Mainitsemasi kyllä kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Koska kirjat ovat jo vähän vanhempia, kirjoja ei ole joka kirjastossa. Kirjat kuluvat. Helmet-tietokantaa on päivitetty viime päivinä ja siinä on ollut siksi pieni toimintakatkoja. Nämä toimintakatkot ovat ehkä syynä siihen, että kirjat eivät ole löytyneet.
Missä lintuset laulaa -kirjaa näyttää Helmetin mukaan olevan hyllyssä ainakin Pasilan kirjavarastossa sekä Kallion, Munkkiniemen, Itäkeskuksen, Puistolan, Käpylän, Soukan ja Tikkurilan kirjastoissa. Osa kirjoista on yhteisniteitä, joissa on toisena osana on Johannes vain -kirja.
Neito kulkee vetten päällä -kirjaa näyttää olevan hyllyssä Pasilan varastossa sekä Hakunilan, Kannelmäen, Etelä-Haagan, Käpylän, Pukinmäen, Töölön,...
Kirjastot.fi:n Monihaun http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ mukaan Talk Talk yhtyeen vuonna 1984 julkaistu vinyylilevy It's My Life on saatavilla Porin pääkirjastossa musiikkiosaston varastossa. CD-albumia ei löytynyt kirjastoista.
Tampereen yliopiston ylläpitämä, sangen hyvä Euroopan unionin sähköisten lähteiden hakemisto on osoitteessa www.uta.fi/sahkoiset_lahteet/eu.html. Tästä pääsee myös suomenkieliselle virallisen lehden tilaussivulle klikkaamalla EUDOR (www.eudor.com).
Euroopan unionin virallinen hankintoihin liittyvä web-sivusto on SIMAP osoitteessa http://simap.eu.int, jossa on kielivalikko josta pääsee suomenkielisille sivuille. Ehkä kannattaa katsoa myös englanninkielistä sivua osoitteessa http://europa.eu.int/comm/dg15/en/publproc/index.htm
Hyödyllinen osoite on http://www.europeonline.com/int/cce/index.htm, josta klikkaamalla EUBUSINESS pääsee klikkaamaan EU DOCUMENTS. Europeonlinen index-sivulta (ks. edellä) voi klikata myös viralliselle...
Ei ole mahdollista saada mitään kattavaa listaa Juha Vuorisen teosten myyntiluvuista, mutta erään verkkoartikkelin mukaan Juoppuhullun päiväkirja olisi kaikkien aikojen toiseksi myydyin pokkari Suomessa, joten todennäköisesti se on myös Vuorisen kirjoista myydyin.
Lähteet:
https://sanoma.fi/tiedote/juoppohullun-paivakirjaa-on-kuunnellut-34-000-suplan-kayttajaa/
TEPA-termipankki määrittää laajakaistaisen: "tavallista leveämpää taajuuskaistaa käyttävä". Television kohdalla mainitaan, että laajakaistaisena pidetään järjestelmää, jossa on ainakin 25 kanavaa käytettävissä samanaikaisesti.
Laajakaistan termipankki määrittää tietoliikenneyhteydeksi, jonka avulla tiedon siirtäminen verkosta käyttäjälle on nopeaa. Vuoden 2015 määritelmän mukaan laajakaistayhteyden tiedonsiirtonopeuden täytyy olla vähintään 256 kilobittiä sekunnissa. Vuoden 2012 laajakaistasanasto pyrkii määrittelemään, minkälaisista yhteyksistä on kyse.
Wikipediassa mainitaan, että laajakaistaisella tietoliikenneyhteydellä voidaan tarkoittaa laajakaistaista Internet-yhteyttä tai laajakaistaista modulointitekniikkaa. Moduloinnissa...
Tarkoitatko koulutusta kirjastoalalla? Kirjastoalan koulutusta on monentasoista: oppisopimuskoulutusta, ammatillista, ammattikorkeakoulutusta ja yliopistoissa annettavaa. Kirjastot.fi-sivuilla on perusteellinen tietopaketti kirjastoalan koulutuksesta ja tutkinnoista:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Koulujen TET-jaksoilla tai sivarina voi alaan tutustua ilman koulutustakin.
Näin alkaa Saara Heinon runo Äitienpäivätervehdys.
Tämä kahdeksansäkeinen runo on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Alakoululaiset esiintyvät (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Pieni aarreaitta 3. Runoaitta (toim. Tuula Korolainen, s 324).
Kumpikin teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Iny Lorenzin kirjoja ei ole, ainakaan vielä, käännetty suomeksi. Tiedot on tarkistettu Fennica-tietokannasta, Suomen kansallisbibliografiasta, (https://fennica.linneanet.fi ) , joka sisältää mm. tiedot kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Iny Lorenz (s. 1949 Kölnissä) on julkaissut seitsemän historiallista romaania.
Osoitteesta http://de.wikipedia.org/wiki/Iny_Lorentz löytyy saksankielinen esittely Iny Lorenzista ja hänen tuotannostaan. Englanniksi Lorenzin teoksia on jo käännetty.
Hain Piki-kirjastojen tarkennetulla haulla Vesilahden kirjastosta asiasanalla: Tokio sekä rajauksilla:aikuisten osasto, suomi, 2005-2017
Sain saaliikis kolme kirjaa:
Matkaopaat
Lubarsky, Jared: Tokio, 2013
Tokio, 2010
sekä
Jussila, Tapani: Tokio-passi 2007.
Lisää Tokiosta kertovia kirjoja saattaa löytyä Piki-haulla, jos ei rajaa paikkakuntaa niin tarkasti. Samalla saattaa löytyä myös DVD-aineistoa.
Tässä palvelussa on vastattu esim. Tokion kadunnimiä koskevaan kysymykseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e182649c-5ee…
Nettisivuja löytyy lukuisia. Suomeksikin muutamia päteviä:
esim. http://www.rantapallo.fi/japani/tokio/ tai
http://www.lomamatkailija.com/tokio.php tai
https://www.getyourguide.fi/tokio-l193/...
Radio Ylen Ykkösen Radioteatterin esittämää Eero Ojasen fiktiivistä reportaasisarjaa Paluu sanoihin ei näytä löytyvän kirjallisessa muodossa ainakaan Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan. Asiaa kannattaa kuitenkin vielä tiedustella esim. Radio Ylen Ykkösen tiedottaja Tuire Juuselalta puh. 1480 4795 tai sähköpostiosoitteesta kirjasto.tietopalvelu@yle.fi.
Asekirjoista ei löytynyt arvioita haulikoiden käyttöijistä. Syynä saattaa olla se, että aseen käyttöikään vaikuttaa niin moni asia. Aseen laatu ensimmäisenä. Katselin asekauppojen lupaamia takuita aseille niin ne jo vaihtelivat kahdesta seitsemään vuoteen riippuen valmistajasta.
Toinen iso tekijä, joka vaikuttaa aseen käyttöikään on se, miten sitä on huollettu. Tapio Suihkon kirjassa Aseiden rakenne ja toiminta (2008) kerrotaan, että kun asetta hoidetaan hyvin, niin sen toiminnallinen käyttöikä pitenee. Hän suosittaa vuosittaista kausihuoltoa, jonka lisäksi perushuoltoa laukausmääristä ja käyttöolosuhteista riippuen 5-10 vuoden välein.
Kannattaa olla yhteydessä johonkin aseita myyvään liikkeeseen, he osaavat varmaan alan asiantuntijoina...
Suomen murteiden sanakirja ei tunne tällaista sanaa. Suomen etymologisessa sanakirjassa testamentin selityksessäkään ei ole mitään viitteitä tällaiseen muotoon. Olisikohan tuo ollut huumoria elokuvassa?
Kotimaisten kielten kielineuvonta osaa ehkä auttaa syvällisemmin.
Oodin digitointistudiossa voi muuttaa minidiscin paremmin toimivaan muotoon.
Studion kuvauksessa kerrotaan:
VIDEOFORMAATIT, JOITA STUDIOSSA VOI DIGITOIDA:
•Normaalinopeudella kuvatut VHS- ja S-VHS-kasetit
•Normaalinopeudella kuvatut MiniDV-, DVCAM-, DVCPRO- ja HDV-kasetit
•Video8- ja Hi8 –kasetit (ei Digital 8)
•8 mm kaitafilmi ja Super8 –filmi
ÄÄNIFORMAATIT, JOITA STUDIOSSA VOI DIGITOIDA:
•C-kasetti
•DCC
•DAT-nauha
•MiniDisc
•Vinyylilevyt
Linkki varaussivustolle
Yrityksistä mm. Digiaura tarjoaa verkkokaupassaan laitetta, jolla minidisc levyn saa digitoitua. Linkki sivulle
Lapsesi kuulostaa kovalta lukijalta. Sherlock Holmes -kirjoissa ei varmaankaan ole mitään ikäryhmälle sopimatonta. Jos tekstissä tulee vastaan asioita, joita hän ei ymmärrä, vanhemmat varmaankin selittävät. Tapahtumat kuitenkin sijoittuvat viktoriaaniseen aikaan. Lukulistasta päätellen poikaasi kiinnostavat historiaan liittyvät "sopivan jännät kirjat". Tässä joitain mahdollisuuksia :Sherlock Holmes -maailmaan pääsee sukeltamaan myös lastenkirjojen kautta. Englantilainen Ali Standish on aloittanut baskervillen koulu -sarjan, josta ensimmäinen osa Outoja tapauksia Baskervillen koulussa on käännetty suomeksi (Tammi, 2024). Kirja kertoo Arthur-pojasta, jolla on poikkeukselliset päättelytaidot ja joka pääsee niiden avulla erityisellä tavalla...
Suurinosa taidemuseoista ja gallerioista on suljettu maanantaisin. Onnistuimme löytämään vain muutamia, jotka ovat avoinna myös maanantaisin.
http://www.millesgarden.se/
http://www.thielska-galleriet.se/
Tukholman taidegallerioita ja niiden aukioloaikoja:
http://www.stockholmtown.com/templates/CategoryList___2919__SV.aspx?cat…
Tukholman museot:
http://www.stockholmsmuseer.com/
Voisikohan kyseessä olla Danny Hustonin ohjaama Disney-elokuva nimeltä Bigfoot vuodelta 1987?
Ainakin juoni kuulostaa ihan samanlaiselta:
http://www.sell.com/23Z9G7
Etsin kirjoja Volvo Pentasta Suomen eri kirjastoista ja ainoa löytö oli Tampereen kaupunginkirjastossa. Siellä on korjausopas Volvo Pentan perämoottoreista malleista MD 5, MD 7 ja MD 11. Oppaan tiedot soveltuvat myös malleihin MD 6, MD 2 ja MD 3. Oppaassa on kuvia, joista on hyötyä moottorin korjaamisessa. Siinä on kuvia myös sähköjärjestelmästä ja sähkökytkentäkaavioista.
Korjausopas on nimeltään Tee-se-itse (Volvo Penta) ja se on julkaistu 1982.
Jos oppaasta on apua, sen voi kaukolainata omasta lähikirjastosta.
Hämeenlinnan kirjastoon voi jättää kaukolainapyynnön myös sähköisellä lomakkeella: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaus
Kaukolaina maksaa Hämeenlinnan kirjastossa 6 euroa.
Täältä löytyy lisää tietoa...
Muutamassa ruokasanakirjasta löytyy hakusanan hiiva kohdalta tietoa leivinhiivasta. Tällaisia ovat ainakin nämä: Ruokasanakirja (Ritva Lehmusoksa, Pirjo Muurinen) ja Gastronomian sanakirja (Kaarina Turtia). Hiivan tarina : Suomen leivinhiivateollisuuden vaiheet 1885-1970 (Olli Vehviläinen) -kirja käsittelee pääosin hiivateollisuutta, mutta siinä on myös tietoa hiivan käytön historiasta. Kaikki nämä kirjat saa lainaksi Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Opetushallitus julkaisee painettua opasta Ammattikorkeakoulut 1999, joka löytyy myös opetushallituksen sivuilta http://www.oph.fi/koulutusoppaat/. Oletettavasti ajantasalla ja luotettava.
