Rahan arvo riippuu monesta tekijästä mm. sen kunnosta. Tietoa rahojen arvosta saa esim. Standard Catalog of World Coins -teoksista ja Suomen Numismaatikkoliiton Internet-sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Myös "Kysy kirjastonhoitajalta" -palvelun arkistosta löytyy vastauksia numismatiikkaan liittyviin kysymyksiin:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Barack Obaman kirjaa Rohkeus toivoa : ajatuksia amerikkalaisen unelman pelastamisesta on tilattu HelMet-kirjastoon, seuraa tilannetta www.helmet.fi -sivulta.
Pahoittelemme, että Helmetissä tehdään ajoittain huoltotöitä. Toivottavasti ongelmasi on jo korjaantunut. Jatkossa Helmetiin liittyvät tekniset ongelmat kannattaa ilmoittaa Helmet-palautelomakkeen kautta, joka löytyy Helmetin etusivulta tai tästä osoitteesta:
https://www2.helmet.fi/feedback/
Kollegoiden avulla saimme kokoon tällaisia vinkkejä:
Antti Hyry: Uuni
Jan Guillou: Sillanrakentajat
Arto Paasilinna: Onnellinen mies
Hannu Raittila: Atlantis
Richard Rayner: Pilvien piirtäjä
Per Olof Sundman: Insinööri Andreìen ilmapurjehdus
Antti Tuuri: Taivaanraapijat, Uusi Jerusalem
Tuomas Vimma: Raksa
Lisäksi aiheeseen voisivat sopia Kalle Isokallion ja Jules Vernen tuotanto, 1300-luvulle sijoittuva Ildefonso Falconesin Meren katedraali sekä science fictionin puolelta Karel Capekin R.U.R.
Kyseinen katkelma on Eino Leinon Yölaulusta, joka on 80. runo kokoelmassa Sata ja yksi laulua (1898). Säkeet ovat runon lopusta.
Runo on luettavissa esimerkiksi Eino Leinon Valituista teoksista I (1939) ja Kootuista teoksista I (1926). Teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista. Runon voi lukea myös Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -korpuksesta ja Project Gutenbergista, joihin on linkki alla.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml
http://www.m.gutenberg.org/ebooks/14649
Jussi Rasinkankaan säveltämää ja Pekka Erosen sanoittamaa kappaletta Tuulen morsian ei valitettavasti ole julkaistu nuottina eikä se myöskään sisälly mihinkään nuottijulkaisuun.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Ranskan suurta vallankumousta käsittelevää kirjallisuutta on suomennettu melko niukasti, enkä onnistunut löytämään aikalaisten suomeksi julkaistuja kirjekokoelmia tai päiväkirjoja. Muistelmateoksista kiinnostava voisi olla François René de Chateaubriandin Muistoja haudan takaa (Faros, 2006). Karsten Alnæsin neliosainen Euroopan historia -teossarja kertoo maanosan vaiheista elävästi ja myös tavallisten ihmisten näkökulmasta. Sen toinen osa Kiihkon aika : 1600-1800 (Otava, 2005) käsittelee myös Ranskan vallankumousta.
Muuta kirjallisuutta:
Friedell, Egon: Uuden ajan kulttuurihistoria, osa 2 (6. painos WSOY, 1989)
Lupa tappaa? : sodankäynnin ja sotien oikeuttamisen pitkä historia (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2019)
Manfred, Albert:...
Valitettavasti en saanut selville, oliko Me naiset -lehdessä Twiggy sarjakuvaa.
Digitoituna Me naiset lehteä ei löydy 1960-luvulta, mutta mikrofilmattuna aineistoa on saatavissa Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjasto hakutulos.
ComicVine sivuston mukaan Twiggystä olisi tehty englanninkielistä Tippy teen-sarjakuvalehteä. https://comicvine.gamespot.com/twiggy/4005-3055/issues-cover/
Teoriassa siis on mahdollista, että Twiggy sarjakuvaa julkaistiin suomennettuna jossakin aikakauslehdessä 1960-luvulla.
Kenties jollain lukijalla olisi muistikuvia aiheesta. Ne voisi mielellään lisätä kommenttina.
Olisikohan kyseessä Zacharias Topeliuksen runo Joulukuusi.
Voit lukea runon esimerkiksi alla olevasta linkistä Kansalliskirjaston digitoimaan Immi Hellénin kokoamaan runokirjaan Lasten runoja 1 (1898). Runon on suomentanut Immi Hellén.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144603/Lasten_runoja-1.pdf?…
24.6. on kristillisen kirkkovuosikalenterin mukaan Johannes Kastajan syntymäpäivä.
Lähteet ja lisätietoja
Yle: Juhannus 17.5.2010 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/juhannus-keskikesan-ja-valon-j…
Kirkkovuosikalenteri https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kirkkovuosipaiva/juhannuspaiva-joha…
Väinö Linnan lapsuudesta kerrotaan muun muassa seuraavissa kirjoissa:
"VÄPI: Linnan Väinöstä kerrottua" (WSOY 1995), STORMBOM: "Väinö Linna: kirjailijan tie ja teokset" (WSOY 1992, 3.p.) sekä "ITSE asiassa kuultuna: Väinö Linna".
(Linnasta, elämästä ja tuotannosta, kerrotaan toki muissakin teoksissa. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista voit etsiä lisää tietoa aineistotietokannastamme osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/. Linnasta kertovat kirjat löydät kirjoittamalla asiasanat-riville "Linna, Väinö". )
Netin kautta löytyy lisää tietoa, esimerkiksi Urjalan kunnan kotisivuilta, osoite on http://www.urjala.fi/kulttuuri/vlurjalassa.shtml . Myös Suomen historiallisen seuran Kansallisbiografia-sivuilla ( http://www.kansallisbiografia...
Luultavasti Rääkkylään asettautuneet siirtolaiset löytyvät kirjasta 4. Karjalan liiton luettelointitiedoissa kerrotaan:"Osassa 1 Länsi-Suomen alueella asuvat siirtokarjalaiset, osassa 2 etelärannikolla asuvat, osassa 3 kapealla kaistalla Lahden korkeudelta itärajalle saakka asuvat ja osassa 4 koko muualla Suomessa asuvat siirtokarjalaiset.
4-osainen teossarja osoitehakemistoineen sisältää henkilötiedot elämänvaiheineen n. 140000 Karjalasta siirtyneestä henkilöstä." Viides osa on ilmeisesti tuo osoitehakemisto. Linkki Finna-hakutulokseen
Joensuun kaupunginkirjastossa on teos
Fleming, Waldo
Rummut puhuvat / Waldo Fleming ; suomentanut Matti Kilpeläinen. - Porvoo : WSOY, 1948. - 273, [2] s. ; 8:o
Alkuteos: Talking drums.
Sen sisältö näyttäisi vastaavan kysymyksessä esitettyä aihetta. Kirja on nuortenosaston varastossa ja neuvojaa voi pyytää hakemaan sen.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa olevaa eestin/vironkielistä aineistoa voi selailla verkossa HelMet-aineistotietokannassa osoitteessa www.helmet.fi. Vironkielisen aineiston saa selailtavaksi niin, että hakutavaksi valitaan Sanahaku ja hakulaatikkoon kirjoitetaan peräkkäin kaksi tähti-merkkiä (**). Otsikon Aineisto alla olevasta pudotusvalikosta voi haluttaessa rajata haun johonkin tiettyyn aineistolajiin tai jättää hakulaatikkoon valinnan ’ei rajausta’. Otsikon Kieli alla olevasta pudotusvalikosta valitaan aakkosellisesta luettelosta kieleksi viro. Lopuksi näpäytetään hiirellä Hae-painiketta. Tällä tavalla saa esille luettelon Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen kokoelmissa olevasta vironkielisestä aineistosta....
Nähtävästi kirjan tiedot löytyvät jo, mutta yhtään kappaletta ei ole vielä järjestelmässä. Kun järjestelmään luetteloidaan ensimmäinen kappale, voi aineistoa varata. Näin tapahtuu usein, kun on kyseessä juuri ilmestynyt kirja.
TRANSILVANIASTA (aikaisemmin TRANSSILVANIA) on tietoa suomenkielisenä
mm. tänä vuonna (2002) ilmestyneessä RISTO KARIN hakuteoksesessa
HISTORIAN ABC osassa 5 sivuilla 415-417.
Lisäksi Transilvaniasta on kaksi teosta:
MIKKO SAVOLAINEN: TRANSILVANIA. 1990.
OSMO LAMPINEN: Romanian unkarilaiset. 1989.
Maakuntakirjastojen yhteisessä tietokannassa MANDAssa on 17 viitettä
Transilvaniasta, joista 9 kpl suomenkielisiin kirjoihin , näistä viittausta mm
kaunokirjallisiin teoksiin,esim. kansansatukokoelmaan, runoantologiaan.
Manda-viitteiden joukossa muun muassa ruotsinkielinen käännös
Raymond T. McNally: Vem är Dracula. Verkligheten bakom myten
( Englanninkielinen alkuteos In search of Dracula. A true history
of dracula and vampire legends...
Kannelmäen kirjastossa tullaan järjestämään syksyllä 2008 opastustilaisuuksia internetin käyttöön. Ilmoitamme ajankohdista myöhemmin Kannelmäen kirjastossa, Helsingin Uutisissa ja www-sivuillamme http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kannelmaki
Osoitteessa http://www.promerit.net/salainen_asiakirja.htm mainitaan, että ”Hälsans faror” olisi tosiaan teoksen ”Terveyden vaarat” ruotsinkielinen versio, mutta en pysty asiaa tarkistamaan kirjoja vertaamalla, koska HelMet-kirjastoissa ei ole teoksen ruotsinkielistä painosta. On myös vaikea sanoa käytössä olevan tiedon perusteella, onko kirja kirjoitettu alun perin suomeksi vai ruotsiksi. Ehkä Kansalliskirjastossakaan ei ole asiaa pystytty selvittämään eikä siksi merkitty kumpaakaan käännökseksi. Suomenkielinen painos on julkaistu aikaisemmin, mutta varmuuden asiasta saisi kysymällä kustantajalta. Kustantajan yhteystiedot löytyvät yllä olevasta osoitteesta.
Ruotsinkielinen teos löytyy Fennica-tietokannasta nimellä ”Hälsans faror:...
