Teos Johannes Brahms: Vapaa vaeltaja (Hellasedition, 1984) löytyy Helmet- kirjastojen kokoelmista. Kirja on ilmestynyt Musiikin mestareita –sarjassa. Sen on kirjoittanut Karla Höcker ja suomentanut Seppo Heikinheimo.
Myös seuraavissa kirjoissa on käsitelty Johannes Brahmsia:
-Sinkkonen, Jari: Nerouden lähteillä: suurten säveltäjien hauras elämä, WSOY, 2015
-Salter, Lionel: Suuria säveltäjiä, Karisto, 1983, (suom. Auli Hurme)
Ylen arkistomyynnistä voi tilata Ylen tuottamasta ja omistamasta aineistosta tallenteita yksityis- ja ammattikäyttöön.
Lisää tilauksista ja esimerkiksi tallenteiden hinnoista voit lukea alla olevista linkeistä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon
https://www.lyyti.fi/reg/yle_arkistoaineistoa_yksityiskayttoon
Salapoliisityö ei auttanut, valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta hakukoneista, Kirjasammosta tai valtakunnalliselta tietopalvelulistalta.
Kyseinen virke on Benedictus de Spinozan Etiikka-teoksen IV luvusta. Vesa Oittinen on suomentanut sen näin:
"Siitä syntyvää hyväntekemisen halua taas, että elämme järjen ohjaamina, kutsun oikeudentunnoksi."
Benedictus de Spinoza: Etiikka (suom. Vesa Oittinen Gaudeamus, s. 232)
Valitettavasti kukaan kirjastolaisista ei muistanut tällaista satua tai tarinaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Yhden skenaarion mukaan kaakaon viljely loppuu maailmasta vuoteen 2050 mennessä. Kaakaon kasvattaminen ei kohta enää onnistu, sillä kaakaon nykyinen viljelyalue päiväntasaajalla kuumenee ja kuivuu ilmastonmuutoksen seurauksena. Se heikentää kaakaosadon määrää ja laatua, mikä voi osaltaan aiheuttaa paineita uusien alueiden raivaamiselle. Tämän vuoksi Suomessakin yritetään kehittää suklaata, joka ei sisällä lainkaan kaakaota.
Lähteitä:
https://www.verkkouutiset.fi/a/yle-suomessa-valmistetaan-suklaata-jossa-ei-ole-kaakaota/#5909aec7
http://murros.jyu.fi/lue/suklaa-loppuu-oletko-valmis-aikaa-on-enaa-muutama-vuosikymmen-tai-syntisen-hyva-herkku-voi-olla-mennytta-6.51.1733.ac707a39f8
https://suomenluonto.fi/uutiset/hyva-paha-suklaa/
Saatavilla olevista sukunimikirjoista, kuten Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-teoksesta, ei löytynyt mainintaa Kasittula-sukunimestä. Sukunimi.info sivustolla kerrotaan hieman tästä harvinaisesta sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kasittula.html
Voit tutkia asiaa esim. netin kautta. Hyvä osoite on:
www.recordcollector.co.uk/
Sen kautta löytyy hintatiedot sinunkin levyllesi.
Voit kysellä tietoja myös suomalaisista divareista, jotka myyvät levyjä. Löydät niitä netin kautta vaikka hakusanalla:
levydivari.
On olemassa myös julkaisuja levyjen hinnoista, mutta ne vanhenevat nopeasti.
Osa kunnan- ja kaupunginjohtajien nimistä löytyy Wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_kunnanjohtajat_ja_pormestar…
Artikkelista löytyy kuitenkin vain osa, eivätkä yhteystiedot löydy tätä kautta. Sivistystoimenjohtajien nimiä ei löytynyt listattuna.
Kuntaliiton sivuilta löytyy linkki kaikkiin Suomen kuntiin. Tätä kautta löytyvät myös nimet ja yhteystiedot. Vaikuttaa siltä, että tätä helpompaa tapaa koota yhteystietoja ei ole:
https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löydät aiheesta kirjallisuutta asiasanoilla "internet" tai "tietoverkot" yhdistämällä ne asiasanoihin "kauppa" tai "markkinointi". Asiasanoilla "verkkokauppa"
ja "verkkopalvelut" löytyy myös viitteitä. Luokista 69.3 (markkinointi) ja 69.7 (tietoliikenne) löydät aiheesta lisää, esim. Anders Hedmanin "Kaupankäynti ja markkinointi internetissä" luokassa 69.3.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa Raamattu on paperikirjana, äänikirjana cd-levyillä, cd-rom-muodossa ja Uusi testamentti myös e-äänikirjana. Raamattu on ilmestynyt myös e-kirjana nimellä Suomalainen eRaamattu, mutta sitä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. eRaamattu on Kansalliskirjaston kokoelmissa ja myös ostettavissa:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=eraamattu&type=AllFields
En löytänyt nimen Jwanko alkuperästä tietoa. Mikäli eri kirjoitusmuoto nimestä Janko (vrt. Jwan/Jan), Behind the Name -palvelusta löytyy tieto, että Janko-nimi on diminutiivi nimestä Jan. Jan puolestaan lähtöisin nimestä Johannes, kun taas Jaakko on muoto nimestä Jakob.
Ikävä kyllä en onnistunut löytämään vastausta kysymykseesi kirjastomme kirjoista. Myöskään Kaarina Turtian Gastronominen sanakirja ei tunne sitä. Google löytää haulla poules salades hyvin erityyppisiä salaatteja, joissa kana on proteiinina. Katsoin muutamia ohjeita ja ainakin niissä kana jäähdytettiin ennen salaattiin lisäämistä. Mutta nämä ovat nykyajan ohjeita.
Voisiko olla niin, että ruokalajin teki kukin kokki omalla tavallaan?
Voisit kysyä vielä Perhon liiketalousopistosta. Sähköpostin info@perho.fi kautta voisi löytyä asiantuntija vastaamaan.
Bo Gierz on kirjoittanut teoksen Rodoksen ritarit (1994), se on kuvitteellinen,
mutta perustuu historiallisiin tosiasioihin. Kirjan alussa on lyhyt
selostus tästä Johanniittain ritarikunnasta joka oli 1100-luvulla
syntynyt "palvelemaan Pyhällä maalla sairaita pyhiinvaeltajia ja
ristiretkeläisiä." (Giertz). Kotipaikan veljeskunta haki 1300-luvun
alussa R(h)odokselta. Tietoja veljeskunnasta löytyy vähänlaisesti. Katso Rhodoksen
matkakirjoja (luokka 419.31 Helsingin kaupunginkirjasto), ja sitten
ristiretkien historiaa, esim. Grimbergin maailmanhistoria osa 8,
hakemisto-osasta kannattaa hakea sanalla Johanniitat, niin tietoa
löytyy. Katso myös tietosanakirjat ja muut historian yleisteokset, mm.
Otavan suuri maailmanhistoria- on...
Osoitteessa http://www.helmet.fi kirjoita hakukenttään kaksi tähtimerkkiä ** ja valitse pudotusvalikosta Äänikirjat. Näin saadun tuloksen (n. 8200 tietuetta) voi järjestää relevanssin, julkaisuvuoden ja teoksen nimen mukaiseksi valitsemalla ylhäältä.
Jos haluat rajata hakua enemmän, kokeile Tarkenna hakua -vaihtoehtoa, valitse pudotusvalikosta äänikirjat, aineisto -pudotusvalikosta esim. CD -levy tai Kasetti ja Kieli -pudotusvalikosta sopiva kieli. Hakutuloksen voi rajata koskemaan vain tietyn kirjaston kokoelmaa, mutta lieneekö se tarpeen koska toisten kirjastojen aineiston saa omaan kirjastoon tekemällä varauksen.
