Voisitko tarkentaa, mihin palveluun yritit kirjautua, oliko se Helmet? Ainakin sinne voi kirjautua kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella koodilla. Jos ei koodia muista, niin sen voi palauttaa sähköpostiin.
"Ruotsalainen juoma" oli - nimensä mukaisesti - ruotsalaisten kolmikymmenvuotisessa sodassa käyttämä kidutusmenetelmä. Yksi varhaisimmista ja havainnollisimmista kuvauksista sen käytöstä sisältyy Grimmelshausenin vuonna 1668 julkaistuun romaaniin Seikkailukas Simplicissimus (suomeksi kirja ilmestyi ensimmäisen kerran 1950): "Renki kellistettiin maahan; hänen hampaittensa väliin tungettiin kiila, ja sitten kaadettiin hänen suuhunsa kiulullinen haisevaa lantavettä. Sitä he sanoivat ruotsalaiseksi juomaksi -- ." (s. 31, suomennos Werner Anttila)
The Disgusting Swedish Torture Drink - KnowledgeNuts
Hei!
Kysymääsi Williamsin näytelmän suomennosta, (A streetcar named Desire, suom. Viettelysten vaunu), ei Helmet-kirjastoista valitettavasti löydy. Suomenkielistä tekstiä voi kuitenkin tiedustella Näytelmäkulmasta, jonka yhteystiedot löytyvät oheisesta linkistä: http://www.dramacorner.fi/
Kreivi Arthur (oik. Joseph Arthur) de Gobineau (1816-1882) oli ranskalainen aristokraatti, diplomaatti, kirjailija ja filosofi. Essai sur l’inégalité des races humaines (Essay on the inequality of races) 1853-1855 on de Gobineaun pääteos, jossa hän esitti ajatuksensa valkoisen rodun ylemmyydestä ja otti käyttöön termin ”arjalainen” tarkoittaen germaanisia kansoja.
Houston Stewart Chamberlain (1855-1927) oli englantilainen kirjailija, jonka alaa olivat filosofia, luonnontieteet ja Wagner-tutkimus. Chamberlainin teos Die Grundlagen des Neunzehnten Jahrhunderts (Foundations of the nineteenth century) vuodelta 1899 on yksi kansallissosialistisen rotuideologian perusteoksista ja vaikutti vahvasti Hitlerin ja kansallissosialistisen liikkeen...
Elina Vaaran runo Balladi kokoelmasta Kallio ja meri (1924) alkaa lauseella "Kaikki kauniit laulut nukkuu nurmikummun alla".
Voit lukea runon myös Elina Vaaran Valituista runoista (useita painoksia).
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1569925
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.15766
Kielitoimiston sanakirjan ja Nykysuomen sanakirjan mukaan asiayhteydestä riippuen molemmat verbit voivat esiintyä sanan tolkku kanssa. Nykysuomen sanakirjasta löytyy esimerkkilauseet: "Jonkun puuhissa ei ole mitään tolkkua" ja "Koettaa saada tolkkua asioiden hoitoon".
Lähteet ja lisätietoa:
Kielitoimiston sanakirja: tolkku https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tolkku?searchMode=all
Sadeniemi, Matti: Nykysuomen sanakirja. Viides osa, S-Tr https://outi.finna.fi/Record/outi.1225846
Tällainen tieto löytyy parhaiten venäläisistä arkistotiedonlähteistä, mahdollisesti joko kuolemansyytilastoista tai sotaan liittyvistä tilastoista. Suomalaiset väestötilastot kattavat vain suomalaisten sodassa kuolleisuuden, ja näihin tietoihin voi tutustua esimerkiksi Doria-julkaisuarkiston julkaisussa Kuolemansyyt vuosina 1939 ja 1940. Tietoa kuolleiden tilastoinnista Suomessa löydät Tilastokeskuksen Historiallisen tilastotiedon oppaasta.
Tässä muutama yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta saatu kirjallisuusviite ruotsalaisesta yksityistämisestä yleensä :
MANAGEMENT for privatization : lessons from industry and public service / edited by Joseph Prokopenko. 1995.
SPRINGDAL, Kent : Privatisation of the IT sector in Sweden. 2000.
SVENSSON, Torsten : Marknadsanpassningens politik : den svenska modellens förändring 1980-2000. 2000.
Suomalaisia Telian yksityistämistä käsitteleviä artikkeleita Aleksi-artikkelitietokannasta :
TIILIKAINEN, Teppo : Kansankoti sai kansanosakkeen. Suomen kuvalehti. 2000 ; 24 ; 9.
MÄÄTTÄNEN, Seppo : Epätoivon hyppy osakemarkkinoille. Talouselämä. 2000 ; 21 : 46-48.
Ruotsalaisesta Affärsdata-aikakauslehtiartikkelitietokannasta http://80-www.ad.se....
Kyllä voi, mutta asianmukaiset tekijänoikeusasiat pitää hoitaa, kuten jo tiesitkin.
Tässä Teoston sivulla on kerrottu taustamusiikista:
http://www.teosto.fi/fi/taustamusiikki.html
On olemassa myös teostovapaata musiikkia, josta voit tarkemmin kysyä Teostolta.
Ikävä kyllä en löytänyt sanakirjoista tai muodin historia- kirjoista tarkkaa selitystä evening suit- käsitteelle. Sirkka Lassilan kirjassa Uusi käytöksen kultainen kirja (WSOY 1992) miehen iltapukeutumisesta neuvotaan, että mies pukeutuu tummaan pukuun, valkoiseen paitaan, tyylikkääseen solmioon, mustiin ohutpohjaisiin kenkiin ja rintataskunenäliinaan. Merkittävillä päivällisillä, juhlavastaanotoilla, juhlavissa ensi-illoissa, gaaloissa ja tanssiaisissa mieheltä edellytetään yleensä smokkia. Monessa lähteessä, joita tutkin, todettiin, että smokkia ei käytetä ennen klo 18.00 pidettävissä tilaisuuksissa. Yksi näistä lähteistä on Yhteishyvän nettisivut pukeutumiselle http://www.yhteishyva.fi/pukeutuminen/neuvoja_pukeutumiseen/pukeutumisk…
Elektra on elektronisessa muodossa olevien dokumenttien julkaisupalvelu, jonka tuottamiseen osallistuvat Kansalliskirjasto ja Kopiosto. Elektra-kokoelmalla on oma käyttöliittymänsä http://elektra.helsinki.fi, mutta Elektran aineisto löytyy myös Arto-tietokannan kautta. Aineisto on käytettävissä Suomen yleisissä kirjastoissa, ja myös Lappeenrannan maakuntakirjastosta on pääsy Elektraan. Artoon pääset kirjaston sivuilta http://www.lappeenranta.fi/kirjasto linkistä Neuvonta ja tietopalvelu.
Etsitty laulu sisältyy Paciuksen vuonna 1873 julkaisemaan kokoelmaan "20 Kinderlieder nach Zeichnungen von Oscar Pletsch aus seinem Springsfeld". Kuten voi arvata, näin vanhaa nuottijulkaisua ei ole erityisen helppo löytää edes kirjastoista.
Tämä painettu nuotti sisältyy kuitenkin Kansalliskirjaston Pacius-arkiston kokoelmaan (arkisto-osoite Ms. Mus. Pacius 19). Tätä nuottia ei kuitenkaan lainata, vaan sitä täytyy tulla paikan päälle katsomaan, ellei esimerkiksi kopiosta voida sopia. Suosittelen ottamaan yhteyttä Petri Tuoviseen (petri.tuovinen@helsinki.fi) ja kysymään, pystyisivätkö he tekemään sinulle valokopion tästä laulusta.
Toinen mahdollisuus on kääntyä Turussa toimivan Åbo Akademin Sibelius-museon arkiston puoleen. Heillä nimittäin...
Aineistotietokannastamme löytyi kolme suomenkielistä kirjaa aiheesta:
Heinonen, Sauli:Kamppailuvalmennus : judo, karate, taekwondo, paini, nyrkkeily, potkunyrkkeily / Sauli Heinonen ; [kuviot ja taulukot: Sauli Heinonen] ; [valokuvat: Pekka Lehdes ja Juhani Rintakumpu]
[Helsinki] : Suomen painiliitto, 2000;
Lewis, Peter:Taistelulajien maailma / Peter Lewis ; suomentanut Kimmo Kankaanpää,Hämeenlinna : Karisto, 1998 ja
Mitchell, David
Itämaiset itsepuolustuslajit / David Mitchell ;käännös: Tuula Sandström ; [valokuvat: Andy Crawford]
Porvoo : WSOY, 1997 Saatavuustietoja voit katsoa Helmet-aineistohaussa osoitteessa www.helmet.fi
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevista lähteistä tietoa ei löytynyt.
Perustamisvuotta kannattaa tiedustella Patentti- ja rekisterihallituksesta http://www.prh.fi/ ,kaupparekisteriasioita koskevat tiedustelut puh. (09) 6939 5939.
Turussa lainat voi palauttaa lähimpään mahdolliseen kirjastoon tai kirjastoautoon, joka käy myös suljettuina olevien kirjastojen alueilla. Kirjastoauton pysähdyspaikat ja aikataulut näet täältä:
https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/kirjastoautot
SARS-CoV-2 –viruksen aiheuttaman pandemian uhriluvut vaihtelevat suuresti maittain ja alueittain. On vaikea antaa selkeää syytä, miksi tauti on runnellut toisia alueita pahemmin kuin toisia: https://www.bbc.com/future/article/20200401-coronavirus-why-death-and-mortality-rates-differ. Esimerkiksi Pohjois-Italian korkeisiin lukemiin saattavat olla syynä muun muassa Italian korkea ikärakenne, antibioottiresistenssi ja tupakointi:
https://www.cebm.net/covid-19/global-covid-19-case-fatality-rates/
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ulkomaat/artikkeli-1.1031424
Ruotsin surulliset luvut taas selittyvät osittain sillä, että Ruotsissa virus on päässyt leviämään vanhainkodeissa. Suomessa epidemia on viikon pari jäljessä muita Pohjoismaita, joten...
Monilla runoilijoilla on Askeleet-niminen runo. Hakemasi runo ei vaikuta olevan Juhani Heinolan runo kirjassa Jumalan varpaanjäljet (1986), eikä Jarno Pennasen runo kirjassa Rivit : kootut runot (1966). Myöskään Eeva-Liisa Mannerin runo Askelet kuiskaavat portaissa ei ole etsimäsi. Vastausta kysymykseesi ei siis valitettavasti ole vielä löytynyt.
Vaahtokylpyyn tarvitaan pinta-aktiivista ainetta (saippuaa, kylpyvaahtoa), vettä, ilmaa ja painetta, jolla ilma pakotataan saippuaveden molekyyleihin. Siksi paras vaahto saadaan kaatamalla vaahtoava aine viitisen senttiä syvään veteen pieninä määrinä ja tähtäämällä aine vesihanan alle. https://bathtubber.com/the-secret-to-a-more-bubbly-bubble-bath/
Muutamat sivustot kehottavat lisäämään veteen esim. sokeria, ruokaöljyä, munaa tai glyseriiniä, jotta vaahtokuplat kestäisivät pidempään. https://askinglot.com/what-is-the-best-way-to-make-bubbles-in-a-bubble-bath, https://www.wikihow.com/Make-a-Longer-Lasting-Bubble-Solution. Jos haluaa vaahdon kestävän pitkään, ei kannata ottaa muuta saippuaa tai shamppoota heti käyttöön. https://www....
