Suomen laki (2001) puhuu aviottomasta tai avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Esim. Kodin lakitieto -teoksessa (1999) käytetään myös sanaa au-lapsi.
Sorjasen teoksen Suomen kieli, käyttäjän käsikirja (1998)lyhenneluettelosta löytyy au -lyhenne sekä aliupseerin että avioliiton ulkopuolella syntyneen lyhenteenä.
Kansanomaisempia sanojakin löytyy. Nykysuomen sanakirjassa (1978)lehtolapsi = avioton lapsi, äpärä, huorilapsi. Suomen kielen perussanakirja (1990-1994) mainitsee sanat avioton = joka ei ole avioliitossa; lehtolapsi (vanh.) = avioton lapsi; äpärä (halv.) = avioton lapsi. Suomen kielen etymologinen sanakirja (1978) löytää äpärä -sanalle mm. merkityksen avioton tai liian varhain syntynyt lapsi.
Suomen kieltä koskevia...
Kyllä laulun tuomio on varmasti ihan lain mukainen... Vanki on alta kahdenkymmenen, hän on vangittuna "vuotta kaksitoista" mutta tuomion alkamisajankohdasta ei mainita mitään. Ilmeisesti hänet on siis aivan lähiaikoina tuomittu 12 vuodeksi eikä hän suinkaan ole istunut vangittuna 12 vuotta.
Laulussahan todetaan myös "Suljettu on mun nuoruuteni aika / Nyt tähän synkkään vankikomeroon" eli nuoruutensa hän joutuu viettämään vankilassa. Hän kertoo myös miten "Sain nauttia vain hetken nuoruudesta / Kun maailman ilot minut vietteli" ja lopulta pyytää äidiltään anteeksi "kaikki kurjat rikokseni".
Mies on siis hyvin nuorena viettänyt huonoa elämää ja tehnyt rikoksia, saanut siitä 12 vuoden vankilatuomion ja istuu nyt sitä..
Savon Sanomissa on julkaistu (14.07.2014) artikkeli "Jos joudut putkaan, näin se tapahtuu". Itä-Suomen poliisi toteaa: "Yö ei maksa mitään, mutta ei meillä ole palvelujakaan: aamiaista ei jaeta." Käytäntö on maan eri polisiilaitoksilla todennäköisesti yhtenevä.
Savon Sanomat: http://www.savonsanomat.fi/savo/jos-joudut-putkaan-nain-se-sujuu/1851645
TV 1 on esittänyt vuonna 1996 opetusohjelmasarjan taijista. Siitä on olemassa myös kaksiosainen video, joka on lainattavissa kirjastoista, mm. Tampereelta. Se on nimeltään Taiji: ohjelmasarja perusliikkeistä. YLE-opetuspalvelut -julkaisun mukaan videokasetit voi myös ostaa kirjakaupoista tai Yle opetuspalvelusta. Hinta on julkaisun mukaan 280 mk.
Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston valinta on delegoitu yksiköille. Yksiköt tekevät valintansa itsenäisesti määrärahojensa puitteissa etupäässä aineistonvalintalistoilta, jotka on koottu jonkun kustantajan, toimittajan tai aihepiirin nimekkeistä.
Kirjastojen tekemiin valintoihin vaikuttavat aineiston kysyntä ja alueelliset seikat, mm. väestön ikärakenne, kielivähemmistöt sekä kulttuuri.
Kirjastot voivat halutessaan ostaa täydennyksiä suoraan kirjakaupasta, mutta uutuushankinta tapahtuu valintalistojen kautta. Poikkeuksena ovat suurten kirjastojen musiikkiosastot, jotka poimivat myös uutuuksia alan kaupoista.
Suurin osa kirjoista tilataan ennakkotietojen perusteella, ennen ilmestymistä. Näin toimimalla saadaan suuremmat alennukset ja...
Ensimmäistä maailmansotaa edeltävissä Venäjän meripuolustussuunnitelmissa Itämeren laivaston pääsatama oli Kronstadtin tukikohta sekä Pietarin amiraliteetin telakka, mutta laivaston operatiivisina tukikohtina olivat Viapori ja Tallinna. Viaporin sotasatamaan sisältyi myös Katajanokan satama-alue. Laivaston pitäminen Kronstadtissa sodan syttyessä ei ollut mielekästä väylien vaikeakulkuisuuden ja talvisten jääolosuhteiden takia. Kronstadtin tehtäväksi jäi pääkaupunki Pietarin puolustus tykein ja miinoituksin. Viaporin sotasatamaan sijoitetun Itämeren laivaston tehtävänä oli estää Saksan tunkeutuminen meritse Pietariin.
Itämeren laivastoa komensi sodan alussa Nikolai von Essen, ja hänen alaisuudessaan oli myös Viaporin linnoituksen...
Kaivattu kirja saattaisi olla Monique Gorden Tyttö, jonka hiukset vaihtoivat väriä (Kirja-lito, 1969). Suomenkieliseen laitokseen tekstin on kirjoittanut Mirja Rutanen.
Tässä vuosina 2008-2012 ilmestyneitä kotimaisia lasten ja nuorten fantasiasarjoja. Otin mukaan sarjat, joihin on ilmestynyt osia kysymänäsi aikana, vaikka ensimmäinen osa olisikin tullut jo aiemmin.
Aarnio, Reetta: Maan kätkemät, Veden vanki, Virvatulen vartijat
Aho, Tuuli: Kuikansulka, Pääsky ja Yötuuli, Lumen tytär
Auer, Ilkka: Sysilouhien sukua, Varjoissa vaeltaja, Hyinen hauta, Ikitalvi (Lumen ja jään maa -sarja)
Holopainen, Anu: Welman tytöt, Sisarpuut, Viinikauppias, Yölaakso, Varjoja, Matkalaiset (Syysmaa -sarja)
Honkapää, Päivi: Viides tuuli, Meren alku, Taivaan paino
Kanto, Anneli: Tähystäjäneito, Korkea puoliso (Kuparisaari-sarja)
Karri, Meri-Pilvi: Taikakypärän ryöstö, Pahan paluu, Uusi uhka
Kauhanen, Karoliina: Caroline ja...
Laajat vanhan kreikan sanakirjat, kuten esim. Liddel & Scott näyttävät tuntevan klassisesta kirjallisuudesta tapauksia, joissa ϑεός/theos on luontevinta tulkita adjektiiviksi, joskus se esiintyy myöskin komparatiivimuodossa ϑεώτερος/theooteros.
Uuden testamentin kreikan sanakirjat eivät näytä tällaista adjektiivista käyttöä tuntevan, sana tulkitaan yksiselitteisesti substantiiviksi.
Artikkelin käytöllä tai käyttämätömyydellä ei tässä liene merkitystä. Lars Aejmelaeuksen mukaan (§ 98-99) artikelin käyttö vanhassa kreikassa oli yleensäkin melko vapaata ja jätettiin usein pois varsinkin silloin kun sanaa käytettiin paljon tai se tulkittiin erisnimen kaltaiseksi, samoin arvioi Bornemann & Risch (§ 149 -2). Uuden testamentin...
Eri nettilähteiden mukaan suomeksi dubattuja ovat (suomenkieliseltä nimeltään):
- Laputa: linna taivaalla
- Naapurini Totoro
- Kikin lähettipalvelu
- Aaltojen kuohu
- Pom Poko
- Sydämen kuiskaus
- Henkien kätkemä
- Kissojen valtakunta
- Liikkuva linna
- Maameren tarinat
- Ponyo rantakalliolla
- Kätkijät
- Kukkulan tyttö, sataman poika
Osa on ilmestynyt sekä dubattuna että tekstitettynä. Tiedot perustavat televisiokanavien tai elokuvan myyjien ilmoituksiin.
Helmet-kirjastoista lainaksi saa nämä Ghibli-elokuvat: Laputa: linna taivaalla, Ponyo rantakalliolla, Prinsessa Mononoke, Sydämen kuiskaus, Tuulen laakson Nausicaä, Porco Rosso, Maameren tarinat, Naapurini Totoro, Kikin lähettipalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lurjusta, veijaria, kelmiä, petkuttajaa ja peijakasta tarkoittava peijooni-sana on tullut ruotsin spion-sanan murteellisesta muodosta spejon. Sanaa käytetään myös lievänä kirosanana. Spion tarkoittaa vakoojaa ja murteissa kelmiä ja veijaria. Samaa perua on myös saksan kielen sana Spion ja italian spione.
Lisää sanasta voit lukea vaikkapa Suomen kielen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta.
Suomen kielen etymologinen sanakirja verkossa
Männynvälin esseeteoksessa Toiste en suostu katoamaan (Into, 2023) liikutaan monenlaisten aiheiden äärellä mm. naiseus, yhteiskuntaluokat, punk, feminismi, pyhä, työläiskirjallisuus.
Männynväli on aiemmin kirjoittanut proosateoksen Kaiken jälkeen (tuolloin vielä nimellä Emilia Kukkala) (Into, 2014). Lisäksi hän on Pontus Purokurun kanssa kirjoittanut journalismin ja vallan suhdetta käsittelevän Luokkavallan vahtikoirat -kirjan (Into, 2016).
Itsekin luin Männynvälin kirjan jokin aika sitten. Esseen lajissa voisit ehkä kokeilla seuraavia:
Kaltainen valmiste / Suvi Auvinen (Kosmos, 2021)
Kauniimpi maailma : kirjoituksia sielusta, taloudesta ja oikeudenmukaisuudesta / Jani Kaaro (WSOY, 2017)
Anu Silfverbergin esseitä voisi myöskin...
Jaakko Löytyn ensimmäiset laulut syntyivät samoihin aikoihin, kun hän kävi rippikoulun. Yksi niistä oli ”Tahdon kiittää Herraa”, jonka varhaisin versio on vuodelta 1971. Kesällä 1972 hän tapasi tulevan vaimonsa Kaija Pispan, joka on sittemmin sanoittanut monia hänen lauluistaan yksin tai yhteistyössä hänen kanssaan. Jaakko Löytyn uran kannalta tärkeä oli hänen esiintymisensä Kirkon nuorisopäivillä Vammalassa vuonna 1974. Siellä hän esitti neljä omaa kappalettaan, joista yksi oli ”Kala-Pekka”. Yleisö piti kuulemastaan, keikkapyyntöjä sateli ja Nuorten keskus ehdotti levyn tekoa.
Jaakko Löytyn ensilevy ”Asioita, joista vaietaan” ilmestyi vuonna 1974. Se sai huomiota osakseen ja poiki lisää keikkoja eri puolilla Suomea. Seuraavana vuonna...
Kyseessä voisi olla Jarkko Laineen toimittama Häijyjen ajatusten sanakirja (Otava, 1979), valikoima "kaikkien aikojen mehevimpiä ilkeyksiä eri vuosisadoilta eri puolilta maailmaa". Hakusanan "vauva" kohdalta löytyy Samuel Johnson -sitaatti "Ei lihamöhkäleitä voi rakastaa, eivätkä pienet vastasyntyneet muuta ole."
Vastaava "merkkihenkilöitten ja suurmiesten (ja aivan tavallistenkin miesten) ilkeitä, rumia ja epäyleviä ajatuksia" sisältävä kirja on Armas J. Pullan Epäylevien ajatusten sanakirja (Otava, 1969), jossa on osittain samoja aforismeja kuin Laineen ilkeyksien kokoelmassa. Pullan teosta en kuitenkaan onnistunut saamaan käsiini, joten en osaa sanoa, sisältyykö mainittu Samuel Johnsonin miete siihen.
Laineen kirjassa on oranssi kansi...
Lukuohjelman valtuutus on voinut rikkoutua esim. laitteen päivityksen yhteydessä. Uudelleenvaltuuta lukuohjelma.
Tietokoneella: Avaa ADE ja aloitusnäytössä paina ctrl+shift+d -näppäimiä. Kone kysyy haluatko varmasti poistaa valtuutuksen koneelta, vastaa kyllä. Sen jälkeen sulje ohjelma ja käynnistä se uudestaan. Valtuuta ohjelma jälleen Library-valikosta (authorize computer).
Mobiililaitteella valtuutus poistetaan klikkaamalla deauthorize painiketta.
Etsimäsi Jarkko Laineen mainio lausunta alkaa sanoilla
"Jaappanin lohikäälme on mulskattu.
Amelikan kuljat impelialistit on voitettu.
Lauhassa voidaan istua katukäytävän leunalle
ja levittää takin punainen vuoli näkyviin, [- -]"
ja päättyy kohtalokkaasti
"minä en jaksa edes kilota
lakkaani haistaa taas tinneliä
mon amoul"
"Luno" on ilmeisestikin julkaistu Parnassossa vuonna 1967. Mutta myöhemmin se on ollut mukana ainakin näissä kokoelmissa:
Runoista rakkaimmat: valikoima suomalaisia runoja. Otava, 1992.
Suomen runotar 2. Kirjayhtymä, 1990.
Tämän runon haluaisin kuulla. Osa 3. Tammi, 2000.
Uuden runon kauneimmat. Osa 2. Otava, 1971.
Se sisältyy myös Laineen valikoitujen tekstien opukseen, joka kantaa nimeä Tähden harjalta: valitut runot (...
Helmet-kirjastoissa on Erich von Dänikenin kirjan alkukielinen, saksalainen painos Erinnerungen an die Zukunft, sekä myös suomen- ja ruotsinkieliset käännökset Vieraita avaruudesta: menneisyyden ratkaisemattomia arvoituksia ja Olösta gåtor ur mänsklighetens förflutna.
Englanninkielistä käännöstä ei Helmet-kirjastoissa ole. Se löytyy muutamasta kirjastosta muualta Suomesta. Voit pyytää kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta tai Helmet-sivustojen kaukopalvelulomakkeella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Eläinmuseon konservointiosastolta annettiin seuraavanlaiset ohjeet:
1.Luut pitää ensin keittää lievällä lämmöllä
2.Pestään luut lievässä saippuavedessä
3.Kylmään veteen lisätään vetyperoksidia 5% laimennuksena.
Liemeen upotetaan luut yön ajaksi
4.Jos luut vielä kellertävät, liemen voi lämmittää, mutta sitä ei saa lämmittää kiehuvaksi
5.Lopuksi luut huuhdellaan ja kuivataan
Valkaisukäsittelyn seurauksena hampaat voivat haljeta. Tämän estämiseksi ne olisi irroitettava ja parafinoitava, mutta tämä jatkokäsittely on paras jättää asiantuntijan huoleksi. Eläinmuseon konservointiosastolta voi kysyä lisää ohjeita. Ohjeita löytyy myös Heikki Kangasperkon kirjasta "Eläinten täyttäminen".
Lintuaiheisia hauskoja sanaleikkejä löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Outo lintu / tekijät Jaana ja Jaakko Rintala, Karisto 2004
Pihlajanorsu : selkärangattomia selityksiä / tekijät Jaakko Heinimäki, Kaarlo Kalliala ja Vesa Sisättö, Otava 2008
Hämärä luonto : aamunkoista yön tuhmaan lintuun (niiden käyttäytymisestä ja elämästä yleensä) / tekijät Mikko Rimminen ja Kyösti Salokorpi, Tammi 2001
Lisäksi netistä löytyy joitakin lintuaiheisia vitsejä, mm.
http://www.metsastysinfo.com/metsastysinfo/muuta_mielenkiintoista/vitse…
ja vielä käkiaiheinen vitsi:
http://www.vitsiniekka.com/Haluatko.html
Anni Swanin suomennos (1906) sivuuttaa purpose/porpoise-kohdan kokonaan. Kysymyksen sitaatista Swanin käännökseen sisältyy vain loppu:
"[Tietysti nahkiaisista", vastasi aarnikotka jotenkin kärsimättömästi, "tuon mikä voisi mikä rapu tahansa sinulle kertoa.] Mutta kerropas sinä nyt meille jotain omista seikkailuistasi."
"Minä voin kertoa teille seikkailuja tästä aamusta alkaen", lausui Liisa hiukan arasti, "mutta eilisestä päivästä en viitsi kertoa, sillä silloin olin aivan eri henkilö."
Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner (1972):
- Mutta kukaan viisas kala ei lähde mihinkään ilman merisikaa. Jos joku kertoo minulle, että hän on lähdössä tai tulossa, minä kysyn heti millä sialla?
- Etkö tarkoita sijalla? korjasi Liisa.
- Tarkoitan mitä sanon...