"Kuolemantanssin" saa monistemuotoisena Teatterikoulun kirjastosta, os. Haapaniemenk.6, Hki.Siitä on siellä moderni Lauri Siparin suomennos, mutta myös vanha Anna-Maria Tallgrenin käännös. TEAK:n kirjastoon käy Yliopiston kirjaston Helka-kortti, tai, jos Sinulla ei ole sitä, voit saada 2 eurolla heidän Arsca-korttinsa esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
Helmet-kirjastoissa varausilmoituksen voi saada tekstiviestinä, jos asiakkaan tiedoissa puhelinnumero on +358-muodossa. Tämän voi tarkistaa ja tarvittaessa korjata kirjautumalla osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI omiin tietoihinsa kirjastokortin numeron ja tunnusluvun avulla ja menemällä siellä edelleen kohtaan muuta yhteystietoja.
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy ainakin tietoa Tuulia Ahosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903696126
Kirjassa Mervi Koski: Kotimaisia lastenlyyrikoita. 2003 kerrotaan Tuulia Ahosta runoilijana.
Inge Ojalan "Sori, että mä olen olemassa" on suomennettu viron kielestä. Englanninkielisenä kirjaa ei löydy. Ilmeisesti sitä ei ole edes käännetty englanniksi.
Pyytämäänne materiaalia ei löydy Kuurojen Liiton kirjastosta, sillä hankimme kokoelmiimme lähinnä suomalaiseen ja kansainvälisiin viittomakieliin sekä muuhun viittomakommunikaatioon liittyvää aineistoa. Otamme hankintaehdotuksenne huomioon, ja mietimme onko se mahdollista toteuttaa tulevaisuudessa. Kysymiänne kuvakorttisarjoja ei näytä löytyvän yleisistä kirjastoista, mutta kirjastoihin voi tehdä hankintaehdotuksia. Opetukseen liittyvää kuvamateriaalia ja opetuspelejä on jonkin verran tarjolla Kehitysvammaliiton kirjastossa ja tuotemyynnissä, osoitteessa www.kehitysvammaliitto.fi. Lisätietoa kuvakommunikaatiosta löytyy sivuilta www.papunet.net.
Ainakaan internet-lähteiden perusteella ei valitettavasti löytynyt täyttä varmistusta asiasta: kaikkialla mainitaan vain Metzgerin syntymävuosi 1912, eli tänä vuonna Metzger olisi 99-vuotias.
Lisätietoja lyhyesti muun muassa suomenkielisessä Wikipedia-artikkelissa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Metzger
Kirjastot voivat kyllä tarjota tällaiseen tarkoitukseen tilan maksutta, mutta valvontaa valitettavasti emme voi hoitaa. Oletamme, että oppilaitos tms. järjestää valvonnan. Esimerkiksi Kallion kirjaston Dekkarikirjastoa ja Itäkeskuksen kirjaston pientä kokoushuonetta (ei keskustassa, mutta metro on nopea) on käytetty tällaisiin tarkoituksiin. Tietysti kaikkia kirjastojen tarjoamia työhuoneita voi varata myös tällaiseen tarkoitukseen.
Kallion Dekkarikirjaston varaus : kir.kalliontilavaraukset@hel.fi. Itäkeskuksen kirjastosta tiloja voi kysyä numerosta p. 310 85 090.
HelMet-kirjastot : kirjastot ja palvelut : työhuoneet
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Ty%C3%B6huone
Välitin kysymyksesi kustannus oy Otavalle. Tuuri kuuluu heidän kirjailijoihinsa. Sieltä vastattiin seuraavaa:
"Antti Tuuri on viime vuonna julkaissut kirjan Tangopojat, joka on nuoren miehen siirtolaistarina 1960-luvulta, kun suuri muutto tyhjensi Suomen maaseudun ja vei Ruotsiin satojatuhansia suomalaisia. Mahtaneeko kysyjä tarkoittaa tuota kirjaa?
Kirjailija Tuuri on kertonut jatkavansa saman aihepiirin parissa myös seuraavissa teoksissa. Tässä linkki Antti Tuurin haastatteluun eiliseltä, jossa hän sivuaa myös tätä aihepiiriä http://areena.yle.fi/1-3927356."
Tarkempaa ilmestymispäivää ei seuraaville osille ole vielä tiedossa. Tuuri on kuitenkin tuottelias kirjailija, joten emme varmasti joudu odottamaan pitkään.
Tässä muutama löytämäni juttu aiheesta:
https://psycnet.apa.org/record/2007-06470-009
https://theconversation.com/the-psychology-of-roller-coasters-99166
Kirjoja on mahdollista saada kaukolainaksi ulkomailta, jos niitä ei löydy Suomesta. Kaukopalvelu on yleensä maksullinen, ja sen suuruus vaihtelee kirjastoittain. Kannattaa kysyä omasta lähikirjastosta kaukotilauksen mahdollisuutta.
Arkistosta löytyi aiempi vastaus samaan kysymykseen, jonka itse olitte esittäneet. En löytänyt eri lähteistä toista tietoa, joten vastaus lienee pätevä. Linkki vastaukseen : http://www.kysy.fi/kysymys/mita-kuuluu-kahdeksan-surmanluodin-lapsinayt…
Suomalaisen sänkykirjan mukaan ( Sammallahti, Leena: Suomalainen sänky, 2006) päästävedettävät sängyt ovat sivustavedettävien sänkyjen funktionaalisia variantteja, vuode vain kasataan päivän ajaksi siten että kahdesta osasta koostuvan sängyn jalkopuoli työnnetään pääpuolen sisään.Usein pääpuoli kokoonlykättävässä sängyssä on koristeellisempi ja korkeampi kuin jalkopää.
Päästävedettävä sänky on kansanomaisista, puuseppien valmistamista sänkytyypeistämme nuorimpia.
Sänkytyyppi levisi 1800-luvun lopulla ja oli käytössä pitkälle 1900-luvulle talonpoikaisasunnoissa.
Kartanoissa ja varakkaissa kaupunkikodeissa päästävedettäviä sänkyjä oli käytössä jo 1700-luvulta. Kartanoiden lastenkammareihin päästävedettävät rautaiset lastensängyt ilmestyivät...
Melinda -tietokannasta löytyi aikakauslehti, jonka nimi on Jouluvieras inkeriläisiin koteihin. [Kustannuspaikka tuntematon] : I. Lattu, 1903-1905. Sitä on ainoastaan Kansalliskirjaston kokoelmassa.
Valitettavasti näin "uusia" lehtiä ei ole digitoitu. Porvoon pääkirjastossa voi lukea mikrofilminä kaikkia mainitsemiasi lehtiä tuolta vuodelta ja Borgåbladet myös paperiversiona.
I am he that aches with love on yksi Walt Whitmanin runoista, joka ei sisälly mihinkään tähän mennessä suomennettuun Whitman-valikoimaan: Ruohonlehtiä (1954; suomentanut Viljo Laitinen), Ruohoa (1965; suomentanut Arvo Turtiainen) ja Valitut runot (2007; suomentanut Markus Jääskeläinen). Vaikka kirjojen nimien perusteella voisi niin ajatellakin, Laitisen ja Turtiaisen käännökset eivät sisällä Leaves of grassia kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan poimintoja runoilijan lähes kuolemaansa saakka paranteleman alkuperäisen kokoelman lopullisen version runoista.
Olga on venäläinen muunnos vanhasta pohjoismaisesta nimestä Helga, josta johdettu muinaisskandinaavinen sana helagher tarkoittaa ’pyhää’ ja ’varottavaa’. Suomalainen asu Olgasta on Oili.
Olga -nimestä löydät lisätietoa mm. näistä teoksista:
Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerrus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri (Otava, 1969)
Laulu on Markku Kopiston säveltämä ja sanoittama Keskiyöllä. Sanat siihen löytyvät esimerkiksi Kopiston vuonna 1985 julkaistun lastenlaululevyn Kippari Neppari laulut sisältävästä samannimisestä nuottivihkosesta.
Waali on harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Waali-nimi on nykyään nimenä kahdeksalla suomalaisella, ja sen lisäksi se on joskus ollut nimenä alle viidellä suomalaisella. Tietoa nimen alkuperästä ei löytynyt. Ehkä saisit apua Suomen sukututkimuseuran Suku Forumin kautta:
http://suku.genealogia.fi/
