Kirjaa on saatavilla esim. Helsingin kaupunginkirjastosta,
Finnisch-deutsches Sprichwörterbuch = Suomalais-saksalainen sananlaskukirja / hrsg. = toim. Ingrid Schellbach-Kopra
Julktiedot Hki : Bonn : Suomalaisen kirjallisuuden seura, Rudolf Habelt, 1980. Kaukolainapyynnöstä voit tehdä tiedustelun paikalliseen kirjastoosi.
Pääset varmasti alkuun yleisten historiaa käsittelevien kirjasarjojen avulla. Ainakin seuraavista teoksista löytyy Stalinin aikaa käsittelevät artikkelit:
Grimberg: Kansojen historia; osa 21 (vuodelta 1984)
Muutosten vuosisata 4: 1930-1945 (vuodelta 1994)
Viime vuonna ilmestyi uudistettu ja ajantasaistettu painos Heikki Kirkisen toimittamasta kirjasta Venäjän historia. Myös siitä löydät runsaasti tietoa aiheestasi.
Kaikki mainitut teokset löytyvät Lahden Kaupunginkirjaston kokoelmista.
Ideoita ja vinkkejä lasten naamiaisjuhliin löytyy vaikkapa seuraavista kirjoista:
Bull, Jane, Pidetään naamiaiset! WSOY, 2007
Kilby, Janice Eaton, Velhojuhlat : temppuja, taikoja, lukemista ja tekemistä maagisten pirskeiden järjestäjälle tai muuten vain mukavaan touhutuokioon. Karisto, 2003
Parhaat naamiaisasut. Sanoma, 2011
Kyseessä on ilmeisesti rikostarina nimeltä Verenpunaiset kivet, joka löytyy Leena Lehtolaisen kirjasta Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia. Melko pitkässä Verenpunaiset kivet -tarinassa päähenkilöinä on kaksi naispoliisia, Anna Harmaja ja Laura Sarkkinen. Yhdessä vaiheessa Anna ja Laura ajavat Kajaaniin. Kertomuksessa on henkilöitä nimeltä Leivonen, Harakka, Kiuru ja Rastas.
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne mumma-sanaa. Se mainitaan yhtenä mummo-sanan murteellisena (Pohjanmaan ja Kainuun murteet) muotona (Suomen sanojen alkuperä -etymologinen sanakirja 2: L-P). Siksi mitään "oikeaa" taivutustapaa ei liene. Apuna voi käyttää Kielitoimiston sanakirjaa, ja esim. kumma-sanan taivutusta:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Eivät oikeastaan, sillä myös karhuilla on häntä, tosin lyhyt. Alla linkki karhun esittelyyn suurpedot.fi-sivustolle:
http://www.suurpedot.fi/lajit/karhu/tuntomerkit.html
Puolikarhujen heimoon kuuluu 18 lajia, ja niillä on kaikilla keskipituinen tai pitkä häntä. Alla linkki Wikipedia-artikkeliin ja tietosankirja Encyclopædia Britannican verkkoartikkeliin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolikarhut
https://www.britannica.com/animal/procyonid
Nämä Kylli-tädin sadut ovat ilmestyneet myös cd-levyllä, joka löytyy Eepos-kirjastoista:
https://eepos.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Kylli-t%C3%A4din+satuj…
Muutamien kirjastojen kokoelmissa muualla Suomessa sadut ovat myös kasettina:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kylli-t%C3%A4din+satuja%…
Kasetin voi saada kaukolainaan oman kirjaston kautta. Alla tietoa Eepos-kirjastojen kaukopalvelusta:
https://eepos.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Varsinaista yksiin kansiin koottua kattavaa suomenkielistä esitystä Itä-Euroopan poliittisesta kehityksestä toisen maailmansodan jälkeisistä vuosikymmenistä 1980-luvun lopulle ei ole.
Alla olevassa listassa neljä ensimmäistä teosta käsittelevät yleisemmin rautaesiripun murtumista useamman maan osalta. Muut keskittyvät tietyn maan lähihistoriaan.
Timothy Garton Ash: Euroopan kumous : käännekohta 1989 (We the people: the revolution of '89 witnessed on Warsaw, Budapest, Berlin & Prague, suomentanut Yrjö Lautela, 1991)
Vesa Saarikoski: Murros : Väli-Eurooppa 1989-1991 (1991)
Itä-Eurooppa : muutosten tausta (toimittaneet Jorma Ahvenainen ja Jorma O. Tiainen ; kirjoittajat: Anneli Aer .. [et al.], 1992)
Martti Puukko: Unelman...
Kappale on Marja-Riitta Väkevän (s.1937) säveltämä. Valitettavasti en löytänyt sävellyksen tarkkaa sävellysvuotta, mutta ensilevytys on vuodelta 1968.
Musiikkipuolella tämä ensilevytysvuosi määrittelee usein miltä vuodelta kappale on. Eli vuosi 1968 taitaa olla se vuosi, milloin laulu on ilmoitettu Teostoon
Yleisradion nettisivuilta www.yle.fi kohdasta YLE info löytyy vastaavien ohjelmatoimittajien yhteystietoja. Heitä voi lähestyä sähköpostitse ja he varmaan osaavat neuvoa kuinka kannattaisi menetellä. TV 2:ssa on parhaillaan meneillään Tuhansien tarinoiden maa –niminen kampanja , jossa katsojat voivat ehdottaa aiheita käsiteltäväksi toimittajille (tarkempaa tietoa osoitteessa http://www.yle.fi/tv2/?p=jutut&ID=1120). Kampanjassa ei ilmeisesti etsitä nimenomaan draama-aiheita vaan enemmänkin asia-aiheita, mutta ehkä kannattaa kokeilla tätäkin kanavaa. MTV3:n sivulta löytyy vastaavasti yhteystiedot osoitteesta http://www.mtv3.fi/info/.
LINDA - yliopistokirjastojen yhteisluettelo antoi vastaukseksi
tarkennettu hakuun = (tiedontar?)[in Asiasana/Ämnesord/Subject] AND ("kirjasto?")[in Kaikki sanat
25 viitettä, joista uusimpia :
Haasio, Ari
Tiedonhankintatutkimuksen perusteet / Ari Haasio & Reijo Savolainen
Julkaistu: Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2004. Kirjassa laaja lähdeluettelo.
(Saatavissa Uudenkaupungin kirjastossa)
Lehtiartikkeleita ARTO-tietokannasta :
Manninen, Kalevi : Elektronisesti tallennetun tiedon hankinta yksilön tiedontarpeiden näkökulmasta Aineisto: artikkeli kausijulkaisussa Julkaisussa: Informaatiotutkimus. - Tampere : Kirjastotieteen ja informatiikan yhdistys. - ISSN 1239-3614. 25 (2006) : 4, s. 97-104.
Ágústa Pálsdóttir : Health and...
CD-levyjä ei valitettavasti voi kaukolainata ulkomailta eikä niitä anneta lainaksi ulkomaille. Netiltä löytyy runsaasti musiikin verkkokauppoja, joista voi hankkia cd-levyjä omaksi.
On tulossa, mutta vielä ei voi tehdä varausta. Tarkkaa aikaa, jolloin kyseinen kirja saadaan kirjaston kokoelmiin, on vaikea sanoa. Varauksen voi tehdä vasta sitten, kun tiedot kirjasta ja niteet (vähintään yksi nide) ovat näkyvissä HelMet-tietokannassa. Varauksen voi tehdä, vaikka niteet olisivat käsittelyssä-tilassa.
Esim. kirjassa "Nyt on juhlan aika : Juhlanjärjestäjän käsikirja", Valitut Palat, 1998, määritellään samppanjalasit joko kapeiksi ja korkeiksi tai laakeiksi, maljamaisiksi laseiksi, joissa on korkea jalka. Saman kirjan mukaan tärkeätä on se, että laseissa on jalka, josta pidetään kiinni lasia kohotettaessa ja juotaessa. Edelleen siinä sanotaan, että hyvin korkeajalkaiset kuohuviini- / samppanjalasit ovat juhlavan näköisiä, mutta epäkäytännöllisiä. Niitä ei voi pestä astianpesukoneessa ja käsinpesukin on tehtävä erityisen varovasti. Toisin sanoen sinun ei todellakaan tarvitse hankkia yltiökorkeajalkaisia laseja, vaan matalampikin jalka riittää, kunhan siitä voi pitää kunnolla kiinni.
Hei
Näyttäisi siltä, että Satakirjastossa teosta ei löydy Saksan kielisenä. Sitä löytyy kuitenkin monista muista Suomen yleisistä kirjastoista sekä Varastokirjastosta. Kirjastosi voi tilata sen sinulle kaukolainana.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Juice puhuu : kootut muistelmat -kirjan ensimmäisessä osassa Runebergin tekstiin tehdyn Sotilaspoika-kappaleen yhteydessä Juice mainitsee kyllä säveltäneensä Runebergia, mutta kääntämistä – tai aikomusta kääntää – hän ei mainitse sanallakaan: "Vänrikki Stoolin tarinoita mä oon sävellelly, melkein kaikki." Muistelusten pohjana olevat haastattelut on toki tehty jo vuosina 1989–90, mutta en onnistunut löytämään viitteitä mahdollisista Runeberg-suomennoksista Juicen myöhempien vaiheidenkaan kirjallisia tuotoksia käsittelevistä lähteistä. Juice puhuu -kirjan perusteella ruotsin kieli ei hänelle erityisen läheistä ollut ("Se oli yks kieli muitten joukossa, semmonen jota mä hyvin harvoin tuun tarviimaan mutta on hyvä syystä tai...
Kukin kirjasto päättää itse järjestääkö se poistokirjojen myyntiä ja milloin, joten kannattaa kysellä asiasta suoraan kirjastoilta. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut .
Etsin kirjoja hakusanoilla interaktiivisuus ja museot.Helmet kirjastosta löysin kaksi teosta: Salgado Marianan Designing for an open museum : an exploration of content creation and sharing through interactive pieces 2009 sekä Maarit Grahnin Kulttuurituotanto : kehykset, käytäntö ja prosessit 2009Kirjat ovat kuitenkin melko vanhoja. Hakusanalla kulttuurituotanto ja rajauksella tietokirjoihin löytyi Jenny Fermin Ole sinäkin naapurituottaja : paremman kaupunkikulttuurin manifesti ja yhteisötapahtumien työkirja 2022. Kirja on opas yhteisöllisten kaupunkitapahtumien järjestämiseen.Finna haulla löytyy hieman uudempaa aineistoa myös museoiden interaktiivisuudesta. esim. Lehtonen: Mira Elämyksellisyyttä ja uusia tuulia Helsingin museokentälle :...
Kirjailija on meksikolainen Carlos Fuentes ja hänen kirjansa Lohikäärmeen pää, joka on suomennettu 1980. Matti Rossin suomennoksesta on Outi Valle sovittanut Yleisradiolle kuunnelman 1987.
Ks. Wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carlos_Fuentes
'Elävän kuvan sanasto' kutsuu tekniikkaa jaetun kuvan tekniikaksi.
Määrittely: (multiple image, split image, split screen). "1960-luvulla yleistynyt tapa yhdistää useita kuvaotoksia samaan kuvaan, kuva-alaa jaotellaan eri kokoisilla, usein vaihtelevilla osakuvilla."
Idea on sama vaikka jaetun kuvan tekniikassa käytetyt välineet vaihtuvat.
Lähde: Juntunen, Max
Elävän kuvan sanasto : elokuva-, televisio- ja videoalan keskeiset termit ja käsitteet
Helsinki : Edita, 1997