Ainakin seuraavat romaanit voisivat sopia. Kirjasampo-palvelusta voi etsiä lisää kirjoja aiheesta hauilla piano ja pianisti.
Barlier, Etienne. Kiinalainen piano.
Campion, Jane & Pullinger, Kate. Piano.
Echenoz, Jean. Pianossa.
Hämeen-Anttila, Virpi. Kolmastoista lapsi.
Issakainen, Sakari. Giovannin poika.
Jelinek, Elfriede. Pianonsoittaja.
Liehu, Rakel. Valaanluiset koskettimet.
Makine, Andreï. Elämän musiikki.
Mikkola, Marja-Leena. Tyttö kuin kitara.
Palviainen, Jukka-Pekka. John Lennonin valkoinen flyygeli.
Ei tarvitse olla virallista tutkintoa, mutta se saattaa helpottaa töiden saantia. Suurin osa kustantamoista valitsee kääntäjänsä käännösnäytteiden kautta. Niitä voi tarjota aktiivisesti eri kustantamoihin, jos mielii kääntäjäksi. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta löytyy paljon lisätietoa. Siellä kerrotaan, että heidän jäseninään olevilla ammattilaisilla suurimmalla osalla on ylempi korkeakoulututkinto esim. käännöstieteestä tai vaikka filologiasta. Alalla työskentelee myös muuta kautta ammattitaidon kartuttaneet.
Alla linkki alan liiton sivuille, sieltä löytyy runsaasti tietoa vaatimuksista:
Kääntäminen ja tulkkaus - Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (sktl.fi)
Vladimir Nabakovin teos Lolita ilmestyi v. 1955 englanniksi ranskalaisen Olympia Press kustantamon julkaisemana. Nabakov käänsi teoksen itse venäjäksi (käännöstyö alkoi v. 1963). Sitä ennen teos julkaistiin mm. italiaksi ja ranskaksi. (Ks. Chronology of Nabokov's Life and Main Works | The Nabokovian) Myös Ville Hänninen on käsitellyt teosta Lolita kirjassaan "Erotiikan taitajia". Hänninen (2013) toteaa Lolitan julkaistun aluksi ainoastaan muutamissa Euroopan maissa ja, että julkaisua seuranneen kohun vuoksi Nabakovin amerikkalainen kustantaja oli kehottanut Nabakovia tuhoamaan kaikki kirjan jäljennöksetkin.
Kirjapainotaidon historiaa esittelevässä teoksessaan Lars-Erik Gardberg (2011) toteaa vuoden 1964 olleen tietokoneladonnan...
Kirjastokortin saamiseksi sinun pitää käydä kirjastossa. Saat kirjastokortin esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen. Sinun pitää myös ilmoittaa osoitteesi Suomessa sekä sitoutua noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajan takauksen.
Kirjastosi kuuluu Ratamo-kirjastoihin. Voit siis hankkia kortin missä tahansa Ratamo-kirjastojen toimipisteessä.
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/maksut-ja-kayttosaannot
Valitettavasti kirjastojärjestelmämme toimii niin, että jos jostakin nimekkeestä on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu, ennen kuin tämä varaus on käsitelty lähtemään noutokirjastoon.
Varaukset käsitellään kirjastoissa mahdollisimman nopeasti. Uusimista kannattaa kokeilla jonkin ajan kuluttua uudelleen.
Pahoittelen tästä järjestelmän ominaisuudesta aiheutuvaa haittaa.
Runojen analysoinnista yleisesti ei ole kirjoitettu kovinkaan paljon. Yksittäisten runoilijoiden tuotantoa on sen sijaan käsitelty runsaammmin.
Seuraavista teoksista on toivottavasti hyötyä runojen analyysiin ja tulkintaan:
Lukiolaisen äidinkieli ja kirjallisuus,WSOY,2000.
Viksten, Vilho, Runo ja tulkinta,WSOY,1971.
Äidinkieli ja kirjallisuus, käsikirja, WSOY, 2003.
Vinkkejä saat myös lukemalla vaikkapa runoarvosteluja.
Katso esim: http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+runous
Google hakupalvelulla http://www.google.com/ hakusanalla Tiahuanaco löytyy runsaasti viitteitä, alla joitakin poimintoja http://www.mtsn.tn.it/astrofili/mat/puerta/ http://www.thule.org/tiahuanaco.html http://www.crystalinks.com/tiahuanaco.html
Suomen kielellä aiheesta saa tietoa Bolivian matkaoppaista. Pääkaupunkiseudun yhteisestä Libplussasta voit valita monipuolisen haun http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=tehohaku&lib=H
ja laittaa hakusanoiksi bolivia matkaoppaat.
Helsingin kaupunginkirjaston monikulttuurisen kirjaston sivuilta saat myös runsaasti tietoa Boliviasta http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Korpilahden veteraaneista ja heidän kokemuksistaan löytyy tietoa ainakin Korpilahden joulu- vuosijulkaisun artikkeleissa, Korpilahden veteraanimatrikkelissa vuodelta 2003 sekä mahdollisesti Korpilahden suojeluskunnan ja Lotta Svärd -järjestön historiikissa vuodelta 2016. Viitteet alla. Näitä voi tiedostella paikallisen kirjaston kaukopalvelun kautta. Suosittelen myös www.sotasampo.fi -palvelua, josta löytyy lisätietoja esimerkiksi Korpilahden kaatuneista ja paljon muuta.
Hyvärinen, Matti. ”Korpilahden miesten sotaanlähdöstä 70 vuotta - Taipaleenjoella oltiin jo 14.10.1939”. Keski-Suomen maanpuolustaja. -, 2009, 3.
Hyvärinen, Matti. ”Talvisodan brittivapaaehtoiset Korpilahdella”. Korpilahden joulu. -, 2015, 18–19.
———. ”Veteraanien...
Holvi-sana on skandinaavinen laina sanasta, jota nykyruotsissa edustaa sana valv , joka siis tarkoittaa holvia.
Suomen kirjakielessä sana holvi on mainittu ensi kerran sanakirjassa vuonna 1637, mutta laina on todennäköisesti vanhempi, sillä holvejahan on rakennettu Suomessa jo keskiajalla.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Mtv3 on esittänyt sarjaa viimeksi vuonna 2000. Kanavan nettisivuilla http://www.mtv3.fi/ohjelmat2005b/kysy.shtml sarjan jatkumisesta on kysytty, ja vastauksen mukaan sarja ei jatku.
Osoitteessa http://www.angelfire.com/stars4/svh_britney/Ohjelma.html on adressi sarjan uusimisen puolesta.
Vuoden 1997 Helsingin Sanomat löytyvät mikrofilmattuina Helsingistä Pasilan pääkirjastosta. Voit käydä lukemassa/kopioimassa niitä joko paikanpäällä Pasilassa tai kaukolainata mikrofilmirullat Järvenpään kirjastoon. Järvenpään kirjastossa on kopioiva mikrofilmien lukulaite. Tietoa kaukolainauksesta löytyy Järvenpään kirjaston nettisivuilta osoitteesta: http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1034
Matrikkeliin Spes Patriae on vuosittain koottu ylioppilaiden kuvia (niiden, jotka ovat antaneet luvan kuvansa julkaisemiseen) sekä nimiluettelot kyseisen vuoden ylioppilaista. Hain Finnasta vuoden 1974 Spes Patriaen tiedot, lähtisin tutkimaan Käpylän yhteiskoulun ylioppilaita tästä niteestä. Voit katsoa Saatavuustiedoista haluamasi kirjaston kokoelmaa, missä kirja olisi paikalla. Spes patriae. 1974 | Helmet-kirjastot | Finna.fi
Runoa Mikko ketusta on etsitty palvelussamme ennenkin. Kyseessä on Aale Tynnin runo Mikko kettu saa kyytiä. Runo sisältyy teokseen Kissa liukkaalla jäällä sekä muita satuja (Otava, 1954). Se on luettavissa myös alakansakoulun lukukirjasta Kultainen lukukirja (Martti Haavio, Aale Tynni, useita painoksia).https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-vanha-lasten-runo-mikko?language_content_entity=fihttps://www.kirjastot.fi/kysy/olen-lapsena-lukenut-jostakin-aapisesta?language_content_entity=fihttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.18232?sid=4767693068https://vaski.finna.fi/Record/vaski.24377?sid=4767693485
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta selvisi, että Dan Anderssonin runotuotannosta on suomennettu 2 kokoelmaa:
Miilunvartijan lauluja ynnä muita runoja. Porvoo : WSOY , 1948. ja
Lauluja elämälle / Nils Ferlin, Dan Andersson ; [kääntänyt Aappo I. Piippo]. Tukholma : Finn-Kirja , 1980.
Suoraan en saanut mistään selville, onko runoa suomennettu, joten kannattaa tutkia onko sitä em. kokoelmissa.
Ota yhteys aluksi vaikkapa aikidoliittoon ja iaidoliittoon, joista varmasti saat lisätiedot alueesi harjoittelusta. Aikido on moderni budolaji, jossa kilpailun ja kamppailun ajatellaan tapahtuvan itsen kanssa. Aikidoseuroissa harjoitellaan aikidoa sekä sen aseettomien että aseellisten (puumiekka, puukeppi) harjoitusmuotojen avulla. Ks. Suomen Aikidoliiton yhteystiedot https://www.aikidoliitto.fi/yhteystiedot
Iaidossa harjoitellaan miekanvedon liikesarjoja harjoitusmiekalla. Edistyneemmät harjoittelijat voivat käyttää myös terävää miekkaa harjoitellessaan.
Suomen Iaidoliiton kotisivut yhteystietoineen ks. http://iaido.fi/
Ongelma on tuttu c-kasettien kirjastokäytössä. Kirjastoissa varkauden estosuojauksissa käytetyt hälytysten akvointijärjestelmät nähtävästi vahingoittavat c-kasetin nauhoja.
C-kaseteissakin olevan magneettinauhan ongelmia käsitellään pdf-dokumentissa "Magneettinauhojen pitkäaikaissäilytys ja toistaminen http://www.tape-online.net/docs/Magneettinauhat.pdf
Vaaroja ovat muun muassa demagnetoituminen, nauhan laajeneminen kutistuminen sekä rappetuminen.
Alle 15-vuotiaan lapsen kirjastokortilla olevat lainat voi uusia puhelimitse, sähköpostitse tai asioimalla missä tahansa Vaski-kirjastossa. Uusimista varten tarvitaan lapsen kirjastokortin numero. Vaski-kirjastojen toimipisteiden aukioloajat ja yhteystiedot ovat Vaski-verkkokirjaston etusivulla: https://vaski.finna.fi
Lapsen kortille voi lisätä PIN-koodin helpoiten niin, että kirjaston järjestelmään lapsen huoltajaksi merkitty henkilö tulee kirjastoon kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Lapsen KELA-kortti nopeuttaa asiointia. Kirjastokortilla ja PIN-koodilla lapsi pääsee muun muassa lainaamaan automaateilla, kirjautumaan verkkokirjastoon ja käyttämään omatoimikirjastoja palveluaikojen ulkopuolella. Lisätietoa PIN-koodista...
