Kyseinen teos on nimeltään Batrakhomyomakhia (Rottahiiritaistelu) ja sen tekijästä ei ole tietoa.
Rottahiiritaistelussa parodioidaan antiikin sankarieepoksia, mm. Homerosta. Gunnar E. Rancken on suomentanut katkelmia teoksesta ja käännökset löytyvät vuonna 1927 ilmestyneestä kirjasta Poimintoja klassillisesta runoudesta. Ranskankielisen käännöksen (La Batrachomyomachie ou Combat des grenouilles et des rats. 1865) pituus on 70 sivua, suomennettuna on vain 7 sivua.
Tiedonlähteenä tiedon etsimisessä oli Maarit Kaimion, Teivas Oksalan ja H.K. Riikosen teos Antiikin kirjallisuus ja sen perintö.
Valitettavasti kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta postituslistalta ei tunnistanut runoa tämän pätkän perusteella. Mahtaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista tunnistaa runon? Jos näin onnekkaasti käy, kommenttikentässä sana on vapaa!
Suomessa julkaistavia blogeja voi hakea osoitteessa blogit.fi. Hakukenttään "etsi blogeja ja postauksia" voi laittaa hakusanoja tai voit myös selailla blogeja aiheittain. Haku tuo tuloksiksi yksittäisiä postauksia tai koko blogin, jos se käsittelee yksistään haettua aihetta.
Tässä tapauksessa paras hakusana on mielenterveys. Se tuottaa laajan tuloksen erilaisia kirjoituksia, mutta ei yhtäkään täsmävastausta kysymykseesi liittyen. Sinun täytyy selailla ja silmäillä saatuja hakutuloksia ja arvioida, mitkä niistä ovat itsellesi osuvimpia sisällöiltään.
Mielenterveyspuolen toimijoilla, yhdistyksillä, järjestöillä ja tukiyhdistyksillä, on myös jokaisella omat sivunsa ja fooruminsa. Heidän sivuiltaan löytyy blogeja ja kirjoituksia erilaisista...
Hakupalvelu Finnan mukaan kappaleen sanoittajiksi on merkitty Jurek, Sonny Kylä-Liuhala ja H. Vähäkainu ja säveltäjiksi Jurek ja Ilta Fuchs:
https://www.finna.fi/Record/fikka.5393662
Lassi Nummen runokokoelma Requiem (1990) ilmestyi ruotsiksi vuonna 1994 Gunvor Javenin kääntämänä ja julkaistiin siis myös ruotsiksi nimellä Requiem.
Lähettämänne teksti on Nummen runosta Anna meille rauha eli Giv oss frid.
Ruotsinnos kuuluu HelMet-kirjastojen kokoelmiin ja voitte tilata teoksen omaan lähikirjastoonne.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3605083
Vastausta voi syvemminkin etsiä esim. Aimo Reitalan tietokirjasta nimeltä
Suomi-neito : Suomen kuvallisen henkilöitymän vaiheet. Kirjassa on kiintoisia kappaleen nimiä aiheesi kannalta kuten Kansalliset piirteet hahmottuvat, Karhuntaljaan puettu Suomi, Kansallispukuinen Suomi, Turvaton tyttö, Suomi-neidon sisä- ja ulkopoliittiset roolihahmot jne.
Jean-Jacques Rousseaun teoksesta Émile ou de l'éducation (1762) on olemassa vain Jalmari Hahlin suomennos vuodelta 1905.
Tässä alkuperäinen teksti kyseisestä kohdasta:
"Voulez-vous dégager les plaisirs de leurs peines, ôtez-en l'exclusion : plus vous les laisserez communs aux hommes, plus vous les goûterez toujours purs."
Hahl suomensi sen näin:
"(Jos tahdotte vapauttaa huvinne hankaluuksista), niin älkää pitäkö niitä yksinomaan itseänne varten. Kuta enemmän niistä nautitte yhdessä muiden ihmisten kanssa, sitä puhtaampi on nautintonne oleva."
http://classiques.uqac.ca/classiques/Rousseau_jj/emile/emile.html
https://archive.org/stream/JeanJacquesRousseauAllanBloomEmileOrOnEducat…
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Rousseau,...
Severi Nuormaan runo Andreas Hofer löytyy ainakin näistä kokoelmista: Nuormaa: Taistelujen mainingeissa sekä Selma Anttilan toimittamasta kokoelmasta Valikoima esitettäviä runoja.
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monenlaisia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin. Oman nimesi selitys löytyy esim. Kustaa Vilkunan kirjasta: Etunimet.
Noora on tavallinen lyhentymä Eleonoorasta. Eleonoora on palautettu suomalaiseen almanakkaan v. 1973. Eleonoora on alkuaan arabian Ellinor = Jumala on valoni".
Varausten saapumisesta ilmoitetaan kirjeitse kotiin. Jos sinulla on käytössäsi kirjaston verkkopalvelu, näet lainasi ja varauksesi myös internetin kautta tai saat halutessasi ilmoituksen saapuneista varauksista sähköpostiisi.
Suomen kansallisbibliografian mukaan Itävuoresta ei löydy elämäkerta- tai muistelmateosta.
Itävuoresta löytyy henkilötietoja kadettimatrikkeleista (esim. Kadettiupseerit 1920-1970 ja Kadettiupseerit 1920-2010), joissa kerrotaan muun muassa Itävuoren upseeriurasta, sotavuosista sekä kunniamerkeistä. Harrastuksiksi mainitaan "palloilu ja purjehdus".
Lisätiedoissa mainitsemassanne Helsingin Sanomien muistokirjoituksessa tuodaan esiin Itävuoren ero Ilmavoimien palveluksesta vuonna 1950. Ilmavoimien koelentotoiminnasta on kirjoitettu useampia historiateoksia, joissa epäilemättä sivutaan myös Itävuorta.
Esimerkiksi:
Laukkanen, Jyrki: Koelentäminen ilmavoimissa : 1918-1957. Tampere : Apali 2011.
Lentovarikon historia 1918-2000. Tampere...
Varsinaisen erillisen digitointiaseman, jolla voi digitoida myös Beta-nauhoja, löysin vain Pirkkalan pääkirjastosta. https://www.pirkkala.fi/palvelut/kirjasto/digitointi/# Toki voi olla, että niitä on muuallakin, mutta asiaa ei ole mainittu kirjaston nettisivuilla.
Jos on tallessa oma kamera ja sen johdot niin Beta-nauhojen digitointi onnistuu mm. Seinäjoella, Lappeenrannassa ja Jyväskylässä. Seinäjoella ainakin nauha pitää digitoida ensin dvd-levylle, sitä ei saa suoraan muistitikulle tai erilliselle kovalevylle.https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/digitointi/https://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Kirjasto/Asioi-kirjastossa/Digipajahttps://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/yleisten-kirjastojen-...
Vuonna 1961 ilmestyi Madeleine Grizen ja Ariane Chatelin kuvakirjoja Valeria-nimisestä tytöstä, joka seikkaili kissansa Tiikeriturkin kanssa. Kirjat ovat saatavissa ainakin varastokirjastossa. Voit saada ne lainaksi tekemällä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Ranskankielisissä alkuteoksissa päähenkilön nimi on Valériane. Voit tarkistaa onko kyseessä tämä kirjasarja etsimällä kuvia Googlen kuvahaulla: Valériane + Madeleine Grize.
Tarkoitatte varmaan ao. teosta, josta oli ennakkotieto Fennica -luettelossa https://fennica.linneanet.fi/
Tekijä(t): Kuisma, Markku, ennakkotieto.
Nimeke: Suomen taloushistoria 1000-2000.
Julkaistu: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2009
ISBN: 978-952-234-004-7 (sid.)(KV)
Kustantajan nettisivulla http://www.siltalakustannus.fi/uutuudet
sanotaan että teos ilmestyy helmikuussa. Teos ei liene vielä ilmestynyt.
Pääsääntöisesti asiakkaat maksavat kirjaston maksut kirjastossa joko käteisellä tai pankkikortilla. Joissain tilanteissa on perusteltua tarjota asiakkaalle mahdollisuutta maksaa maksut pankkiin. Perintätoimistolle siirtynyttä aineistokorvausta ei kuitenkaan voi maksaa tämän menettelyn mukaisesti.
Ottamalla yhteyttä (puhelimitse tai paikanpäällä käymällä) kotikirjastoosi, saat lisäohjeet miten toimia.
Henkilön oikeus omaan kuvaan on käsitteenä pääosin lailla säätelemätön. Vakiintuneen säännön mukaan henkilön kuvan käyttö mainonnassa edellyttää ao. henkilön lupaa. Oikeuskirjallisuudessa em. sääntö on usein laajennettu koskemaan kaikkea kaupallista toimintaa. Tämä tulkinta ei kuitenkaan ole ongelmaton, sillä mm. uutistoiminta, jossa kuvan käyttö on sallittu ilman lupaa, on useimmiten kaupallista toimintaa.
Henkilön kuvan käytöstä työnantajan nettisivuilla ei ole olemassa oikeuskäytäntöä. Toisaalta kuvan liittäminen sivuille kertoo jotakin henkilön yksityiselämästä, ja siten sen ehkä voidaan katsoa kuuluvan ainakin jossain määrin yksityiselämän suojan ja henkilön itsemääräämisoikeuden piiriin.
Kysymys on siis vaikeasta asiasta, johon ei...
En saanut Salosen suomennosta käsiini, joten en voi vertailla sen sisältöä muihin käännöksiin. Kansallisbibliografia Fennica ei mainitse, että kyseessä olisi lyhennelmä ja myöskin kirjojen yhteinen sivumäärä viittaisi siihen, että kyseessä on lyhentämätön laitos. Joka tapauksessa varmuudella lyhentämätön laitos ko. kirjasta on ainakin Anna Louhivuoren 3-osainen käännös vuodelta 1968.
Kolmen Muskettisoturin eri käännöksistä on kysytty aiemmin 14.8.2003 tässä palvelussa http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=57881437-8b9…
Jos olet kiinnostunut työpaikasta Helsingin kaupunginkirjastossa sinun tulisi ottaa yhteyttä pääkirjastossa, Pasilassa, olevaan henkilöstöyksikköön. Työhönottajana toimii Pirkko Saarinen puh. 310 85508
Työministeriön nettisivuilla http://www.mol.fi on myös mahdollisuus ilmoittautua työnhakijana yleisesti.
