Etsimäsi kaltaista kirjallisuutta löytyy paljonkin, erilaisia onnettomuuksista ja luonnonkatastrofeista selviytyneiden kokemuksia, vuorikiipeilijöiden ja naparetkeilijöiden ynnä muiden äärioloihin joutuneiden tarinoita. Enemmän kyseistä lajityyppiä löytyy englanniksi kuin suomeksi ja suurin osa on toki aikuisille suunnattua. Mutta lapsesta toki riippuu (ja myös kirjasta) millaista jaksaa lukea tai kuunnella ja mikä on sitten liian jännää. Mutta laitan tähän muutamia kollegoiden kanssa mietittyjä suomenkielisiä vinkkejä mahdollisesti sopivista teoksista ja voithan itse vaikka vielä selailla hieman kirjoja ennen kuin tarjoat 10-vuotiaalle, että ovatko liian jänniä vai juuri sopivia hänelle!
Pia Strömstad & Trond Bredesen: 10 suurta...
Suomen kansallispukukeskus (www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/index.htm)
Jyväskylässä ja Suomen kansallispukuneuvosto (www.kansallispukuneuvosto.fi/) Helsingissä tallentavat ja dokumentoivat suomalaisia kansanpukuja ja perinteistä pukeutumista. Yhdessä he ovat koonneet Kansallispukutietokannan: www.kansallispuvut.fi, josta saa kattavasti tietoa suomalaisista kansallispuvuista.
Suomen kansallispukukeskuksen tietopalvelu ja käsikirjasto ovat kaikille avoimia.
Kysymiäsi temejä käytettiin vanhoissa yliopistollisissa väitöskirjoissa. Praeses (preeses) on opinnäytteen (etenkin väitöskirjan) ohjaaja. Resp. (respondentti) on opinnäytteen (etenkin väitöskirjan) puolustaja. Määritelmät ovat SKS:n Biografiakeskuksen sivuilta (Matrikkelissa esiintyviä lyhenteitä ja termejä) osoitteessa http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?p=10.
Sanat tulevat latinan kielestä. Sanakirjan mukaan prae-ses on mm. edessä istuva, joko suojatakseen tai ohjatakseen. Re-spondeo merkitsee mm. vastata.
Seuraava lainaus on sivustolta Filosofia.fi osoitteessa http://filosofia.fi/suomalainen_filosofia/bibliografia/tietoa. Sen mukaan kyseiset merkinnät ovat tuttuja Turun Akatemian ajan väitöskirjakäytännöstä (vuoteen 1828...
Tässä muutamia kirjoja, joissa kuvataan vanhemman miehen ja nuoremman naisen suhdetta:
Daniela Krien: Vielä joskus kerromme kaiken
Marja-Liisa Vartio: Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö
Jussi Valtonen: Siipien kantamat
Valitettavasti Rolf Ernstin säveltämän ja Aarne Salosen sanoittaman foxtrotin Naantali - Uusikaupunki sanat tai nuotti ei ole saatavilla.
https://finna.fi
https://finna.fi/
Hammaslääkäriliiton sivuston mukaan kyllä voi.
"Suun kuivuus on tila, jossa syljeneritys vähenee aiheuttaen kuivuuden tunnetta. Kuiva suu voi lisätä hampaiden reikiintymistä ja eroosiota eli hammaskiilteen syöpymistä, sienitulehduksia ja limakalvomuutoksia sekä aiheuttaa pahanhajuista hengitystä." https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/suun-sairaudet-ja-tapaturmat/hampaiden-ja-suun-sairaudet/kuiva-suu#.XvHsePkzaUk
Myös terveyskirjasto on samaa mieltä: "Kuiva suu voi tuntua tahmaiselta, puhuminen ja kuivan ruoan nieleminen voi vaikeutua, ja irtoproteesin pito voi muuttua hankalaksi. Muita kuivan suun oireita voivat olla yöllinen herääminen suun kuivuuteen, palan tunne kurkussa, metallin maku suussa, kielikipu (ks. «Kielikipu,...
"Hiekanlaskijan kuvio" on Jason Goodwinin alkuperäisessä englanninkielisessä The bellini card -kirjassa "The sand-reckoner's diagram". Kirjailijan mukaan se on neliön sisällä oleva kahdeksansakarainen tähti.
https://jasongoodwinauthor.wordpress.com/2009/02/
Ilmeisesti kyse on Eeva Kilven runosta Huutakaa naiset kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) . Runon keskivaiheilla on rivit "Äidit huutakaa. / Kehtolaulujen asemesta huutakaa. "
Runo sisältyy myös teokseen Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972 - 2000 (2000, s. 442).
Helmet-haulla voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tuglas-seuran Internetsivuilta löytyy Kalev Keskülan artikkeli: Tallinnan kaupunki ja sen jälkiä kirjallisuudessa. Artikkelissa mainitaan mm. kirjailijat
Jaan Kross, Mati Unt(Syystanssi)ja Gert Helbemäe(Uhrilaiva), joiden kirjoja on suomennettu. Löydät artikkelin osoitteesta http://www.tuglas.fi/artikkelit/artikkelit.html
Voit myös kysyä lisätietoja Baltia-kirjastosta, yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tuglas.fi/Tuglas-seura/baltiakeskus.html
Roma-tietokannasta löytyy useita kirjaviitteitä. Roman osoite on http://www.pori.fi/kirjasto/roma/tietoja.html
Plussa-tietokannasta löydät kirjojen sijaintitiedot. Osoite on http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?lib=H&sivu=pikahaku
Antologiassa 'Treasury of Finnish Love' on englanniksi kaksi Tommy Tabermannin runoa: 'Tämä on se kohta' ja 'Mene metsään'. Teos on lainattavissa joissakin Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/record=b1110327~S9*fin
Ranskaksi tai espanjaksi Tabermannia ei ole ilmeisesti käännetty.
Lähde:
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Hei!
Tässä muutama nettilinkki:
-http://www.nuorisokirjailijat.fi/kurvinenjorma.shtml =Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli
-http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/kurvinen.html (Mm. kaikki Kurvisen teokset löytyvät täältä)
Tietoa voit etsiä myös kirjastosta esim. seuraavista teoksista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-2
Suomalaisia nykykertojia
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän
Kirjastolehti 11/1994
Kansallispukuja käsittelevää kirjallisuutta löytyy oman kotikuntasi Vihantin kirjastosta tai OUTI-kirjastot kimpasta, johon oma kirjastosi kuuluu.
http://www.outikirjastot.fi/
Vihantin kirjastosta löytyy esim. kirja
Kansallispukuja Suomesta.
Mikäli et kuitenkaan löydä oman kotiseutusi kirjastoista sopivaa kirjaa, voit kysellä kirjastostasi kaukolainan mahdollisuutta.
Internetistä voit etsiä kirjoja myös seuraavan linkin kautta
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Sieltä voit etsiä kirjoittamalla asiasanakenttään -kansallispuvut - ja Frank-monihaku näyttää kaikki ne kirjat kansallispuvuista, joita löytyy Suomen maakuntakirjastoista.
Kyllä vaan lainaaminen on mahdollista. Lainausoikeuden menettää vasta silloin, jos kortilla on maksamattomia maksuja 30 euroa tai enemmän.
Tervetuloa lainaamaan!
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Netissä aiheesta on tietoa ainakin seuraavilla sivuilla: http://www.eastway.fi/sponsor.html sekä http://www.mainostajat.fi/newml/sivut/sponsbaro.html
Kirjoja antamastasi aiheesta: Lipponen, Kimmo: Sponsoroinnin kontrapunkti, Mainostajien liitto, 1999; Oesh, Pekka: Yritysten tuki taiteille 1996, Taiteen keskustoimikunta, 1998; Vuokko, Pirjo: Markkinointiviestintä, WSOY, 1996. Kirjat ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa (http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form.html). Asiasanoilla kulttuuri, markkinointi, rahoitus ja sponsorointi löydät lisää tietoa artikkelitietokanta Aleksista, jota voit käyttää kirjastossa.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Jonathan Emmett: Henkka Huimapää pelastaa maailman
Henkan vanhemmat huolestuvat, koska heidän poikansa ei pelkää mitään. Mitä tapahtuu, kun ulkoavaruuden hirmuiset ärmätit hyökkäävät Maahan?
H. I. Larry: Myrkkysaari
Zac Power on ihan tavallinen 12-vuotias poika... paitsi että hän on myös salainen agentti. Tällä kertaa hänellä on 24 tuntia aikaa löytää katala tiedemies huippuvaaralliselta Myrkkysaarelta.
Roope Lipasti: Lätkä-Lauri ja ihmeräpylä
Hauska tarina jääkiekkojoukkueesta, joka on niin hyvä, että harjoitteleekin vain kerran viikossa. Lauri saa unelmiensa paikan maalivahtina, mutta huomaa, että torjunnat eivät olekaan tosielämässä yhtä helppoja kuin unelmissa. Mikä avuksi?
Paula Noronen: Yökoulu...
Näin kirjaston uuden kellutus-järjestelmän tuntevat vastasivat:
Lajittelijalla on tällä hetkellä ruuhkaa jota puretaan, kellutuksen käyttöönotosta johtuen. Myös uudehkon keskuslajittelijan säätöjä optimoidaan vielä. Aineistojen kellutuksessa varaukset menevät keskuslajittelun kautta. Hyötynä tästä on, ettei varauksia enää tarvitse kirjastoissa käsitellä yksitellen vaan ne voidaan ottaa vastaan laatikoittain.
Lisäisin vielä, että mikäli samaan kirjastoon tehdyt varaukset pitäisi saada poimittua erikseen, myös asiakkaiden automaatilla palauttamat niteet, joissa varauksen noutopaikka on palautuskirjasto, pitäisi pystyä poimimaan muun kuorman seasta. Tämä tarkoittaisi erittäin suurta lisätyön määrää.
Christer (Krister) Castrén oli Kajaanin pormestari vuonna 1772. Hän toimi myös isänsä sijaisena vt. pormestarina vuonna 1762.
Lähde: Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Krister Castrén. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=7255
Voit esittää Ylelle ohjelmatoiveen. Alla olevasta linkistä aukeavalta sivulta voit avata lomakkeen, jolla voit lähettää toiveen Ylen asiakaspalveluun.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Terveystieteiden keskuskirjasto toimii myös WHO:n dokumentaatiokeskuksena, tietoa verkko-osoitteessa:
http://www.terkko.helsinki.fi/who/who1.htm
Kysymäsi teos löytyy Terkon kokoelmista, voit pyytää sitä kaukolainaksi omasta kirjastostasi.
