Hei, käy henkilökohtaisesti jossakin Lumme-kirjastossa ja ota kirjastokorttisi ja esim. ajokortti mukaan ja pyydä tallentamaan asiakastietoihisi salasana.
Erityisesti mikkeliläisiä lehtiä lienee melko vähän. Nettihaulla löysin wikipedian sivun lehdestä nimeltään Vapaus. Se ilmestyi Mikkelissä 1906-1963.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaus_(Mikkeli)
Sivulta oli linkki sivulle Mikkelin media. Se on Suomalainen media kunnittain sivun alasivu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Mikkelin_media
Sivulta Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, löytyvät kaikki netissä luettavissa olevat lehdet. https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Fyysisiä lehtiä voi metsästää Finna.fi haun kautta. Esim. Mikkelin sanomat
Kappaleesta ei näytä olevan nuottijulkaisua.
Netistä voi löytää kappaleeseen tehtyjä sointulistoja:
http://jartsa20.mbnet.fi/laulutPDF/T/TARKOITUSTA%20VAILLA.pdf
https://chordify.net/chords/tuula-hedman-tarkoitusta-vailla-mrkaalojeeno
Raija Orasen omat kotisivut löytyvät osoitteesta:
https://www.raijaoranen.fi/etusivu?locale=fi
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy ajantasaista tietoa Raija Orasesta ja hänen tuotannostaan:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917546197
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/2242
Myös Lukukeskuksen sivulla on tietoa Raija Orasesta:
https://kirjailijavierailut.lukukeskus.fi/kirjailijat/oranen-raija/
Kustantamoiden sivuilta löydät myös tietoa hänestä:
http://www.teos.fi/kirjailijat/raija-oranen.html
https://otava.fi/kirjailijat/raija-oranen/
Bioneer on väännetty sanasta 'pioneer' (edelläkävijä, tienraivaaja). Bioneer on siis biologian alan edelläkävijä. MacMillanin sanakirjan mukaan se tarkoittaa henkilöä tai ryhmää joka kehittää uusia ratkaisuja ympäristöongelmiin, erityisesti silloin kun nämä ongelmat ovat kytköksissä sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin.
Sanan on luonut Kenny Ausubel vuonna 1990.
Bioneers.org: http://www.bioneers.org/
MacMillan dictionary: http://www.macmillandictionary.com/buzzword/entries/bioneer.html
Kansallisbibliografia Fennican mukaan tamperelaisesta kuorma-autokauppiaasta, Pekka Mäkisestä, ei ole kirjoitettu kirjaa http://fihttps://finna.fi
Wikipediassa hänestä on luettavissa artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_M%C3%A4kinen
Kyseinen katkelma on Goethen Faustin I osasta, näytöksestä, joka on nimetty ”Alkunäytös taivaassa”.
Faustista on kolme suomennosta, Kaarlo Forsmanin (1884), Valter Juvan (1916) ja Otto Mannisen (1934).
Tässä Kaarlo Forsmanin suomennos kyseisestä kohdasta.
HERRA.
Vapaasti tepastellos silloinkin!
En saata vihata sun moisias.
Hengistä kieltävistä vähimmin
Mua vaivannut on konsaan veitikas.
Kuink' altis ihminen on velttouteen
Ja mielii huoletonna huikennella!
Silloinpa työnnän hälle perkeleen…
Saatte Juvan ja Mannisen suomennokset samasta kohdasta sähköpostiinne.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/3023
http://www.gradesaver.com/goethes-faust/e-text/prologue-in-heaven
http://www.gutenberg.org/files/18348/
https://finna.fi
http://www....
Fiktiivisissäkin tarinoissa lienee usein sekä fiktiota että faktaa jonkinlaisena sekoituksena. Toisaalta myös faktana kirjoitettu teos sisältää monesti paikkansa pitämätöntä tietoa. Ja fiktiivisestä teoksesta "itsensä" löytänyt saattaa loukkaantua. Rajan vetäminen ei ole ollenkaan aina itsestään selvää.
Tästä rajanvedosta on kirjoitettu paljon. Mm. Dorrit Kohnin teoksessa Fiktion mieli on aiheesta artikkeli nimeltä Fiktiiviset ja historialliset elämät: rajoja ja rajatapauksia (s. 29-50). Nettilähteitä ovat vaikkapa alla olevat:
http://www.ennenjanyt.net/1-01/i-mu.htm
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:historiallinen…
https://kirjakko.wordpress.com/2012/08/17/kirjalappaa-fakta-fiktio-ja-s…
http://www.ts.fi/kulttuuri/...
Hei,
Tutkimme asiaa kirjaston aluekokoelmasta Carelicasta, mutta valitettavasti kuva-aineistomme ei riittänyt kysymyksen ratkaisemiseen.
Odotamme vielä mahdollista vastausta Urheilumuseon tietopalvelusta Helsingistä.
Tähtikuvio saattaa viitata työväenyhdistysten urheilutoimintaan. Esimerkiksi imatralainen Tainionkosken Tähti käyttää logossaan viisisakaraista tähteä.
Voimisteluseurojen lisäksi muita mahdollisia ovat nuorisoseurat, raittiusseurat ja vapaapalokunnat.
Wikipedian mukaan Hallava yhdistää epätavallisia kirjallisuudenlajeja toisiinsa. Hän kirjoittaa fantasiaa chick lit -tyylillä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Hallava
Anna Hallavalla on hienot kotisivut. Kenties voisit kysyä häneltä itseltää, miten hän katsoo erottuvansa muista nuortenkirjailijoista. http://annahallava.com/?page_id=287
Pelkkiä pesäpalloräpylöitä ei ole enää lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Räpylöiden ei erikseen ole lainattavissa, tietue vain on valitettavasti jäänyt Helmetiin. Sen sijaan pesäpallosettejä, jotka sisältävät myös räpylän, voi lainata muutamasta Helmet-kirjastosta. Löydät nämä kirjastot hakusanalla pesäpallosetti.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spes%C3%A4pallosetti__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
https://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti emme tunnistaneet vatia. Kannattaa olla yhteydessä taidehuutokauppoihin: Hagelstam ja Bukowskikis
Hagelstam https://www.hagelstam.fi/osta-myy
Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/sell
Kysymykseen on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa vuonna 2013 (vastausta päivitetty 2018). Tässä vastaus:
” Tässä osa runosta: Mikko kettu oli ihan pahin kiusanhenki pihan. Aina leikit toisten lasten, Mikko särki varta vasten... jne. Emme valitettavasti julkaise kokonaisia teoksia tässä palvelussa (runo voi olla kokonainen teos) tekijänoikeudellisista syistä.
Runo löytyy lastenrunokirjasta ”Kissa liukkaalla jäällä” (Otava 1958), sivuilta 15–18. Tämä runokirja löytyy useasta kirjastostamme, voitte jättää varauksen jos teos ei löydy lähikirjastosta. ”
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisko-mahdollista-saada-mikko-kettu?language_content_entity=fi
Kyseessä voisi olla Timo Parvelan kirja Sanoo isä (Tammi, 2001). Sille on ilmestynyt myös jatko-osa Mitäs siihen sanot, isä? vuonna 2002.
Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auae6cf19d-d6d1-4581-9cc5-6…
Gösta Ågrenin runo Europas katedraler on kokoelmasta Den andre guden (1985). Runon on suomentanut Caj Westerberg ja se on suomenkieliseltä nimeltään Euroopan katedraalit. Runon voi lukea teoksesta Ågrenin runojen kokoelmasta Katve : valittu runous 1955-1985 (1991).Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/
Mainitsemasi kirja on juuri ilmestynyt, joten sitä ei ole vielä laajasti kirjastoissa tarjolla. Voimme tilata julkaisua kokoelmiimme. Hankintaehdotuksia Eduskunnan kirjastolle voi esittää sähköpostiosoitteeseen kirjasto.kokoelmapalvelu@eduskunta.fi.
Aiheesta löytyy kaksi suositeltavaa kirjaa HelMet-kirjastojen kokoelmista:
David Sparrow: Mercedes-Benz legends ja
Brian Laban: Classic Mercedes Benz
Molemmat kirjat ovat englanninkielisiä. Suomen kielellä aiheesta löytyy ainoastaan auton korjausoppaita. Kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi/
