KAVIn eli Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa ovat tiedot myös elokuvan musiikista. Viimeisenä kappaleena mainitaan Enrico Caruson italiaksi esittämä Georges Bizet'n säveltämä "Mi par d'udir ancora". Tämä on Nadirin romanssina tunnettu aaria oopperasta "Les pêcheurs de perles" eli "Helmenkalastajat", ranskaksi "Je crois entendre encore". Elokuvassa on käytetty myös Universal Musicin katalogimusiikkia.Lähde:Punttikomedian kuvaus Elonet-palvelussa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1624939
Immi Hellén on kirjoittanut runon Isäni muistolle. Sen muistolauseenakin käytetty säkeistö löytyy juuri kirjoittamassanne muodossa Hellénin Runoja -kokoelman alkusanasesta, jonka on kirjoittanut Ilona Merikoski. Hän on myös toimittanut kokoelman, joka on ilmestynyt vuonna 1951.
Teknisten ongelmien takia HelMet-kirjasto ei toistaiseksi lähetä eräpäivän lähestymisestä varoittavia tiedotteita. Eräpäivätiedotepalvelu käynnistetään uudestaan ensi vuonna. HelMetin etusivulla on tästä kertova tiedote.
Pahoittelemme katkoksesta aiheutuvaa haittaa.
Lainojen palauttaminen tai uusiminen ajoissa on aina asiakkaan vastuulla. Kirjaston tarjoama lisäpalvelu, kaksi päivää ennen lainojen erääntymistä sähköpostiin lähetettävä eräpäivätiedote, ei poista tätä asiakkaan vastuuta.
Eräpäivien noudattaminen on myös tehty mahdollisimman helpoksi, koska
ajantasaista tilannetta voi seurata HelMet-verkkokirjaston kautta ja lisäksi asiakas saa lainoistaan eräpäiväkuitin.
Seuraavan kerran kirjastossa käydessäsi voit toki keskustella...
Mahdatkohan tarkoittaa Otavan julkaisemia "Vivo piano" -nimisiä pianon alkeisoppikirjoja? Niitä löytyy kolme erilaista. Tässä linkit niihin ja niiden saatavuustietoihin:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xvivo+piano&searchscope=9&m=&l=&b=&…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xvivo+piano&searchscope=9&m=&l=&b=&…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xvivo+piano&searchscope=9&m=&l=&b=&…
Musiikkiin erikoistunut kollega tunsi laulun hyvin ja kertoi, että tätä Imre (tunnetaan myös nimellä Emmerich) Kalmanin operetin kappaletta on todennäköisesti esitetty vain operetin unkarinkielisissä versioissa, eikä siitä näin olisi suomenkielistä versiota. Kappale on operetin loppupuolelta.
Unkarinkielisessä nimessä on kaksi ihmisen nimeä, joten varsinaisesti siinä ei ole mitään kääntämistä, mutta tällä nimellä sitä ei siis ilmeisesti ole Suomeksi esitetty.
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee? -lista osoitteessa http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings kertoo, että joulukuussa 2016 myydyimpiä suomalaisia lastenkirjoja olivat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen ”Tatu ja Patu etsivinä” ja ”Tatun ja Patun ihmeellinen joulu”, Sinikka Nopola ja Tiina Nopolan ”Risto Räppääjä ja pullistelija”, Mauri Kunnaksen ”Herra Hakkarainen harhateillä”, Timo Parvelan ”Ella ja kaverit rakentavat ihmekoneen”, sekä Mauri Kunnaksen ja Tarja Kunnaksen ”Joulutarinat”. Pari niistä on toisiaan joulukirjoja ja ollut luultavasti erityisen suosittuja joulukuussa.
Muilta kuukausilta löytyy myös seuraavia lastenkirjoja: Tiina Nopolan ”Siiri ja Heppa Huoleton”, Mauri Kunnaksen ”Kesä Koiramäessä” (kesäkuukausien suosikki), Timo...
Breakdance -kirjoja löytyy yleisistä kirjastoista, mutta näyttää siltä että ne ovat 80-luvulta. Esimerkiksi: Alford & al Breakdancing (1984) tai William H. Watkins Breakdance (1984). Yksi videokin osui haaviin: Firstenberg Breakdance 2: Electric booga loo (1990). Kysy kirjojen saatavuutta ja kaukolainamahdollisuuksia lähikirjastostasi.
Akateemisesta kirjakaupasta asiaa tiedustellessamme vastattiin, että breakdancesta ei ole (ei hankita myyntiin? ) kirjoja, koska laji on niin muunteluille altis ja "ei sitä voi oikein kirjoista opettaa".
Jos ei kirjoja aiheesta löydykään, niin netissä on jos jonkinlaisia breakdance -sivuja. Löydät niitä parhaiten käyttämällä Internetin hakupalveluja, jotka puolestaan kätevimmin löytyvät sivulta http://...
Olisivatko kyseessä aikansa uudissanat?
1770-luvulla suomessa puhuttiin suomea, ruotsia, venäjää ja latinaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielipolitiikka
Latina oli suosittu tieteen kieli, kunnes 1800-luvulla ranska valtasi sen aseman.
Kenties kartan kieli son suomalaistunutta latinaa tai englantia? Lapis on latinaksi kivi ja water englanniksi vesi. https://www.sanakirja.org/search.php?id=69899&l2=17
Voisiko paikan nimi tarkoittaa vetistä kivikkoa?
Kannattaa kuitenkin kääntyä Kotimaisten kielten laitoksen puoleen. He osaavat varmasti pätevämmin ratkoa suomen kielen historiaan liittyyviä arvoituksia.
https://www.kotus.fi/
Sivustolta löytyy myös sanakirjoja: https://www.kotus.fi/sanakirjat
Four Catsin esittämään kappaleeseen Kaikki muuttuu (You can have her, suom. Kari Tuomisaari) ei näytä löytyvän painettuja sanoja. Myöskään netistä ei ole apua.
Four Catsin artikulointi on kuitenkin selvää, joten netistä voisi saada tekstit itse poimimalla lauluesityksestä.
Löydät lehden pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastosta, jossa sitä voi käyttää ja kopioida lukusalissa. http://www.lib.helsinki.fi/
Lehteä on lukusalikäytössä myös Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastossa. http://www.helsinki.fi/behav/kirjasto/
Jos haluat lehden tai artikkelikopion kotiin, voit tehdä kaukolainapyynnön osoitteessa
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Kysymiäsi Leena Lehtolaisen teoksia on lainattu Vaasan kaupunginkirjastossa seuraavasti:
Ennen lähtöä (kirjastossa on vuosien 2007, 2002 ja 2000 painoksia tätä kirjaa)
Lainat vuonna 2008: 40
Kaikki lainat: 894
Ja äkkiä onkin toukokuu (kirjastossa on vain 1 kpl kirjaa vuodelta 1976)
Lainat v. 2008: 0
Kaikki lainat: 14
Kuolemanspiraali (kirjastossa on v. 2002 ja 1997 painoksia)
Lainat v. 2008: 24
Kaikki lainat: 778
Äänikirjana lainattu 22 kertaa (ei kertaakaan v. 2008)
Kitara on rakkauteni
Lainat v. 2008: 0
Kaikki lainat: 85
Veren vimma (kirjastossa on v. 2004 ja 2003 painoksia)
Lainat v. 2008: 38
Kaikki lainat: 649
Äänikirjaa lainattu v. 2008 1 kerta, kaikkiaan lainattu 32 kertaa
Luminainen (kirjastossa on v. 2003 ja 1996 painoksia)
Lainat...
Mainittu teos on tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon ja sen nimeketiedot näkyvät HelMet-verkkokirjastossa, mutta eivät nidetiedot, eli kuinka monta kappaletta ja missä kirjastossa kyseistä teosta on. Teos on vasta hankinta- ja luettelointiosastolla eikä sitä ole vielä käsitelty kirjastokuntoon eikä niteitä viety rekisteriin eli kirja ei ole vielä varattavissa. Tilannetta kannattaa seurata HelMetistä. Teos kyllä sisältyy Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen kokoelmiin.
https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=european+ci…
Kysymyksen sitaatti ei ole Aldous Huxleyn Uljaasta uudesta maailmasta. Huxleyn maailmanvaltion tunnuslauseen "Yhteisyys, samuus, lujuus" erittely on peräisin J. N. Smithin Uljasta uutta maailmaa käsittelevästä kommentaariteoksesta, joka on ilmestynyt kirjallisuustieteellistä oppimateriaalia julkaisevassa GradeSaver ClassicNotes -sarjassa vuonna 1999.
http://www.gradesaver.com/brave-new-world/study-guide/quotes/
Tämäkin sitaatti tuossa muodossa on alunperin toisen henkilön tekstistä. Platon siteeraa Herakleitosta sanoen Cratylus 402a λέγει που Ἡράκλειτος ὅτι “πάντα χωρεῖ καὶ οὐδὲν μένει,” καὶ ποταμοῦ ῥοῇ ἀπεικάζων τὰ ὄντα λέγει ὡς “δὶς ἐς τὸν αὐτὸνποταμὸν οὐκ ἂν ἐμβαίης.” Lause on tuo viimeinen, joka alkaa dis.http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text.jsp?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0171%3Atext%3DCrat.%3Asection%3D402a
Herakleitoksen alkuperäinen lause on monimutkaisempi, se löytyy fragmentista b12 http://www.hs-augsburg.de/~harsch/graeca/Chronologia/S_ante06/Herakleitos/her_frag.html ποταμοῖσι τοῖσιν αὐτοῖσιν ἐμβαίνουσιν ἕτερα καὶ ἕτερα ὕδατα ἐπιρρεῖ. Englanniksi tuon lauseen käännös ja tulkinta löytyvät Internet Encyclopedia of Philosophy:n...
Wikipedian sivu List of Nobel laureates by country - Wikipedia kertoo, että eestiläisiä Nobel-voittajia ei ole.
Latvialaisia on yksi. V. 1909 Nobelin kemianpalkinnon sai Riikassa syntynyt Wilhelm Ostwald.
Liettualaisia on myös yksi. Aaron Klug, joka sai Nobelin kemianpalkinnon v. 1982, oli syntyjään liettualainen, mutta perhe muutti pois Liettuasta hänen ollessaan 3-vuotias.
Kajaanin kaupunginkirjastossa on huone, jossa on asiakkaiden käytössä mikkrofilmien ja -korttien lukulaitteita, myös kopioiva kone. Huone on melko ahkerassa käytössä, joten mikrofilien katseluun kannattaa varata aika kirjaston neuvonnasta, puh. 08-6155 2423.
Kirjastosta löytyvät Kainuun alueen kirkonkirjojen mikrofilmit, samoin Oulun läänin väestöluetteloita, henkikirjoja, läänintilejä, passiluetteloita ym. Tarkemmat tiedot Kajaanin míkrofilmeistä löytyvät kotisivuiltamme esim.
http://213.143.184.82/kirjasto/mikrof.htm
Hei,
Eduskunnan kirjaston kokoelmista voimme suositella esim. seuraavia teoksia, jotka käsittelevät Ukrainan asemaa ja historiaa:
Putin's war against Ukraine : revolution, nationalism, and crime /Taras Kuzio. 2017
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994158834006250
The gates of Europe : a history of Ukraine /Plokhy, Serhii. 2015
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994091934006250
Plokhyn teoksesta olemme tilanneet uudemman, vuoden 2021 painoksen.
The Ukraine Crisis: What it means for the West /Wilson, Andrew. 2014
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994039334006250
Myös seuraavat historiantutkijoiden Ukrainaa käsittelevät teokset voisivat olla kiinnostavia. Finna-linkistä näkyy, missä...
Tässä joitain suosituksia nuorille aikuisille sopivista kotimaisista sarjakuvista:
Annukka Mäkijärvi, Hanna-Reetta Schreck & Iida Turpeinen: Ellen T.
Juliana Hyrri: Satakieli joka ei laulanut ja Päivänkakkarameri
Aino Louhi: Mielikuvitustyttö
Riina Tanskanen: Tympeät tytöt
Leena Virtanen: Sörnäisten tyttö : Sylvi-Kyllikki Kilven päiväkirja
Janne Toriseva: Valas
Sami Makkonen: Kalevala
Janne Kukkonen: Voro : Kolmen kuninkaan aarre (ilmestynyt myös osat 2 ja 3)
