Toivo Kuulan yksinlauluista Syystunnelma Op.2/1 ja Vanha syyslaulu Op.24/3 ei löydy muita alkuperäistä sävelkorkeutta alemmaksi sovitettuja yksinlaulunuotinnoksia kuin jo löytämäsi toivelaulukirjojen sovitukset.
Savon maakuntahistoriasta on olemassa erinomainen seitsemänosainen, tuhansia sivuja käsittävä, kirjasarja "Savon historia". Savon historia 5: Vastakohtien aika 1919-1944 käsittelee mm. 1920-1930 luvun talous- ja sosiaalihistoriaa, joten siitä kannattaisi varmaan aloittaa. Toisen kirjasarjan, "Finlandia - Otavan iso maammekirja", osat 5 ja 6 käsittelevät myös Savon historiaa.
Tarkemmin aiheesta voi katsoa http://www.helmet.fi -hausta kirjoittamalla hakuruutuun "Savon historia".
Kyseinen puuveistos voisi olla saksalaisen Veit Stossin veistämä Krakovan Pyhän Marian kirkon alttarikaappi, jonka natsit ryöstivät 1941:
https://en.wikipedia.org/wiki/Veit_Stoss_altarpiece_in_Krak%C3%B3w
Ryöstö on mainittu ainakin Robert K. Wittmannin ja David Kinneyn tuoreessa teoksessa Paholaisen päiväkirja: Alfred Rosenberg ja kolmannen valtakunnan varastetut salaisuudet (Tammi 2017).
Valitettavasti emme ole onnistuneet tunnistamaan kyseistä runoa.
Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen keskittyy käännösrunouteen, eikä tuonut tuloksia. Linkki Lahden runotietokantaan http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/.
Kotimaisten runokokoomateosten (esimerkiksi Runojen kirja. Neljä vuosisataa suomalaista runoutta, toimittanut Veijo Polameri) ei myöskään tuottanut tulosta.
Kuulutimme runotietäjiä myös kirjastojen yhteisellä sähköpostilistalla ja pyysimme apua Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta, mutta kukaan ei valitettavasti tunnistanut runoa.
"Rester vivant - méthode" on julkaistu vuonna 1999 Nuoressa voimassa Noora Koskisen suomentamana nimellä "Miten säilyä elävien kirjoissa". https://www.finna.fi/Record/arto.320661
Houellebecqille on omistettu esseekokoelma Mitä Houllebecq tarkoittaa? (Savukeidas, 2010) ja häntä käsitellään myös kokoelmassa Tarinoiden paluu: esseitä ranskalaisesta nykykirjallisuudesta (Avain, 2008). Näistä ja muista aiheeseen liittyvistä julkaisuista: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Houellebecq&type0%5B%5D=Subject
Kirjailijaa käsitellään myös Maija Kauhasen pro-gradussa "Fin de millénaire eli maailmanlopun satiiri : Frédéric Beigbederin Au secours pardon, Marie...
Kirjasampo-sivustolla esitellään vaikuttavaa kirjallisuutta. Luettelossa on lähinnä aikuisten kirjoja, mutta osa voisi sopia myös nuorille:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/5829
Tässä palvelussa on aiemminkin kysytty nuorille sopivia, vaikuttavia kirjoja. Linkki aiempaan vastaukseen ja kirjalistaan löytyy alta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/tarvitsisin-lukuvinkkeja-n-14-15
Joyce Heathin laulaman kappaleen "I Wouldn't Dream of It" sävelsi Gary Geld ja sanoitti Peter Udell. Nuottikuvaa sävellyksestä ei näytä olevan missään julkaisussa.Verkosta löytyy kappaleeseen soinnutusehdotelmia, esimerkiksi Chordifysta, Ultimate Guitarista ja tästä videosta.
Impi Karhulan muistelmateoksessa Näkymätön rengas (Kustannuskeskus Päivä,
Hämeenlinna 1973) päähenkilö työskentelee talvisodan aikana Lappeenrannassa
Puolustusvoimien Kaatuneitten Varastolla eli yksikössä, joka huolehti
vainajat kotiin vietäviksi. Työpaikasta ja sen tapahtumista oli kielletty
kertomasta ulkopuolisille.
Jos ei halua tai voi lukea lataamaansa e -kirjaa siinä PC-laitteessa, johon sen latasi, voi ladata e -kirjan tiedoston PC-koneelta vaikka sähköpostin liitetiedostona ja lähettää sähköpostin itselleen ja ottaa sitten tiedosto käyttöön Android -laitteella. Android -laitteella voit yrittää avata lukuohjelmalla tiedoston luettavaksi.
Ladatut tiedostot löytyvät PC -koneelta siitä kansiosta, johon ladatut tiedostot on asetettu tallentumaan.
Googlen kuvahaun perusteella ehdotan Kumelan lasitehdasta. Kumelan tuotteet suunnitteli usein Sirkku Kumela-Lehtonen.
Varmistusta asiaan voisi vielä kysyä Suomen lasimuseolta, glass.museum@riihimaki.fi
Kun teet varauksen Vaskissa https://vaski.finna.fi/ saat ilmoituksen, kun teos on noudettavissa. Kirjaston aukioloaikana tehdyt varaukset pyritään noutamaan hyllystä yleensä saman päivän aikana, mutta mikäli on kyseessä kuljetus toiseen kirjastoon, varauksen tulo voi kestää useita päiviä. Aina täytyy kuitenkin odottaa noutoilmoitusta, joka voi tulla tekstiviestinä, sähköpostina tai kirjeenä. Tekstiviesti on nopein.
Aika vilkasta liikettä tai sitten suoritus ajassa tai liikkeiden määrässä on sattunut pieni painovirhe.
"3 tai 4 tusinaa kertaa" ja tusinahan oli 12 kappaletta.
Valitettavasti emme löytäneet oikeaa kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? Peter Norrbyn voisi saada yhteyden Radio Helsingin kautta, https://www.radiohelsinki.fi/tekijat/peter-norppa-norrby/.
Tämä kysymys on meiltä kysytty ennenkin. Laitan alle linkin kollegani vastaukseen vuodelta 2021Miksi kaksitavuiset sanat, joiden toinen tavu alkaa p-kirjaimella taipuvat eri tavoin?
Teoksessa Ylioppilasaineita 1976 on näyteaineita kevään 1976 aineista. Sisällysluettelona on aiheiden otsikoita. En pysty takaamaan, että se on täydellinen lista, mutta varsin useita erilaisia otsikoita siitä löytyy. Lohjalla ei ole kirjaa, mutta Hyvinkään kollega ystävällisesti skannasi sisällysluettelon tänne. Saat se sähköpostiisi.Jos haluat lukea aineet, voit tulla kirjastoon kaukolainaamaan sen. Kaukolainaustoiminta on maksullista.
Perustietoa aivoista ja tasapainosta löytyy
mm. seuraavista teoksista:
- Anatomian atlas, 1995
- Haug, Egil: Ihmisen fysiologia, 1995
- Suomalainen lääkärikeskus, osa 3, 1996
- Terveysfacta, osa 1, 1996 ja osa 5, 1998
- Hyvärinen, Juhani: Neurobiologia, 1977
- Neurologia, 1996
Asiasanalla aivot löytyy lisäksi useita viitteitä
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
(www.ouka.fi/kirjasto/intro).
Lehdessä Suvannon seutu, numerossa 7/1992 on artikkeli Metsäpirtille vaakuna. Siinä on mustavalkoinen kuva vaakunasta, mutta tekstissä on kerrottu tarkemmin väreistä ja niiden symboliikasta. Voimme lähettää kopion artikkelista, jos saamme yhteystietosi.
Perustiedot (mm. materiaalitiedot) äitiyspakkauksen sisällöstä saat Kelan internetsivuilta, http://www.kela.fi , kohdasta Lapsiperheelle, äitiyspakkauksesta http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/120701141115EH?openDocument . Teoksia, jotka sisältävät tarkempia tietoja eri materiaalien ominaisuuksista, löydät kirjastojen aineistohaun kautta vaikkapa hakusanoilla tekstiilit, kankaat, kuidut, materiaalit. Esim. Boncamper, Irma: Vaatetusalan materiaalit, WSOY, 2000.
Kirja on ilmestynyt tänä vuonna eikä se ainakaan vielä ole kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Joidenkin yliopistokirjastojen ja esim. Eduskunnan kirjaston kokoelmissa se jo on. Kysy kirjaa kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
EBSCOhost-tietokanta on kansainvälinen elektronisten lehtien tietokanta, jonka avulla voi etsiä kokotekstiartikkeleita. Tiedonhaku helpottuu näin huomattavasti. Ebsco on maksullinen tietokanta eikä sitä voi käyttää ilmaiseksi kotikoneelta. Jyväskylässä tietokantaa voi käyttää ainakin yliopiston kirjastossa. Tässä linkki JYK:n Usein kysyttyä -sivulle, jolta selviää, miten kirjastoa voi käyttää, vaikka ei olisikaan yliopiston opiskelija.
https://kirjasto.jyu.fi/faq
Yliopiston kirjasto on kaikille avoin kirjasto, jonne voi ottaa kirjastokortin. Kysy neuvonnasta, missä ovat kaikille vapaat koneet, joilta Ebsco löytyy.
Jyväskylän yliopiston kirjasto (JYK)
https://kirjasto.jyu.fi/
