Vampire Diaries -kirjasarjaa ei ole vielä toistaiseksi saatavana suomenkielisenä. L.J.Smithin joitakin teoksia on saatavana englannin kielen lisäksi ruotsiksi.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Kyseessä on Arnold Tilgmannin Pieni sammakko (En liten groda). Suomennoksen on tehnyt Palle eli R. W. Palmroth ja se on julkaistu vuonna 1943.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjasta näin: "Värikäs, suurikokoinen suorakaiteen muotoinen kuvakirja Sasu-sammakosta, joka ei muista äidin ohjeita ja joutuukin Heikin saaliiksi lasipurkkiin. Kertomus on runomuotoinen ja alkaa: "Lammikossaan onnellisna asu' / Pappa-, Mamma-sammakko ja Sasu. / Sasu pieni, velmuileva piltti / korvilleen sai kun ei ollut kiltti." Lopussa Heikki vapauttaa Sasun ja kertomus päättyy: "Joskus pikku-Sasun mieleen palaa, / kuinka käy, kun jotain tekee salaa. / Siksi antoikin hän lupauksen, / aina muistaa Mamman varoituksen." (https://prettylib....
Lukemiesi kirjojen lisäksi Carterilta on suomennettu Verinen kammio ja muita kertomuksia, TK-kustannus, Helsinki 1994. Lisäksi hän on kirjoittanut tekstin lastenkirjaan Kissankuria, Otava, Helsinki 1981. Angela Carter on myös toimittanut kirjan Pahoja tyttöjä, villejä naisia, Kääntöpiiri, Helsinki 1993.
Englanninkielisen bibliografian löydät osoitteesta http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Angela_Carter.htm
Järjestelmästämme löytyy ainoastaan Peikkoja ja menninkäisiä 2-kasetti; vuodelta 1985. Nähtävästi kysymänne kasetti on tätä samaa sarjaa.(1.osa?)
Kasetti on Audiotuotannon kustantama. Neuvoisin ottamaan yhteyttä kustantajaan tai kyselemään divareista, heiltäkin voi kyseinen kasetti löytyä.
Tuntemattoman sotilaan nimen keksi Linnan ystäväpiiriin kuulunut Veikko Pihlajamäki, joka kirjan käsikirjoitusta luettuaan oli tokaissut: "Tämähän on oikea tuntematon sotilas." Kustantajalle teksti oli lähtenyt Sotaromaanina, mutta kustannussopimusta palauttaessaan Linna kertoi tulleensa uusiin ajatuksiin romaanin nimestä: se olisi Tuntematon sotilas. Pihlajamäen saamaan tekijänkappaleeseen Linna kirjoitti omistuskirjoituksen "Veikolle 'kummisetää' kiittäen Väinö".
Lähde:
Yrjö Varpio, Väinö Linnan elämä
Kirjojen sidosasua ei Helmet-haussa (eikä tietääkseni muissakaan kirjastojen hakuohjelmissa) voi käyttää hakuterminä. Sen sijaan voit kunkin teoksen tiedoista tarkastaa, lukeeko niissä ISBN:n jälkeen sana "sidottu". Pokkarit eivät yleensä ole sidottuja, vaan sidotut kirjat ovat kovakantisia. Jos taas kirjan tiedoissa lukee "nidottu", se ainakin kaunokirjallisuuden kyseessä ollessa on mitä todennäköisimmin pokkari. Tosin kaikki nidotut teokset eivät ole kooltaan pokkareita.
Tässä esimerkki mainitsemiltasi tekijöiltä Hjorth ja Rosenfeldt:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2350587__Shjorth%20rosenf…
Kun rullaat kirjan tietoja alaspäin, löydät rivin
ISBN
9789511298908 sidottu
Tämä teos ei siis ole pokkari....
Nisäkkään maitorauhasen, nisän, kärjessä on nysty, nänni, jonka kärkeen maitorauhasen tiehyet avautuvat. Maailmassa on yli 5400 nisäkäslajia, ja niillä on varsin vaihteleva määrä nisiä, ja nännejä.
(Lähde: Facta tietopalvelu -tietokanta). Ääriesimerkkinä ovat nokkaeläimet, jotka imettävät poikasiaan maitorauhasten erittämällä maidolla, mutta niillä ei ole yhtään nisää (http://wapedia.mobi/fi/Nokkael%C3%A4imet). Nisien määrä liittyy yleensä siihen, kuinka monta poikasta eläin synnyttää, eli paljon poikasia kerrallaan synnyttävällä nisäkkäällä on enemmän nisiä kuin vain poikasen tai pari synnyttävällä.
Eri nisäkäslajien nisien määrä ei selvinnyt, mutta esimerkiksi kesyrotalla niitä mainitaan olevan 12. Neljänännisille nisäkkäille ei liene...
Bonusten eli vahinkohistorian siirtämisestä kannattaa kysyä omalta vakuutusyhtiöltä, koska käytännöt voivat vaihdella. Esimerkiksi Lähivakuutuksen Liikennevakuutusoppaassa http://www.lahivakuutus.fi/FI/autoliikkeet/Liikennevakuutusopas/Bonusja… todetaan, että vahinkohistorian voi siirtää ainoastaan käytöltään ja laadultaan samanlaisten ajoneuvojen liikennevakuutusten kesken. Toisin sanoen bonusten siirtäminen luvanvaraisen ja yksityiskäyttöisen ajoneuvon välillä ei onnistuisi.
Kyseessä on Otto Mannisen runo Murheen vilja kokoelmasta Matkamies (1938).
Runo on luettavissa myös esimerkiksi seuraavista teoksista.
Manninen, Otto: Runot (1950 tai 1979, WSOY)
Suomen runotar (Suomen kirjailijaliiton asettama toimituskunta Weilin+Göös, 1965)
Suomen runotar 1 (toim. toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990).
Suomen kirjallisuuden antologia. 4, Vuosisadan vaihde (koonneet Tuomas Anhava, Kai Laitinen ja Matti Suurpää, Otava, 1968)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Johtuu kaikista näistä.
Jokin kirja saattaa olla ilmestyessään kovin kysytty. Hankimme sitä useita kappaleita, jotta kukaan ei joudu odottelemaan vuoroaan kovin kauan. Kun kirjaa muutaman vuoden jälkeen luetaan vähemmän, osa kappaleista poistetaan. Tähän liittyy lainausmäärä, joka kertoo kirjan suosiosta.
Jos kirja menee rikki, sitä voidaan korjata kirjastossa. Jos kirja kumminkin on kovin huonokuntoinen, se poistetaan. Kirjoja joudutaan poistamaan myös, kun niille sattuu vahinkoja, koira järsii, kahvia kaatuu päälle tai kirja on kastunut sateessa. Tällöin asiakas on velvollinen korvaamaan kirjan.
Tärkein syy poistoon on kuitenkin tiedon vanheneminen. Kun vaikka laki muuttuu, vanhat kirjat poistetaan. Usein samasta kirjasta ilmestyykin...
Olisikohan kyseessä ehkä Hellaakosken vuonna 1943 julkaistuun Uusi runo -kokoelmaan sisältyvän sikermän "Pientä kokoa" toinen runo: Ihan turhaan tuotakin tuskailet / jos päivä ei pilkota polkusi yllä. / Se valo, jota ulkoa löydä et, / sehän rintasi luolassa loimuu kyllä.
DVD on erittäin suurikapasiteettinen optinen massamuisti. Käytetty levy on samankokoinen kuin tavallinen CD-ROM-levy mutta siihen on saatu mahtumaan useita gigatavuja data käyttäen levyn lukemiseen lyhyempää aallonpituutta käyttävää laseria ja tallentamalla levyyn dataa useaan eri kerrokseen.
Lisää tietoa tästä aiheesta löytyy täältä: http://appro.mit.jyu.fi/doc/tietokone/index5.html
Ramona on feminiininen muoto nimestä Ramón, joka on Raimund -nimen espanjalainen muunnos. Nimen suomalainen vastine on Raimo. Nimi tulee muinaissaksalaisesta nimestä Ragimund. Ragin tarkoittaa neuvoa ja mund suojelijaa.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 1999
http://www.babynames.com/name/RAMONA
Eevertin nimipäiväivää on vietetty suomalaisen almanakan mukaan 9.9. vuosien 1791-1928 aikana ja uudestaan vuodesta 1995 alkaen. Ruotsinkielisessä almanakassa nimi on Evert. Kustaa Vilkunan mukaan Eevert on lyhentymä saksalaisesta nimestä Eberhard, alasaksan Everhard, Evert tarkoittaa "luja, voimakas kuin karju".
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, Otava, 2005.
Lisätietoa löytyy myös Pentti Lempiäisen kirjasta Nimipäiväsanat, Mitä nimet kertovat, Kirjapaja, 1994.
Muoto ”pidgeon” on tosiaan sanan vanha muoto. Asian mainitsee esimerkiksi Wiktionary osoitteessa https://en.wiktionary.org/wiki/pidgeon. Vanha muoto on jäänyt käyttöön ainakin sukunimissä, kuten Wikipediasta osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Pidgeon löytyvästä henkilölistasta voi todeta. Kirjastossa käytössä oleva MOT Englanti -sanakirja antaa sanan ääntämisohjeeksi /'pɪdʒən/. Siinä tosiaan siis tuon vanhan muodon d-äänne tuntuisi kuuluvan, mutta ääntämisessä on vaihtelua, kuten Wiktionaryn ääntämisohjeet osoitteessa https://en.wiktionary.org/wiki/pigeon#English kertovat.
Sanan etymologisesta taustasta löytyy selostusta esimerkiksi Dictonary.com-sivustolta osoitteesta http://www.dictionary.com/browse/pigeon?s=t. Siellä tosin vanhaa...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi löytyivät seuraavat aihetta sivuavat teokset :
STRANDN, Kaisa : Ostaisinko kodin Espanjasta, Ranskasta tai Italiasta? 1990.
HINTON, Amanda : Living & working in Italy : staying in Italy - all you need to know. 2000.
WAGER, Eija : Tupaantuliaiset Italiassa (muistelmateos). 2002.
Seuraavat verkkosivut voivat olla avuksi:
http://www.expatrium.fi/ (Tietopalvelu ulkomailla asuville ja ulkomaille muuttaville suomalaisille. Vaatii ilmaisen rekisteröitymisen, ja täydet palvelut saadakseen täytyy tilata Expatrium-lehti. Lehden tilaajille on mm. tietoa asumisesta ja elämisestä ulkomailla. Helsingissä lehti tulee Kirjakaapelin kirjastoon.)
http://ec.europa.eu/...
Hei,
Anna ja Fanny Bergenströmin kirjassa Talvitunnelmia : Ruokaa, kukkia ja joulun valmistelua (Otava, 1996) kerrotaan aiheesta lyhyesti. Tuoksuhedelmät eli pomanderit ovat ikivanha perinne. Etelä-Ranskassa sanotaan neilikoiden symboloivan jalokiviä, jotka koristivat kolmen viisaan miehen lahjoja seimen Jeesus-lapselle. Mausteneilikat sisältävät ainetta, joka auttaa hedelmiä säilymään.
Muista lähteistä löytyy, että taustalla on myös keskiajan ruttoepidemia, jonka johdosta aromaattinen koriste estäisi taudin tarttumista tai ainakin peittäisi epämiellyttävää hajua. Sitä voi myös pitää eräänlaisena varhaisena aromaterapiana.
Joulukirjoja on sen verran lainassa, etten voinut niistä etsiä tarkempaa tietoa.
Englanninkielisesssä wikipediassa...
Etsimäsi teos voisi olla Armine von Tempskin "Pami-tytön paratiisi" (http://www.helmet.fi/record=b1544173~S9*fin), joka on Nuorten Toivekirjaston kirja nro 31 ja julkaistu suomeksi vuonna 1953. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Havaijille, jossa Pamela-tyttö ja hänen perheensä asuvat maatilalla. Kirjan lopussa Mauna Loa -tulivuoren purkauksella on merkittävä vaikutus tapahtumiin.
Helsingin Sanomien arkistosta löytyi tämä tieto:
"Ensimmäinen Karin piirros julkaistiin lehden pääkirjoitussivulla vuoden 1950 viimeisenä päivänä ja viimeinen juhannuksena 1991."
(HS 25.5.2003)
