Voit hakea Helmet-kirjastojen lainattavia esineitä kirjoittamalla Hae aineistoa -ruutuun esineen nimen, esim. sukset ja rajaamalla sen jälkeen haun vasemman reunan valikosta kohdasta Aineisto esineisiin. Urheiluvälineitä ja muita esineitä on vain joissakin kirjastoissa, joten tiettyä kirjastoa ei kannata valita, vaan katsoa tulos kaikkien kirjastojen osalta.
Alla hakutulos hakuihin suksista, luistimista ja lumikengistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1928290__Ssukset__Ff%3Afa…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sluistimet__Ff%3Afacetmedia…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2458883__Slumikeng%C3%A4t…
Esineitä ei voi varata eikä niitä lähetetä kirjastosta toiseen
Frank Herbertin Dyyni (Dune) on julkaistu e-äänikirjana, mutta Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei ole. CD-muotoisena teosta ei ole julkaistu lainkaan.
Digitaalista äänikirjaa tarjoavat maksulliset äänikirjapalvelut.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5533720
Kansallisbiografiasta löytyy Kaarina Salan kirjoittama artikkeli Pohjanpään elämästä ja tuotannosta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4977
Lauri Pohjanpää on kirjoittanut muistelmateoksen Muistojen saatto – kappaleita muistojen kirjasta, joka on ilmestynyt vuonna 1950. Mikäli sitä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta. Finna.fi-palvelusta voit myös tarkistaa, missä kaikissa Suomen kirjastoissa muistelmat ovat saatavilla: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=muistojen+saatto&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Kirjasampo-sivustolla on listattuna Pohjanpään teokset, ja teoksen nimeä napsauttamalla niistä...
Carlos Gardelin tangoon on ainakin kolme suomenkielistä sanoitusta, Jukka Virtasen, Harri Saksalan ja Ahti Taposen. Nuottina tangoa ei valitettavasti ole saatavana suomenkielisin sanoin.
CD-levyllä Päivä jolloin rakastat : argentiinalaisen tangon suurimmat klassikot (1999) Tapani Kansa laulaa tangon Ahti Taposen suomentamin sanoin. Myös kappaleen nimi on siis Päivä jolloin rakastat. Tässä äänitteessä on mukana kappaleiden sanat.
Jukka Virtanen suomensi kappaleen nimeksi Tuo päivä kun jäät luoksein. Virtasen suomennos on kuultavissa esimerkiksi Olli-Pekka Ketosen äänitteeltä Lauluja sinulle, mutta tekstiliitteessä ei ole laulun sanoja.
Harri Saksalan suomennos on tangosta on äänitteellä Lauluja, vuosia, elämää - osa 2 : kootut...
Helsingin kauppakorkeakoulun Helcat-tietokannasta löytyy vanhoja kauppakirjeenvaihdon oppaita, joista saattaisi olla sinulle hyötyä. Hae esimerkiksi hakusanalla kauppakirjeenvaihto tai liikekirjeenvaihto:
https://helcat.linneanet.fi/
Jatkoa ajatellen sinun lieneekin parasta kääntyä Helecon-tietokeskuksen tietopalvelun puoleen.
http://lib.hse.fi/FI/services/tietopalvelu.html
Tennysonilta ei ole suomennettu yhtään kokonaista runokokoelmaa. Joitakin yksittäisiä runosuomennoksia löytyy http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… , mutta ei runoa The Two Voices.
Olisiko kyse tästä Volvon julkaisemasta kirjasta?:
Ajoneuvotekniikan perusteet, Göteborg: Volvo truck parts corporation, 1991. Isbn 91-88126-14-5 (NID.) Kirjaa ei ole Vaasan kirjastoissa. Se voidaan halutessasi kaukolainata, löytyi Porvoosta. Voit tulla tekemään kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Hyllypaikka ei toimi HelMetissä hakuterminä juuri tuosta mainitsemastasi syystä: eri kirjastot käyttävät sitä eri tavoin. Kirjastoilla täytyy nimittäin olla mahdollisuus merkitä omiin kokoelmiinsa erilaisia asioita oman tarpeensa mukaan. Osa kirjastoista tekee hyvinkin yksityiskohtaisia merkintöjä tuohon Hyllypaikka-kenttään, osa taas ei. Esimerkiksi Pasilassa kaikkia kaunokirjallisuuden lajeja ei siihen välttämättä merkitä. Eri kirjastojen hyllypaikkamerkinnöistä ei ole mitään listaa, eikä oikein voi ollakaan, koska joka päivä tähän kenttään saattaa tulla uudenlaisia merkintöjä.
Tehokkain tapa etsiä haluamaasi kirjallisuutta on valita HelMetin etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Kirjoita sitten hakukenttään vaikkapa "tieteiskirjallisuus...
Varauksen voi tehdä heti, kun kirja ja sen saatavuus näkyy HelMet-verkkokirjastosta ( http://www.helmet.fi/ ). Ennen sitä ennakkovarausta ei voi tehdä.
Tilannetta kannattaa siis seurata; kirja tulee kirjastoihin todennäköisesti hyvin pian ilmestyttyään.
Vaski-kirjastoissa käyttäjätunnuksesi on kirjastokorttisi numero. Sen lisäksi tarvitsen tunnusluvun (eli salasanan). Tunnusluku on nelinumeroinen luku, jonka saat kaikista Vaski-kirjastoista. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Tunnuslukua tarvitset verkkokirjaston kirjautumiseen, kun haluat tutkia omia lainaajatietojasi, uusia lainojasi, varata aineistoa tai perua varauksia. Tässä lisätietoja http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/asiakkaana-kirjastossa
Aylan poika Durc ei esiinny sarjassa enää ensimmäisen osan jälkeen, vaikka hän Aylan ajatuksissa toki onkin. Mammutin metsästäjät -kirjassa Ayla pohtii myös mahdollisuutta lähteä etsimään poikaansa, mutta hylkää ajatuksen, koska uskoo, että olisi epäreilua irrottaa poika klaanista, jonka parissa hän on kasvanut. Ayla ei myöskään tiedä, missä klaani nykyään asuu.
Vuonna 2002 antamassaan haastattelussa Jean M. Untinen-Auel paljasti jo ennen sarjan viimeisen osan ilmestymistä, etteivät Ayla ja Durc lukijoiden toivomuksesta huolimatta tule enää koskaan tapaamaan.
Untinen-Auelin haastattelu:
https://bookpage.com/interviews/8132-jean-auel#.V6LQM3rUWd5
Tietoa Durcista Wikia-sivustolla: http://earthschildren.wikia.com/wiki/Durc
Arna Ranckenista on vaikeaa löytää tietoa. Hänestä on kirjoitettu hyvin vähän. Käsikirjastossa olevasta taiteilijamatrikkelista löytyi pienet tiedot, jotka voin kirjoittaa tähän:
Rancken, Arna Maria, taidemaalari ja -graafikko. -s. 16.12.1901 Helsinki. Vanht kaupp. Edvin Etholén ja Olga Sjöblom. Puol. Gunnar Rancken. Teoksia ensi kerran näytt. Tre 1947. Osall. kotim. näytt.: SKjL:n näytt. 57, 58, 63, 68, 69, 70. Pohjal. TL:n j. 68-. Asuinpaikka Tre.
Aamulehden artikkelitietokannasta löytyi Arna Ranckenista yksi artikkeli, joka kertoi Ruovedellä olleesta taidenäyttelystä kesällä 1996. Artikkelista löytää nimiä ja yhdistyksiä, (esim. taiteilijan poika Osmo Sjöblom tai Ruoveden taideyhdistys) joiden kautta saattaa saada lisätietoa. Siinä on...
Kuva on jokseenkin epätarkka mutta rintamerkissä lienee jännitetty käsijousi. Onko alaosa avaimen muotoinen?
Kirjastosta löytyvän kirjallisuuden perusteella kyseessä ei ole maakunta-, kunnan-, suku- tai yhteisövaakuna.
Liittyisiköhän merkki jollain tapaa Etelä- tai Pohjois-Savon maakuntaan? Molempien maakuntien vaakunoissa esiintyy rintamerkin mallinen jännitetty käsijousi, kuten myös monessa savolaisessa kunnanvaakunassa sekä suku- ja yhteisövaakunassa.
Tässä tietoa ja kuvamateriaalia Savon vaakunoiden historiasta: http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Vaakunoiden_historiaa
On toki myös mahdollista, että merkki on mukaelma, jolla ei ole sen kummempaa yhteyttä mihinkään alueeseen tai järjestöön.
Lähteet: Suomen kuntavaakunat...
Voisiko se olla Code Lyoko, joka on ranskalainen animaatiosarja. Tässä alla linkki Wikipedian artikkeliin sarjasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Code_Lyoko
https://www.youtube.com/watch?v=ZkNlK71wPcQ
Helmet-kirjastojen kirjastokorttia voi käyttää puhelimella Taskukirjasto-sovelluksen kautta. Sovelluksen voi ladata Google Playsta tai Apple Storesta. Myös Windows-puhelimelle sovelluksen saa ladattua. Versoita ei enää päivitetä.
Helmet-kirjastojen omatoimiaikaan liittyviä sääntöjä ollaan muuttamassa. Vastedes omatoimikäyttöä varten täytyy tehdä erillinen sopimus. Kysy lisää lähikirjastostasi.
Lisätietoa Taskukirjastosta (linkki)
Tällainen saari löytyy ainakin Disneyn Aladdinin toisesta jatko-osasta, Aladdin ja varkaiden kuningas (1996). Elokuvassa etsitään aarretta "katoavalta saarelta", joka paljastuu olevan jättiläismäisen kilpikonnan selässä.
Kaupungin päättäjien mahdollisesti muuttuneisiin asenteisiin on vaikea päästä käsiksi, aiheesta ei ole tehty tutkimuksia. Sinänsä venäläisten matkailusta, ostokäyttäytymisestä ja taloudellisista vaikutuksista löytyy lehtikirjoituksia ja tutkimuksia. Paras osoitus kaupungin päättäjien halusta helpottaa venäläisten tuloa Etelä-Karjalaan oli yritys saada Venäjän konsulaatti Lappeenrantaan 1995-96. Tästä kirjoitettiin myös lehdissä paljon.
Aiheesta on mahdollista hakea tietoa Korkeakoulukirjastojen yhteisrekisteristä Lindasta tai lehtiartikkeleita Aleksista tai Artosta esim. hakusanoilla venäläiset ja matkailu, ostokäyttäytyminen,kauppa, ostajat, yrittäjät, taloudelliset vaikutukset, taloudellinen tai alueellinen yhteistyö, rajakauppa....
Google-haulla saa paljonkin sivuja esille, ne ovat tosin hyvin kaupallisia. Kotimaisista artikkelitietokannoista en löytänyt mitään, mutta kirjaston asiakasmikroilla on käytössä Ebsco-tietokanta, josta löytyy englanninkielisiä artikkeleita. Sieltä sain 34 viitettä Marithe & Francois Girbaudista, niistä 10 oli kokotekstiviitteitä. Lehtilähteitä olivat esim. Brandweek ja New York Amsterdam News. Kirjastossa voitte tulostaa kokotekstiviitteet tai tallentaa ne levykkeelle.
Kysymääsi kirjaa ei ole julkaistu cd-levyllä. Se on saatavana ainoastaan netistä ladattavana äänitiedostona, esim. Elisa-kirjan kautta.
Kirjastoille ei ole valitettavasti saatu vielä neuvoteltua oikeuksia suomenkielisiin e-äänikirjoihin.
