Fanni-nimi on tullut Fannysta, joka on Francisca-nimen englanninkielinen lyhenne. Francisca on muunnos miehennimestä Francis, joka on peräisin ranskalaista tarkoittavasta nimestä Franciscus. Fanni voi olla myös karjalankielisen Teofano-nimen lyhenne tai sitä on voitu käyttää myös Stefania-nimen lyhenteenä. Stefania on naisen nimen muunnos miehennimestä Stefan. Nimi on lyhenne kreikan nimestä Stéphanos, joka merkitsee kruunattua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fanny_(nimi)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Stefan
Patjas – Kortesuo: Uusi etunimikirja (Karisto, 2015)
Pimeänpelko, pahat unet ja omassa sängyssä nukkuminen ovat teemoina Tove Appelgrenin kuvakirjassa Nukuhan jo, Vesta-Linnea. Vesta-Linnea yrittää kovasti opetella nukkumaan omassa sängyssään, mutta välillä hän kuitenkin herää pahaan uneen. Asiaa käsitellään realistisesti ja sopivan monimutkaisesti: pelot eivät heti katoa eikä kaikki suju heti hyvin.
Nukkumisen teemoja käsitellään myös Lucy Scharenbergin kuvakirjassa Nyt lähdetään mörköjahtiin, jossa lapsi voimaantuu isän keksimästä leikistä, missä möröt pelotellaan pois. Nukkumista auttaa myös pehmolelu, joka nukkuu lapsen kanssa ja tuo turvaa.
Lisää nukkumiseen liittyviä kuvakirjoja voi hakea verkkokirjasto Vaskista esim. asiasanoilla ”nukkuminen” tai ”pimeänpelko” ja ”kuvakirjat”....
Amerikkalaisia joukkoja on ollut Saksassa toisen maailmansodan päättymisestä saakka. Tällöin Saksa jaettiin liittoutuneiden (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Neuvostoliitto) kesken neljään miehitysvyöhykkeeseen. Jo ennen vuonna 1955 tapahtunutta miehityskauden päättymistä solmittiin sopimus, joka mahdollisti USA:n ja seitsemän muun puolustusliitto NATOn jäsenmaan pitää joukkojaan Saksan alueella tämän jälkeenkin. Saksa oli yksi maista, joissa sijaitseviin Yhdysvaltain sotilastukikohtiin alokkaita sijoitettiin.
Enimmillään amerikkalaissotilaita on Saksassa ollut noin 200 000. Nykyisin heitä on noin 35 000. Väistyneen presidentti Trumpin pyrkimyksenä oli vähentää joukkoja noin kymmenellä tuhannella sotilaalla, mutta nykyinen presidentti...
Hei,
Pirjo Mikkosen & Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava, 2000) mukaan
"Nimiaines Iko- on rinnastettu Ikä-nimiin, mutta se on yhdistettävissä myös germaaniseen henkilönnimeen, josta on muinaissaksalaisia muotoja Iko, Ico, Icha, Ichilo ym., muinaistanskalaisia Ico, Igghe, Iggi. Suomessa Ikola ja Ikonen esiintyvät 1500-luvulla paisi Ala-Satakunnassa myös Karjalassa Viipurin ja Käkisalmen lääneissä sekä kaikissa Savon hallintapitäjissä. Savon lähteissä vaihtelevat muodot Ikahainen, Ikajainen, Ikainen, Ikanen, Ikoinen ja Ikonen."
Ikosten sukuseuran sivuilla (ikosensuku.com) kerrotaan:
"Sukunimenä Ikonen on vuosisatoja vanha. Joissakin tutkimuslähteissä (mm. Vilkuna) nimen on tulkittu merkitsevän pitkäikäisyyttä. Myös tammenlehvät...
Alla esimerkkejä rakkauskirjeitä sisältävistä, HelMet-järjestelmästä löytyvistä teoksista.
Rakkaudella, sinun : historian merkkihenkilöiden kirjeitä rakastetuilleen / toimittanut [sekä saksan- ja englanninkielisistä lähteistä suomentanut] Pirkko Jurvelin (Kirjastudio 2005)
Onerva, L.: Yölauluja : L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeitä 1910-1946 / toimittaneet Anna Makkonen ja Marja-Leena Tuurna (SKS 2006)
Snellman, Johan Vilhelm: Hellästi rakastettu puolisoni : J. V. Snellmanin ja hänen vaimonsa kirjeenvaihto ynnä opastavia yleiskatsauksia ja muistelmia kodista / julkaissut K. Snellman ; [... suomentanut Rob. Lehtonen] (Otava 2006)
Sibelius, Aino: Tulen synty : Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1892-1904 / toimittanut Suvisirkku...
Etsimäsi teos voisi olla Armine von Tempskin "Pami-tytön paratiisi" (http://www.helmet.fi/record=b1544173~S9*fin), joka on Nuorten Toivekirjaston kirja nro 31 ja julkaistu suomeksi vuonna 1953. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Havaijille, jossa Pamela-tyttö ja hänen perheensä asuvat maatilalla. Kirjan lopussa Mauna Loa -tulivuoren purkauksella on merkittävä vaikutus tapahtumiin.
Helsingin Sanomien arkistosta löytyi tämä tieto:
"Ensimmäinen Karin piirros julkaistiin lehden pääkirjoitussivulla vuoden 1950 viimeisenä päivänä ja viimeinen juhannuksena 1991."
(HS 25.5.2003)
Jämsänkoski kuului vuonna 1918 vielä Jämsään. Se erosi Jämsästä 1925. Jämsänkosken seurakunta perustettiin samana vuonna. Tietääksemme vasta tuolloin Jämsänkoskelle rakennettiin ensimmäinen hautausmaa.
Ainakin seuraavissa teoksissa (Jukka Rislakin Kauhun ajan, 1995 lisäksi) on tietoa vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (ja Jämsänkoskella):
- Toivonen, Raimo: Papit kansalaissodassa, 2000.
- Paavolainen, Jaakko: Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, osa 2 : Valkoinen terrori, 1967.
- Kärsimysten tieltä : kymmenvuotismuistoja, 1928.
- Keskisuomalaiset sotapolulla : kappale Suomen vapaussodan historiaa, 1918.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920 (myös äänikirjana).
- Suomen vapaussota vuonna 1918...
”Hamletista” on useita suomennosversioita, mutta Paavo Cajander (1879, s. 42) suomentaa katkelman näin:
”Epäile tähden paloa
Ja kirkkaan päivän valoa;
Totuutta valheeks luule,
Mut lempeäni kuule.”
Eeva-Lisa Mannerin (1981, s. 43) käsissä katkelma suomentuu näin:
”Epäile auringon paloa,
epäile tähden valoa.
Valheeks epäile totuutta,
vaan älä epäile minua.”
Veijo Meri (1987, s. 63) puolestaan on riimitellyt katkelman seuraavasti:
”Epäile, että tähdet ovat tulta,
epäile, että aurinko liikkuvi,
totuus on valehtelija, kulta,
mutta totta on rakkauteni.”
Yrjö Jylhäkin on suomentanut ”Hamletin”, jos mikään edellä olevista ei sovi. Ainakin tyylillisesti ja kielellisesti tarjolla on monta eri versiota.
Hukkalämmöllä tarkoitetaan hukkaan menevää lämpöä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/hukkal%C3%A4mp%C3%B6
Prizztechin Hyötylämmöstä hyötyenergiaa - teknologiaselvityksessä hukkalämpö määritetään näin, "Hukkalämpö (ylijäämälämpö, jätelämpö) on erilaisten prosessien tuottamaa energiaa, jota ei hyödynnetä ja se siirtyy ympäristöön." https://www.prizz.fi/media/energiaratkaisut/energiaratkaisut-materiaali…
Palaessaan nuotio vapauttaa lämpöä ympäristöön, käytännöllisesti katsoen hukkaan. Toisaalta nuotion tehtävänä on lämmittää esimerkiksi sen äärellä istuvia henkilöitä tai ruokaa. Nuotion tuottamaan lämpöä voidaan mitata hyötysuhteella: η = Panto/Potto.
Hämeri, K., Jokinen, R., Ketolainen, P., Sallinen, M. & Sloan, M. 2010....
Porttina runouden ymmärtämiseen voi käyttää runoilijaprofessori Unto Kupiaisen (1909-1961) tuotantoa. Hän tuli tunnetuksi paitsi runoilijana, kääntäjänä, kirjallisuudentutkijana ja opettajana myös monipuolisena kulttuurivaikuttajana.
Runouden sanastoon voi perehtyä hänen yli puoli vuosisataa sitten laatimansa ja edelleen käyttökelpoisen runousoppinsa avulla, joka on nimeltään Lyhyt runousoppi. Yleisen kirjallisuustieteen alkeet, WSOY.
Unto Kupiaisen teosten luettelo on nähtävissä osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_Kupiainen , (Wikipedia, vapaa nettitietosanakirja).
Samoin runouden perusteoksena voi pitää Vilho Vikstenin Runo ja tulkinta-vihkosta, WSOY 1971.
Suomalaiseen vanhempaan runoilijapolveen kuuluvien runoilijoiden...
Kuriren-lehti löytyy vain Helsingin pääkirjastosta Pasilasta. Se on siellä käsikirjastossa ja ei lainattavissa.
Viimeisin numero on 9. vol. 52. 2011
Kahden edellisen vuoden lehdet säilytetään
Kiinalaiset kielet (tai siniittiset kielet) on kieliryhmä, joka kuuluu sinotiibetiläisten kielten kielikuntaan. Kiinalaiset kielet ovat lähtöisin yhdestä alkukielestä, jota puhuttiin Pohjois-Kiinan tasangon alueella yli 2000 vuotta sitten.
Kiinalaisten kielten luokittelu ei ole aivan yksinkertaista, sillä usein murteen ja kielen raja on hiuksenhieno. Tällainen luokittelu on myös poliittisesti latautunut kysymys.
Kielitieteilijä Yuan Jiahua on vuonna 1961 ilmestyneessä teoksessaan Hanyu Fangyan Gaiyao (Johdatus kiinan kielen murteisiin) luokitellut kiinalaiset kielet seitsemään eri ryhmään:
Mandariinikiinaa (普通话) puhutaan Jangtse-joesta pohjoiseen sijaitsevalla alueella. Mandariinikiina on Kiinan virallinen kieli ja myös maailman...
Ilolla totean että idearikkaalla kollegallani oli tälle vahva ratkaisuehdotus tähän tapaan: Olisiko kyseessä Margit Hollméruksen säveltämä lasten leikkilaulu Kanarouva (Näin kanarouvanen pesässään aarteen peittävi siivillään...)
Löytyy ainakin teoksista:
LASTEN oma laulukirja [Nuottijulkaisu] : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille / toim. Aarne Porko ; laulut kuv. Helinä Kangas. -
1. - 1972. - 1 sävelmäkokoelma, 52, [1] s. : kuv. ; 23 cm.
ja
LASTEN laululeikkejä [Nuottijulkaisu] / Koonnut Tyyni Leppo ; Sov. Väinö Hannikainen ; Kuv. Veronica Leo. - Helsinki : Fazer.1968. - 4. p. - 5. p. 1972. - 6. p. 1975. - 7. p. 1978. - [Lisäp.] 1981
1. - 1958. - 1 sävelmäkokoelma, 51 (2) s. : kuv. ; 30 cm.
Perusopetuslain mukaan toinen kotimainen kieli on kaikille pakollinen oppiaine. Termillä tarkoitetaan siis joko suomea tai ruotsia sen mukaan, mitä kieltä suomalainen puhuu äidinkielenään. Toista kotimaista kieltä täytyy opiskella joko A1-kielenä peruskoulun 3. luokalta, A2-kielenä peruskoulun 4. tai 5. luokalta tai viimeistään B1-kielenä 7. luokalta alkaen. Näistä A1- ja B1-kielet ovat pakollisia ja A2-kieli valinnainen. Näin ollen kaikki oppilaat opiskelevat toista kotimaista kieltä joko peruskoulun 3. tai 7. luokalta lähtien, ja osa saattaa valita sen näiden kahden lisäksi peruskoulun 4. tai 5. luokalla. Ylioppilastutkinnossa toisen kotimaisen kielen koe on nykyään vapaaehtoinen.
Opetushallituksen vuonna 1999 julkaiseman tutkimuksen...
Kielentutkija Maija Länsimäen artikkelin mukaan ihminen-sana alkoi yleistyä suomen kielessä vasta 1600-luvulla. Tätä ennen sanan yleisin muoto oli inhiminen. Inhimillisyys-käsite perustuu siis tähän sanaan, joka sellaisenaan on jo poistunut kielestämme.
Englannin kielen etuliite in- voi tarkoittaa joko samaa kuin prepositio in eli johonkin sisältyvää (include, insert) tai vastakohtaista (inhumane, inappropriate). Jälkimmäisessä merkityksessä käytetään myös etuliitteitä ir-, il- ja im- (illiteracy, immoral, irrelevant). Englannin kieleen nämä etuliitteet tulevat pääosin latinasta, sillä vaikka englanti onkin germaaninen kieli, se on saanut paljon vaikutteita ja lainasanoja latinen kielestä suoraan ja latinalaisperäisestä ranskan kielestä...
Runo on nimeltään Etanan mökki ja kirjoittaja on Marjatta Kurenniemi.
Runo löytyy kirjasta Kurenniemi, Marjatta: Kaksi kukkopilliä : lasten loruja ja runoja, 1978.
Vuokra-autojen luokittelu tuli käyttöön useissa Suomen kaupungeissa 1920-luvulla. Luokittelulla pyrittiin mm. taksan yksinkertaistamiseen: matkustajamäärästä riippuvan taksan sijasta isoille autoille perustettiin oma I luokka. Autot luokiteltiin I ja II luokkaan tason ja koon mukaan. Helsingissä oli 20-luvun puolivälissä lyhyen aikaa käytössä myös III luokka. Tampereella luokittelusta luovuttiin vuonna 1937, koska tosiasiallisesti lähes kaikki kaupungin vuokra-autot olivat II luokan autoja. Helsingissä luokittelua noudatettiin vuoteen 1955 saakka.
Aila Hintsa, Syntymä, elämä, kuolema - aina on mukana taksi
Sota-ajan lääkärintarkastuksissa käytetyt, sekä sotilaskantakortteihin merkityt diagnoosikoodit löytyvät esimerkiksi vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjeesta (L.T.O.), joka on saatavilla muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastosta (www.mpkk.fi/kirjasto).
Kyseinen Lääkärintarkastusohje diagnoosikoodeineen on täysin julkista tietoa, mutta esimerkiksi yksittäisen sotilaan kantakortissa lukevat diagnoositiedot ovat jo sitten luonnollisesti henkilökohtaisempia.
Maagi ja maagikko liittyvät magiaan, jonka esim. Wikipedia määrittelee seuraavasti:
Taikuus (magia, noituus) tarkoittaa ihmisen pyrkimystä vaikuttaa maailmaan hallitsemalla yliluonnollista. Yliluonnollisen hallintaan pyritään esimerkiksi rituaalisten tekojen ja toimitusten eli taikojen, erityisten taikaesineiden, ja rituaalisen kielenkäytön eli loitsujen avulla. Joskus taikuuden harjoittamiseen tarvitaan myös erityinen paikka.
Lue lisää http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoinen_magia
Maagin määritelmä Wikipediassa:
Maagi (kreikan sanasta μάγος ja muinaispersian sanasta maguš) tarkoittaa nykykielessä magiikkaa eli yliluonnollisia taikavoimia hallitsevaa ihmistä – noitaa, taikuria, tietäjää tai šamaania.
Lue lisää http://fi.wikipedia.org/wiki/...