kuin kaikilla muillakin eli helmikuusta 1985. Tiedon etsinnässä käytettiin apuna STM:n tutkimusosaston julkaisuja nro 7/1986 : Hoitovapaan käyttö: ennakkotietoja.
Turusta löytyi esim. seuraava tieto: tuoreet silakat tukuttain 1:50/kilo, vähittäin 1:75/kilo. Suolatut 2,-/kilo tai 50,-/nelikko. Nelikko oli isohko tilavuusmitta.
Yksi mahdollisuus on selvittää muiden maiden kirjastojen tilanne. Kirjastot.fi-sivuilta pääset selaamaan eri maiden kirjastojen aineistotietokantoja:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ulkomaiset/
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääset myös WorldCat-tietokantaan, joka on maailman laajin kirjastojen bibliografinen tietokanta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tietokannat/
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään hakuja.
Helsingin kaupunginkirjastossa kaukolainaus Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta 25 euroa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Etsimääsi Maj Fantin teosta "Att bli mamma till sin mamma" ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa sitä näyttää olevan yksi kappale. Opiskelijakirjaston kokoelmat ovat kaikkien tiedonhaluisten vapaasti käytettävissä. Teosta ei voi tilata kaukolainana HelMet-kirjastojen kaukopalvelun kautta, koska se löytyy pääkaupunkiseudulta tieteellisestä kirjastosta.
Allaolevassa linkissä on tarkemmat tiedot opiskelijakirjaston sijainnista ja aukioloajoista.
Lähteet:
https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=lo…
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/opiskelijakirjasto.html
Hei !
Tällaisessa tapauksessa pitää käydä mielellään siinä kirjastossa, mistä kirja on peräisin tai soittaa. Olen nyt uusinut kirjan vielä kertaalleen,ettei sakkoja kertyisi enempää. Palautuspäivä on 12.7.
Kyseessä on Tikkurilan kirjaston kirja, jota en löytänyt täältä.
Paul Austerin The Music of Chance on Tammen kustantamana ja Erkki Jukaraisen suomentamana ilmestynyt 1992 nimellä Sattuman soittoa.
Kirjan saatavuuden Suomen yleisistä kirjastoista voi tarkistaa
sivulta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp , missä on listattu kirjastojen Internetissä toimivat kokoelmatietokannat.
Periaatteessa kirjastot voivat ottaa vastaan mangaa lahjoituksina. Kirjojen täytyy luonnollisesti olla hyvässä kunnossa, jotta niitä voidaan lainata ja jotta ne kestävät käytössä.
Se, voidaanko lahjoituksia ottaa kokoelmiin, riippuu hyvin paljon kirjasta. Jos kirjaa on Helmet-kirjastoissa paljon ja sitä seisoo runsaasti hyllyssä, kirjaa ei luultavasti tarvita kokoelmiin. Jos taas se on hyvin lainassa tai sitä ei ole ollenkaan kokoelmissa, kirjalle voisi olla hyvinkin käyttöä. Hiukan suuntaa voi katsoa osoitteesta https://haku.helmet.fi kirjojen nimillä.
Tarkka arvio kirjan soveltuvuudesta kokoelmiimme täytyy kuitenkin tehdä tapauskohtaisesti, joten asiaa kannattaa kysellä suoraan kirjastosta, kun lahjoitus on ajankohtainen. Yleisesti...
Tähtitaivaalla on runsaasti hyvin kaukaisia kohteita (esimerkiksi kvasaarit), jotka pysyvät näennäisesti paikallaan, vaikka liikuttaisiin yksittäisen galaksin reunasta toiseen. Suurin haaste voisi olla havaintolaitteisto, joka "näkisi" nämä kaukaiset kohteet ja mahtuisi silti kyytiin. Monia kohteita tarkkaillaan tällä hetkellä kiinteillä, suurikokoisilla kaukoputkilla.
Myös Linnunradan keskellä olevaa mustaa aukkoa voisi todennäköisesti käyttää majakkana, jonka suhteen galaksin tähdet ja planeetat kyllä liikkuvat, mutta todennäköisesti laskettavissa olevalla tavalla. Linnunradan keskipisteen tuntumassa sijaitsee myös erittäin voimakas radioaaltojen lähde Sagittarius A*, jota avaruudessa liikkuva voisi todennäköisesti helposti käyttää...
Det är bara seriens fem första delar som är översatta hittills. Den sjätte delens översättning planeras utkomma i november 2020. Seriens avslutande del får vi vänta på lite längre eftersom Riley inte ännu har skrivit den klart.
Kyseessä voisi olla petomittarin toukka, mutta aivan varmaa lajitunnistusta en valitettavasti kuvan perusteella pysty tekemään. Kuvia petomittarista ja sen toukista löytyy Suomen lajitietokeskuksen sivuilta https://laji.fi/taxon/MX.61704/identification. Sivustolta löytyy myös foorumi, jossa voi kysellä tunnistusapua.
Toisessa maailmansodassa kuoli Otavan Suuren Ensyklopedian mukaan 27 223 400 sotilasta ja 23 964 000 siviiliä eli yhteensä 51 187 400 ihmistä. Maittaisia tietoja voi etsiä tästä tietosanakirjasta tai jostain muusta vastaavasta. Alan kirjallisuutta voi myös tiedustella Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta (http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ ).
