Asekaapeista on kirjoitettu alan lehdissä uuden aselain voimaantulon aikoina (esim. Ase 1998; 2, s. 58-59 ja Ase & erä 1998; 2, s. 38-41). Aihetta on käsitelty myös seuraavissa lehtiartikkeleissa: Erä 1988; 10, s. 70-71 ja Ase & erä 1990; 4, s. 72-73. Edellä mainittujen lehtien vuosikertoja selaamalla voi löytyä lisää tietoa, tietokannoissa ei viitteitä ollut.
Kirjoja, joissa aihetta käsiteltäisiin, en löytänyt. Internetin hakupalveluista
Alta Vista toi asekaappi-hakusanalla muutamia kymmeniä sivuja, joiden joukossa oli mm. kaappien maahantuojan kotisivu.
Molemmat urheilijat mainitaan kirjassa Urheilumme kasvot: osa 3: palloilu (1973). Kirjan mukaan he ovat syntyneet ja eläneet eri paikkakunnilla, eikä mitään mainintaa sukulaisuudesta löytynyt. Kirjasta löytyi myös useita muita urheilija-Salmisia.
Sari Nurmenrinta selvitti pro gradu -tutkielmassaan Vaahteramäen Eemeli -kirjojen suomennoksia. Elokuva on toki aina oma teoksensa, mutta samoja henkilöhahmoja löyty tutkielman taulukosta 2 (tabell 2). Lillklossan on suomeksi Pulikka ja Vibergskan on Monoska.
Elokuvassa (Emil och griseknoen / Eemeli ja Possuressu) on kolme godtemplare-hahmoa, joka on kirjassa suomennettu raittiuden ystäviksi. Sivurooleista Kråkstorparn ja Bastefallarn -roolinimiä ei ole käännetty elokuvan Suomessa nähtyyn versioon, mutta nimet viitannevat hahmojen kotikyliin. Tutkielman paikannimiluettelossa (taulukko 3) Kråkstorp on suomeksi Varismaa. Bastefall-kylälle on kaksikin eri suomennosta, Torikko ja Niirala.
Eemelin kootut metkut -kirja.
Yksittäisten henkilöiden jäljille pääseminen vaatii luultavasti arkistotutkimusta. Hyviä yleisesityksiä vuoden 1918 sotaorvoista ja ehkä samalla johdatuksia hyödyllisten arkisto- ja muiden lähteiden suuntaan voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Kaarninen, M. (2017). Punaorvot 1918 (2. uudistettu laitos.). Minerva Kustannus Oy.
Kaarninen, M. (2009). Kirkko, lapset ja sisällissota. Teoksessa Ilkka Huhta (toim.), Sisällissota 1918 ja kirkko. Suomen kirkkohistoriallinen seura.
Ainakin Helmet-kirjastoissa kirjastokäyntiä tarvitaan juuri henkilöllisyyden vahvistamiseksi. Periaatteessa sen voisi toki tehdä sähköisen tunnistautumisen kautta, mutta kirjastojärjestelmämme ei tue sellaista, eikä meillä ole muutenkaan käytössä mitään järjestelmää, jonka kautta sähköisen tunnistautumisen voisi tehdä.
Koko Suomen kirjastojen yhteinen e-kirjapalvelu on suunnitteilla, siihen liitytään vahvan tunnistautumisen avulla. Käyttöaineiston saa, jos oma kunta on liittynyt palveluun.
Voit halutessasi laittaa asiasta palautetta Helmet-kirjastoille osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938) tai jollekin muulle kirjastolle.
Eila Kallion teos Pallokaiutin : muistikuvia Radioteatterista (1979) on lainattavissa Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Voitte tilata kirjan omaan lähikirjastoonne joko tekemällä itse teoksesta varauksen tai pyytämällä kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksen puolestanne.
Kallio: Pallokaiutin Helmetissä
Kyseistä luutnantin nimeä en valitettavasti löytänyt käsillä olevista Tikkasen sotakirjoista. Pentti H. Tikkanen on kirjoittanut seuraavat kaukopartiokirjat: Valiosissit kaukopartiossa, Kaukopartiosissit rautateillä, Marskin kaukopartioritarit, Viimeiset kaukopartiot, Lapin kaukopartiot, Idässä palaa, Sissejä ja partisaaneja, Sissit erikoistehtävissä ja Päämajan sissit. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X.
Nimen löytymisessä voisi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/aukiolo/ auttaa.
Antiikin runoudesta löytyy hyvin tietoa esim. Horatius: Ars poetica ja Aristoteleen Runousoppi sekä Maarit Kaimion Antiikin kirjallisuus ja sen perintö. Teivas Oksala on kirjoittanut useammankin teoksen antiikin kirjallisuudesta. Keskiajan runoudesta löytyy mm. Päivi Mehtosen Poetria nova; johdatus keskiajan runousoppiin. Suomalaisia runouden tutkijoita ovat esim. Unto Kupiainen, Rafael Koskimies ja V.A. Koskenniemi. Nykypäivän runotuntijoilta Mervi Kantokorvelta ja Auli Viikarilta löytyy runoutta käsitteleviä teoksia. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimittamana löytyy Oi, runous , romantiikan ja modernismin runouskäsityksiä ja suomalaisista naisrunoilijoista löytyy antologia nimeltä Maailma, katettu pöytä.
Yhtä kaiken kattavaa...
Suomesta en löytänyt, mutta kannattaa kysyä Tanskan Kuninkaallisesta kirjastosta (tanskan kansalliskirjasto)
http://www.kb.dk/en/
Heillä saattaa löytyä lehtiä vielä jossain muodossa.
Kuten arvelittekin, Elintarviketurvallisuusviraston (http://www.evira.fi ) sivuilta löytyy tietoa näistä asioista, kohdasta Elintarvikkeet, Valvonta ja yrittäjät, Pakkausmerkinnät, http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valvonta_ja_yritt__j__t/pa… .
Monikielisen kirjaston sivuille, jotka löytyvät kirjastot.fi:n sivuilta, on koottu kirjaston esittelyjä 14 kielellä:
http://www.kirjastot.fi/monikielinen-kirjasto/kirjastoesittely/vanhat
Niiden joukossa ei kuitenkaan ole karenninkielistä. Selkosuomenkielisestä esittelystä voisi olla apua.
Jaakko Kaila nimiseltä runoilijalta ei löytynyt teoksia aineistotietokannoista. Suomen runotar ja Tämän runon haluaisin kuulla -kokoelmien runoilija- tai runohakemistoissa ei myöskään ollut mainintaa Jaakko Kailasta.
Yllämainituissa runokokoelmissa on runoilijahakemisto sekä runon nimen mukainen ja alkusäkeiden mukainen hakemisto suosituimmasta suomalaisesta runoudesta. Internetissä seuraavilta sivuilta löytyy runoutta sekä runoilija- ja runohakemistoja: Baabelin runouskirjaston sivut ovat osoitteessa http://www.kaapeli.fi/~nihil/baabel/index.htm , Nuoren Voiman Liitto ry:n osoite on
http://www.kaapeli.fi/nvl/ . Runoilijoista ja runoudesta löytyy tietoa myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämiltä ns. Makupalat- sivuilta...
Konstantinopolin valtauksessa v. 1453 oli mukana 10 000 janitsaaria, kun piirityksessä oli yhteensä 60 000 ottomaania. Soliman Suuren (1520-66) kaudella janitsaareja oli jo 40 000. Janitsaarit kapinoivat useaan otteeseen ja onnistuivat kasvattamaan valtaansa. Vuoden 1826 kapinasta janitsaarit eivät enää selvinneet. Janitsaarit vetäytyivät kasarmeilleen ja kasarmit sytytettiin tuleen. Janitsaarit paloivat kasarmien mukana, mutta kuolleiden määrästä ei löytynyt mainintaa. Janitsaarijoukot lakkautettiin pian tämän jälkeen.
Lähde: Richard Stoneman: Matkaopas historiaan : Turkki (1996)
Risto Karin Historian ABC : Kaikkien aikojen valtiot 4 teoksessa kuvataan Osamanien valtakuntaa ja siinä kerrotaan janitsaarien kukistumisesta näin:
Tuhannet...
Todennäköisesti suuressa osassa suomalaisia kunnankirjastoja myydään nykyään poistokirjoja. Tilastoa aiheesta ei ole. Poistokirjojen myynti mahdollistui 1980-luvun puolessavälissä, kun lakiin kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista tuli muutos. Ennen lain voimaantuloa olisi myynnistä saatavaa tuloa pitänyt palauttaa valtiolle.
Kirjastot poistavat jatkuvasti aineistoaan mm. kirjan sisältämän vanhentuneen tiedon tai sen huonon kunnon takia. Kirjastojen kirjoista myytäviksi päätyvät ne kokoelmista poistetut kirjat, joiden arvellaan kiinnostavan ihmisiä, ja jotka eivät ole kovin rikkinäisiä tai likaisia. Myöskään selkeästi vanhentunutta tietoa esim. lääketieteestä tai lakiasioista ei pitäisi myydä. Mitään säännöksiä asiasta kunnilla...
Uusimpia lukulaitteita on esitelty seuraavissa lehdissä ja kirjoissa:
Sähkökirjaa ei saa vielä suomeksi : sähkökirjojen lukulaitteisiin saa suomeksi vain tietokirjoja Helsingin sanomat Numero 25.11.2008, C2 (Sony Ereader PRS-505)
Amazonin sähköinen kirjanlukija herättää nyt suuria toiveita Helsingin sanomat Numero 20.8.2008, B4 (Amazonin Kindle)
Kindlestä tuli Amazonin suurmenestys Helsingin sanomat Numero 19.1.2009, C3 (Amazonin Kindle)
Kirjamarkkina sähköistyy, Tietokone 9/08 (Amazonin Kindle)
Lieslinna, Katja: Readius-lukulaite haastaa maailman parhaan käyttöliittymän : sähköistä paperia lehdessä Tekniikan maailma, 21/07
Brown, David J.: The impact of electronic publishing : the future for publishers and librarians, 2008
Vanhimpia...
Mustialan Maamiesopiston puistoon sijoitetun muistopatsaan ovat suunnitelleet Urho Heinänen ja Vila Martin. He ovat suunnitelleet myös oppilaiden sankarihaudalle Tammelan kalmistoon pystytetyn patsaan. Molemmat paljastettiin Tammelan vapautumisen vuosipäivänä 27. huhtikuuta 1923.
Lähteet:
Antero Tuomisto, Suomalaiset sotamuistomerkit
V. Tuorlahti, Mustiala 1840-1940 : 100 vuotta maatalousopetusta
Yleisissä kirjastoissa työskentelee eri tavoin koulutettuja henkilöitä, esim. kirjastonhoitajia ja kirjastovirkailijoita.
Kelpoisuusvaatimuksista säädetään kirjastolaissa ja -asetuksessa. Kirjastonhoitajan pätevyyteen korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Sinun tapauksessasi kirjastonhoitajan pätevyyteen riittäisi, että suorittaisit edellä mainitut opinnot. Joihinkin kirjastonhoitajan virkoihin/toimiin voidaan vaatia ylempi korkeakoulututkinto.
Listätietoja pätevyysvaatimuksista ja koulutusmahdollisuuksista saat Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/...
Pin-koodi luodaan yleensä samalla kertaa kuin kirjastokortti. (Anteeksi unohdus omppulaisten puolesta!)
Sähköisten palveluiden käyttöön sopii sama tunnusluku kuin lainausautomaattiin.
Valitettavasti joudut käymään uudelleen jossain HelMet-kirjastossa kortin ja kuvallisten henkilöpapereiden kanssa.
Tyvärr hittade jag inte någon släktkrönika över släkten Kahma. Källan jag sökte från var Fennica (Finnish National Bibliography). Jag föreslår att ni tar kontakt till Genealogiska Samfundet i Finland, e-post är samfundet@genealogia.fi och internetaddressen http://www.genealogia.fi/
Seuraavista kirjoista saattaisi olla sinulle jotain apua:
Kero, Reino: Uuden maailman jättiläinen. Yhdysvaltain historia. (Luku Yhdysvaltojen kulttuurista); Tamminen, Seppo: Kulttuurisukellus - kohteena Yhdysvallat; Häikiö Martti: Amerikan ihmeitä (Luku New Orleans ja etelävaltioiden erilaisuus); Haarla, Pekka: Yhdysvallat. Taustatietoa maasta, valtiosta ja taloudesta; Winter, Jane Kohen: Culture shock! USA - the south.
Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta www.helmet.fi .
Kirjastojen käsikirjastoissa on myös erilaisia hakuteoksia, tietosanakirjoja. Esim. musiikin eri lajeista, jazz, blues jne. voit hakea tietoa musiikin hakuteoksista. Otavan Suuri Ensyklopedia -kirjasarjan (ainakin v. -81)Yhdysvaltoja koskevassa osassa...
