Tällaista tietoa emme onnistuneet löytämään. Minäkertojaa eli ensimmäisessä persoonassa esiintyvää kertojaa on tutkittu jonkin verran. Alla linkki Finna-hakupalvelun kautta saatuun aineistoon, joissa käsitellään minäkertojaa. Tuloksen voi halutessaan rajata sivun vasemmasta reunasta esim. opinnäytteisiin tai artikkeleihin:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=min%C3%A4kertoja&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Olet oikeassa: "heteroseksuaali eli heteroseksuaalinen ihminen tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetoa muuta kuin omaa sukupuoltaan olevia ihmisiä kohtaan" (Seta, sateenkaarisanasto), eli termi "heteroseksuaalinen" ei määrittele muuta kuin kiinnostuksen kohteen sukupuolen.
Suomen kielen sateenkaarisanastosta ei kyseiselle seksuaaliselle suuntaukselle löydy suoraan omaa termiä, mutta kuten Pirkanmaan Setan sivustolla mainitaan, sanat elävät ajassa sen mukaan kuinka ihmiset määrittelevät itsensä. Sanastoja päivitetään vuosittain. Lisäksi etenkin englannin kielellä määritelmiä on runsaasti, mutta kaikkia niitä ei Suomessa ainakaan vielä ole otettu käyttöön.
Linkit Setan sekä Pirkanmaan Setan sanastoihin:
https://seta.fi/...
Kyseessä lienee Otavan Signal-sarja, johon sisältyivät esimerkiksi sellaiset kirjat kuin kysymyksessä mainittuja aiheita käsittelevät Julia Bellin Ahmatti ja Melvin Burgessin Hepo.
Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Myös Poste restante -osoite käy.
Kirjoilla ei tarvitse välttämättä olla Helsingissä. Myös toisen kunnan alueella kirjoilla oleva voi saada Helmet-alueen kirjastokortin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Kyseiset teokset ovat toki tulossa HelMet-kirjastoihin lainattaviksi, mutta kirjastot saavat tilaamansa aineiston lainauskuntoon vasta luetteloinnin ja muun käsittelyn jälkeen. Yleensä uutuusaineisto saadaan lainattavaksi suurinpiirtein 1-2 kuukauden kuluttua julkaisupäivästä, mutta suosittu aineisto pyritään saada lainattavaksi aiemminkin, niin pian kuin suinkin ehtii.
Henkivartija ja Muistivirhe ovat molemmat kirjoja, jotka pyritään saamaan julkaisun jälkeen hyvin pian lainattaviksi, mutta käsittely vie kuitenkin joitain viikkoja. Mitään tarkkaa aikaa ei voi luvata. Henkivartija julkaistaan elokuussa ja Muistivirhe syyskuussa, joten kannattaa vain välillä hakea HelMetistä syy-lokakuussa näitä kirjoja - tietueet tulevat HelMet-...
Jukka Kemppisen suomennos Guillaume Apollinairen runosta Signe eli Merkki sisältyy teokseen Alcools : runovalikoima (Otava, 1977) s. 67.
Ensimmäinen rivi kuuluu "Minun Herrani on Syksyn Merkki" ja viimeinen kuuluu näin "tänä iltana kyyhkyt nousevat lentoon viimeisen kerran".
Kyllä, kirjastot hankkivat kokoelmiinsa myös omakustanteita ja yhdistysten julkaisuja, Toki hankintapäätös riippuu siitä, miten kirja sopii kokoelmiin ja voidaanko olettaa olevan kysyntää.
Kirjastot hankkivat suurimman osan aineistoistaan välittäjien kautta. Niinpä suosittelisin tarjoamaan kirjaa niille, sillä sitä kautta tieto kirjasta menee Suomen kaikille kirjastoille ja luultavasti tilauksiakin tulee. Merkittäviä välittäjiä ovat BTJ (http://www.btj.fi), Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi) ja Booky.fi (https://www.booky.fi).
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi ) löytyy Tapani Pertun Tanssi elämän tanssi -äänite ainoastaan kasettina, joka kuuluu Espoon Leppävaaran kirjaston ( http://espoonkirjasto.mork.net ) musiikkiosaston kokoelmaan. Vastaamishetkellä kyseinen kasetti näyttäisi olevan paikalla. Hyllyssä olevaa aineistoa pikalainoja, romppuja ja videoita lukuunottamatta voi tilata puhelimitse mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon.
LP-levynä Tanssi elämän tanssi on saatavana esim. Joensuun, Tampereen ja Oulun kaupunginkirjastoista. Kaukopalvelupyynnön voi täyttää kirjastossa tai jättää internetin välityksellä: (http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/kaukop.htm ). Kaukopalvelupyyntö maksaa helsinkiläisille...
Kielitoimiston sanakirja määrittelee e-kirjan sähkökirjaksi. "sähkökirja sähköisessä muodossa oleva kirja-aineisto, jota käytetään tarkoitukseen soveltuvan laitteen avulla"
Wikipedia on hieman vuolaampi: "Sähkökirja (myös e-kirja, elektroninen kirja, sähköinen kirja, digitaalinen kirja) on sähköisessä muodossa oleva kirjallinen teos. Sähkökirjoja julkaistaan useimmiten Internetissä (aiemmin CD-levyllä). Sähkökirjaa voi yleensä lukea tietokoneelta, älypuhelimista, taulutietokoneilta ja lukulaitteilta, joihin kirja ladataan luettavaksi laitteen näytöltä. Usein kaupallisiin sähkökirjoihin on asetettu suojauksia, jotta kirjaa ei voisi vapaasti levittää tai tulostaa." https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6kirja
e-kirjoja on monenlaisia...
Itä-Karjalan Joulu on ilmestynyt vuosina 1935,1936, 1939 ja 1940.
Nämä lehdet ovat digitoituja ja käytettävissä vapaakappalekirjastoissa.
Tiedot Fennica-tietokannasta.
Alle 18-vuotiaan lainoista ei mene myöhästymismaksua. Myöhästymismaksua kertyy vain aikuisen kortille lainatusta aikuisten aineistosta, ei siis lasten- ja nuorten aineistosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Kirjallisuutta:
Ihme ilmat! : miksi ilmasto muuttuu / Laura Ertimo & Mari Ahokoivu
Rohkea tyttö ja jättiläiset : Greta Thunbergin innoittama satu maapallon pelastamisesta / Zoë Tucker
Isa+Bea maapallon asialla / Annie Barrows
Gretan tarina : et ole koskaan liian pieni tekemään suuria asioita / Valentina Camerini
Ilmastonmuutos : mitä minä voin tehdä? / Glenn Murphy
Näkymätön myrsky / Mikko Pelttari, Jenna Kunnas
100 asiaa maapallon pelastamisesta / kirjoittajat: Rose Hal
Aiheesta herää esimerkiksi seuraavia ajatuksia:
Kuuntele, mitä lapselle on sanottavaa. Kysy, mitä mieltä hän on ja mitä ajatuksia hänelle herää. Kerro lapselle, millaisilla teoilla meistä jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Kiinnitä lapsen kanssa yhdessä...
Punatukkaisia tyttöhahmoja on päähenkilönä seuraavissa kirjoissa ja kirjasarjoissa:
Carolyn Keene: Neiti Etsivä -sarja
L. M. Montgomery: Anna-sarja
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu
Sara Pennypacker: Klementiina
Siri Pettersen: Korpinkehät-sarja
Kari Vaijärvi: Kivisen kehän arvoitus
Linda Liukas: Hello Ruby -sarja
Ally Condie: tarkoitettu-trilogia
Kurt Held: Zora Punatukka
Kristiina Vuori: Näkijän tytär
Susan Fletcher: Irlantilainen tyttö
Lisää vastaavia teoksia voit etsiä Google-haulla punatukkainen tyttö päähenkilö kirja tai englanniksi redhead girl main character book.
5g-liittymä-sivusto ei ole parhain tietolähde sanan käytön historialle, mutta se tiivistää seuraavasti: "Mokkula-termin käyttö alkoi yleistyä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä." Ilta-sanomien artikkeli (29.5.2008) tietää kertoa DNA:n yrittäneen tavaramerkata sanaa itselleen, mutta pyyntö hylättiin, sillä mokkula-sanalla kuvataan muitakin pieniä teknisiä laitteita kuin USB-modeemia, ja sana oli myös yleistynyt muutenkin jo käyttöön DNA:n laitteiden ulkopuolella. Trademark-yrityksestä voinee myös päätellä, että DNA valtavirtaisti tällaiset nimitykset USB-modeemille. IS:n artikkeli (31.3.2008) ja HS:n artikkeli (11.3.2008, huom. koko artikkeli vain tilaajille, mutta luettava osuus tukee nimityksen yleistymistä DNA:n kautta)...
Hakuteoksesta Nationalencyklopedin, osa 17, löytyy hiukan tietoa kirjailijasta. Tämä teos on useiden HelMet kirjastojen käsikirjastokokoelmassa.
Anne Sparren muistelmateos Alla mina hem on ilmestynyt 1993. 1985 ilmestynyt Vännen min on myös muistelmateos, se kertoo Anna Sparren ja Belgian kuningatar Astridin ystävyydestä. Molemmat kirjat löytyvät HelMet kirjastojen kokoelmista http://www.helmet.fi .
Internetistä tietoa kirjailijasta löytyy hyvin vähän, Wikipediasta osoitteesta http://sv.wikipedia.org/wiki/Anna_Sparre sekä kirjailijan teosluettelo Nordic authors tietokannasta http://runeberg.org/authors/adelswan.html .
Valitettavasti Kirjasto 10:ssä ei ole tällä hetkellä tätä kirjaa hyllyssä, ja varauksesi tulee jostakin toisesta Helmet-kirjastosta. Siihen menee muutama päivä. Saat ilmoituksen, kun kirja on noudettavissa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shytti%20nro%206__Ff%3Afacet…
Elsa Soinin salanimellä Lippa kirjoittama "Sirkka ja serkku eli erään kainon tyttölapsen vaatimattomat muistelmat" (1952) löytyy pääkaupunkiseudulla vain Helsingin yliopiston pääkirjastosta Kaisa-talosta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta. Ne ovat molemmat kaikille avoimia kirjastoja. Kirjastoista lainaamiseen tarvitset Helka-kortin. Jos sinulla ei ole sitä vielä, niin varaa mukaasi henkilötodistus ja saat kortin odottaessa.
Lähteet:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/paakirjasto/
http://www.finlit.fi/fi/arkisto-ja-kirjastopalvelut#.Wfn-Y2AUn4Y
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kun kirjan kohdalla näkyy Helmet-sivustolla merkintä "odottaa noutoa", se tarkoittaa, että asiakas on varannut sen ja kirja odottaa varattujen kirjojen hyllyssä varaajan noutamista. Näitä kirjoja ei ole tarkoitettu muiden asiakkaiden luettaviksi. Merkintä "hyllyssä" tarkoittaa, että kirjan voi lainata, tai sitä voi myös halutessaan lainaamatta lukea kirjastossa.
