Perustietoa aivoista ja tasapainosta löytyy
mm. seuraavista teoksista:
- Anatomian atlas, 1995
- Haug, Egil: Ihmisen fysiologia, 1995
- Suomalainen lääkärikeskus, osa 3, 1996
- Terveysfacta, osa 1, 1996 ja osa 5, 1998
- Hyvärinen, Juhani: Neurobiologia, 1977
- Neurologia, 1996
Asiasanalla aivot löytyy lisäksi useita viitteitä
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
(www.ouka.fi/kirjasto/intro).
Voit varata Lastu-tietokannassa olevia lainattavia kirjoja
ja ne kuljetetaan valitsemaasi toimipisteeseen.
Päijät-Hämeen yleiset kirjastot kuuluvat Lastuun ja kirjoja kuljetetaan näiden kirjastojen välillä.
Eli voit tilata haluamasi kirjan vaikkapa Heinolasta Lahteen.
Tarkempia tietoja varauksista sivulla:
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101825
Lastu:
http://lastukirjastot.fi/
Direkt översättning av toimistopalveluiden tuotteistaminen är produktifierande av byråbetjäning.
Källmaterial Suuri suomi-ruotsi-sanakirja - Stora finsk-svensk ordboken WSOY 1997, som översätter:
tuotteistaa produktifiera, tuotteistus produktifierande -t, toimisto byrå -n , palvelu betjäning -en.
Vaski-kirjastoista Kindle-laitteita ei ole lainattavissa, mutta Espoon kaupunginkirjastosta näyttäisi löytyvän lainattava Kindle: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1939474 Espoo kuuluu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin.
Kindlellä ei kuitenkaan voi lukea kirjaston e-kirjoja, sillä se on tarkoitettu vain Amazonin kirjoille.
Uutinen aiheesta https://www.esbo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Kindle_lainaan_kirjastosta(1470)
Helsingin kaupunginkirjastolla on muutamia numeroita Scandinavian library quarterly -lehteä, mutta ei lainkaanThe Library Quarterly -lehteä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1611266__Slibrary%20quarterly__P0%2C1__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
The Library Quarterly -lehden kysymäsi numero näyttäisi olevan ainakin Kuopion Varastokirjaston kokoelmissa:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.73262
Kysy lehteä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Runon Ballaadi iloisen myllärin tyttärestä on Heikki Asunnan kirjoittama. Se on julkaistu ainakin Suomen kirjallisuuden vuosikirjassa 1948 (WSOY, 1948).
Kirjoista Suomen taiteen historia Keskiajalta nykyaikaan ja Ars: Suomen taide 1-6 löytyy 1990-luvulle saakka tietoja. Vuoteen 2003 asti ulottuvaa ei ole vielä kirjoitettu. - Opetuskäyttöön valmistetuilta sivuilta löytyy myös kysymiäsi tietoja: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/ ja http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/suomentaide.
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy ainakin tietoa Tuulia Ahosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903696126
Kirjassa Mervi Koski: Kotimaisia lastenlyyrikoita. 2003 kerrotaan Tuulia Ahosta runoilijana.
Inge Ojalan "Sori, että mä olen olemassa" on suomennettu viron kielestä. Englanninkielisenä kirjaa ei löydy. Ilmeisesti sitä ei ole edes käännetty englanniksi.
Helmet-kirjastoista ei 1960-luvun Suosikkeja löydy. Voit käydy lukemassa lehteä Kansalliskirjastossa. Voit käydä siellä joko lukemassa lehteä mikrofilmimuodossa tai tilata sen lukusaliin luettavaksi.
Kansalliskirjaston käyntiosoite on nyt poikkeuksellisesti Fabianinkatu 35
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/asiointikirjastossa…
Valitettavasti emme myy Helmet kirjaston rekisterissä olevaa aineisto.
Kun aineisto on poistettu kirjaston rekisteristä, se saatetaan (kunnosta riippuen) myydä tai jopa lahjoittaa pois.
Kysymääsi levyä myydään sekä tiedostoina että levynä
esim. Discogs -sivustolla noin 60€ hintaan.
https://www.discogs.com/Orkidea-Taika-Selected-Works-98-03/release/2216…
Voit digitoida VHS-kasetteja Helmet-kirjastoista Pasilan, Sellon, Entressen, Hakunilan, Nöykkiön ja Kauniaisten kirjastoissa.
Alla lisää tietoa Helmet-sivustolta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helme…
Lähettämässäsi liitteessä on Yngve Bäckin (1904 - 1990) maalaus. Se on vuodelta 1937 ja nimeltään Vila.
Lähde:
Kokoelma Bäcksbacka : Helsingin taidemuseon sydän (Janne Gallen-Kallela-Siren et. al., Helsingin taidemuseo, 2011)
Frederic Mistralin teoksia ei löydy suomennettuna https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… .
Yksittäisiä runoja voi löytyä eri kokoelmista, esimerkiksi teoksessa Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa on Mirelle II, runoelma. Teoksen sisältö https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_id…
Englanninkielinen versio on luettavissa netissä http://www.gutenberg.org/files/56008/56008-h/56008-h.htm
Elämäkertatietoa https://catalog.hathitrust.org/Record/001217689
Adlibriksessä kirja on myynnissä https://www.adlibris.com/fi/haku?q=mistral+frederic+1830-1914+mireio
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teoksesta (2000) ei löydy Kokorasta tietoja. Sukunimi-infon mukaan Kokora on Suomessa esiintyvä harvinainen sukunimi. Sukunimien yleisyyslistalla Kokora on sijalla 12 700. Puolassa ja Venäjällä on myös sukunimeä Kokora. Oheisessa linkissä on viime vuosien tilastoja Kokorasta.
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kokora.html
Ei löydy varmaa tietoa, mistä Kokoran nimi tulee. Yksi vaihtoehto voisi olla, että Kokora tulee Kokora-nimisestä karjalaisesta kylästä.
Karjalan Sivistysseuran Sampo-tietokannasta löytyy kuvia Kokora-nimisestä kylästä. Paanajärven kunnassa 1900-luvulla oli 4-taloinen kylä nimeltä Kokora (ven. Kokorino) https://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/fi/paikat/kokora...
Kyseinen kohta kuuluu suomeksi Kirstinän ja Kostamon kääntämänä seuraavasti:
"Jotta ette tuntisi Ajan hirveätä taakkaa, joka murskaa teiltä olkapäät ja painaa teidät maata päin, teidän tulee päihtyä kaiken aikaa."
Lähteet:
Pariisin ikävä / Charles Baudelaire ; suomentaneet Väinö Kirstinä ja Eila Kostamo. Teoksessa Baudelaire, C., France, A., Proust, M., Kirstinä, V., Kostamo, E., Onerva, L. k., & Suni, A. (2010). Kolme ranskalaista klassikkoa. Karisto.
Uutisia eri tapahtumista löytyy sanomalehtien, Yleisradion ja MTV:n Internet-sivuilta. Näitä ovat esim. seuraavat: http://www.helsinginsanomat.fi
http://www.ess.fi
http://www.yle.fi
http://www.mtv3.fi
Helsingin Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien sivuilta pääsee myös näiden lehtien arkistoon, jossa voi selailla vanhempia lehtiä. Yleisradion sivun oikeasta yläkulmasta voi tehdä sanahakujaYleisradion uutisarkistosta. Jos kuitenkin on tarkoitus saada esitelmää varten enemmän taustatietoja, on todennäköisesti käytettävä myös jotain hakupalvelua, esim. http://www.google.com
Ainakin Etelä-Suomen Sanomien sivun alalaidassa on kohta "Linkit", josta saa heti esiin joitakin hakupalveluja, mm. Googlen ja...
CMX-yhtyeen kappaleessa "Rakkaudessa ja sodassa" lauletaan "Sinä sisälläs painavaa taakkaa kannat". Voisiko se olla etsimäsi kappale? Jos joku CMX-yhtyeen ja A. W. Yrjänän tuotannon paremmin tunteva lukija tunnistaa kappaleen, kappaleen nimen voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy Josef Manuelia käsittelevää kirjaa. Artikkelitietoja keramiikkataiteilija Josef Manueliin löytyy mm. seuraavista lähteistä: aikakauslehti Muoto (1994, 3; s. 42-43), TS Extra (11.2.1995, s. 6-7).
Lisäksi Turun Sanomien verkkolehdessä on kolme viittausta Josef Manueliin http://arkisto.turunsanomat.fi/?ts=3,0:0:0:0,0:0:0:0:0,0,1:0:0:0:0:0:
Yhdessä artikkelissa mainitaan Josefin Manuelin toiminnasta graafikkona http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2002-12-1…:
Waali on harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Waali-nimi on nykyään nimenä kahdeksalla suomalaisella, ja sen lisäksi se on joskus ollut nimenä alle viidellä suomalaisella. Tietoa nimen alkuperästä ei löytynyt. Ehkä saisit apua Suomen sukututkimuseuran Suku Forumin kautta:
http://suku.genealogia.fi/
