Tässä joitakin lukuvinkkejä realistisista kirjoista.
Hautala, Turkka: Salo
Pikkukaupungin ihmiskohtalot kietoutuvat toisiinsa, kun tarinaa vievät vuorollaan eteenpäin sen eri asukkaat: miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, yhtä hyvin ison tehtaan johtaja kuin polkupyörävaraskin. Lopputuloksena on kokonainen kuva suomalaisesta elämästä.
Joenpelto, Eeva: Vetää kaikista ovista
1920-luvun Lohjalle sijoittuva romaani kuvaa levotonta ja vaikeaa aikaa sisällissodan jälkeen. Pienessä, sisäänpäinlämpiävässä teollisuuskaupungissa on yritettävä palata normaaliin elämään, vaikka vankileirit ja sodan raakuudet ovat vielä lähellä.
Kerangal, Maylis de: Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät
Auto-onnettomuuteen joutunut nuori mies makaa sairaalassa....
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikokoelmasta löytyy samantapainen sanonta Loimaalta: "Kuru kuru kuppiin vaivasten vattiin, se, joka antaa, joutuu kultaportin päälle, se, joka ei anna, joutuu rautaportin päälle." Hämeen kansan vanhat loitsut -kirja tuntee monta eri variaatiota tästä sanonnasta. Esim. Lopella tunnettiin lasten loru "Kuru, kuru kuppia, vaivasen nuppia, joka minut pettää, kuolkoon mettään."Tästä voitaisiin päätellä, että sanonta on ollut käytössä laajemminkin vähän erilaisina versioina.
Hämeen kansan vanhat loitsut (Salakirjat, 2016)https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/loimaa/loimaa_rdf.xml
Hei,
Laulun Porvarit suomenkielinen sanoitus (tekijänä Liisa Ryömä) löytyi Teatterimuseon arkistoon säilytetystä esityksen käsiohjelmasta vuodelta 1983. Koska laulut teksteineen ovat tekijänoikeuksien alaista aineistoa, lähetän sanoituksen vain kysyjän sähköpostiin ja on tarkoitettu vain kysyjän omaan tutkimuskäyttöön.
Nimi Mea on peräisin italian kielestä ja tarkoittaa "minun".
http://names.yuly.ru/female-i-name-37689.htm
Nimen Amanda latinankielinen merkitys on 'rakastettava, ystävällinen'. Almanakassa Amanda jatkaa elsassilaisen 300-luvulla eläneen Strassburgin piispan Amanduksen muistoa. Suomessa Amandus sisältyi jo Mikael Agricolan Rukouskirjan kalenteriin 1544. Amanda-nimen muunnoksia ovat: Manda, Mandi, Mandu, Manta, Manti, Mantu, Mantukka ja Manttu.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Hei,
täällä kirjastotäti Ylen Arkistosta vastaa että:
Kyseessä on Ylen omatuotantoinen luontoaiheinen käsinukkeohjelmasarja:
Jusu ja Josefiina.
Sarjan tunnuslaulun kertosäe menee täsmälleen muistamallanne tavalla:
”Me mennään luontoon,
me mennään luontoon,
me mennään luontoon”
(viimeinen luontoon-sana venyy laulettaessa: luu-on-toon).
Sarjan käsikirjoitus ja musiikki ovat Kaija Kohosen käsialaa.
Jusun ääninäyttelijänä on Janne Reinikainen.
Josefiinan ääninäyttelijänä oli ensimmäisissä jaksoissa Erja Alander, ja myöhemmissä Minna Suuronen.
Jusu ja Josefiina -ohjelmaa on esitetty Yle TV2:n Pikku Kakkosessa vuosina 1991, 1993, 1996 ja 2003.
Kaupunkilaiskissa Josefiina vierailee Jusun luona maalla monenlaisten seikkailujen merkeissä....
Varsinaista karttaa väestö tiheydestä en löytänyt, mutta Islannin suurlähetystön sivuilla oli seuraava tieto: Vuoden 2000 lopussa pääkaupunkiseudulla asui 175 000 asukasta koko maan 282 845 asukkaasta. Ainoa alue e.m. lisäksi, joka pystyy vetämään väestöä puoleensa on Norðurland eystra ja sen pääkaupunki, Akureyri, joka on tasaisesti kasvanut. Islannissa on muutamia kuntia, joissa on alle sata asukasta: viime vuoden tilastoissa pienin kunta oli Mjóafjarðarhreppur: 30 asukasta. Seuraavaksi pienimmät, niitä on kaksi samalla asukasluvulla: Þingvallarhreppur ja Vindhælishreppur, joissa molemmissa oli vuonna 2000 asukkaita 43.
Karttoja Islannista (pääosin englanniksi löytyy osoitteista ):
http://www.lonelyplanet.com/mapshells/europe/iceland/...
Nuortenkirjallisuus on kohderyhmän iän mukaan määritelty ja genrerajat ylittävä kirjallisuusryhmä. Kirjastojen nuortenosastoilla nuortenkirjallisuudeksi voidaan laskea kaikki sinne sijoitettu kirjallisuus: eri tyylinen kaunokirjallisuus, sarjakuvat, runot, tietokirjatkin. Jokin tietty nuortenkirjallisuuden alalaji voitaisiin kuitenkin ehkä hyvinkin laskea omaksi genrekseen.
Hyvä suomalainen genreä vastaava termi voisi olla tyylilaji. Kirjallisuuden tyylin ohella myös kirjallisuudenhistoria sekä rakennetyyppi voivat erotella kirjallisuuden genrejä toisistaan. Runouden genrejä on vaikkapa lyriikka, joka erottuu romaaneista niin kirjallisuudenhistorian, tekstirakenteen kuin tyylinkin osalta. Romaani- ja novellikirjallisuuden vanhoja genrejä...
Tässä teoksen tarkat tiedot:
TEKIJÄ Tre herrar
TEOS Herra Corpwieth : herrasmiessalapoliisi : hänen ensimmäiset seikkailunsa kolmen herran selostamina sekä neljännen suomenkieliseen asuun saattamina / [suomentanut ja toimittanut Heikki Kaukoranta]
PAINOS 2. p. 2003
JULKTIEDOT Helsinki : Helsingin yliopiston kirjasto, 2003 (Trio-offset)
ULKOASU 318 s. : kuv., kartt. ; 21 cm + 2 karttaliitettä
SARJA Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja, ISSN 0355-1350 ; 72
STAND NRO 952-10-1363-X (nid.)
ESP LUOKKA 2.4
HEL LUOKKA 1.4
VAN LUOKKA 1.4
ALKUTEOS Herr Corpwieth : gentleman-detektiv : hans första äventyr
ALKUTEOS Den gåtfulle dubbelgångaren
Hei,
Ramppi tarkoittaa näyttämön etureunaa eli parrasta. Ramppikuumeeksi esiintymisjännitystä sanotaan todennäköisesti, koska oireet voivat muistuttaa kuumetta, kuten sykkeen kiihtyminen, hikoilu, huimaus sekä vapina, myös mm. kuumat aallot kehossa sekä kasvojen kuumotus.
Sana lienee käännöslaina ruotsin sanasta "rampfeber", vaikka nykyään yleisempi lienee scenskräck (vrt. eng. stage fright).
Varhaisin näyttö jonkinlaisista kangaspuista on vaasimaalaus muinaisesta Egyptistä noin vuodelta 4400 ennen ajanlaskun alkua.
https://en.wikipedia.org/wiki/Loom#cite_note-17
Tämä ei tarkoita, että ne olisi keksitty juuri Egyptissä. Tämän tutkielman mukaan kangaspuiden käytöstä löytyy jälkiä samalta ajanjaksolta myös muualta (s. 33):
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1983/antiikinaikainen_kan…
Yrjö Karilaksen mukaan (s. 205) Ramstedt "hallitsi tai ymmärsi" noin kahtakymmentäneljää kieltä. Tuskin missään on luetteloa siitä, kuinka täydellistä ja monipuolista tämä osaaminen on ollut eikä varmaan ole ollut sellaista henkilöäkään, joka olisi asiaa kyennyt arvioimaan.
Suullinen valmius on varmaankin ollut 'tavallisissa' länsieurooppalaisissa kielissä, Aasian-matkoilla venäjä on lisäksi ollut välttämätön työväline.
Ramstedt oleili pitkiä aikoja mongolikielisillä alueilla ja suuntasi täällä tutkimuksensa nimenomaan puhekieleen vanhakantaisen kirjamongolin asemesta, joten voi olettaa hänen todella osanneen ainakin joitakin mongolikieliä tai -murteita. Kalmukki kuuluu tähän ryhmään ja sitä yhdistää - Jaakko Anhavan mukaan s. 145 -...
Teoksesta Malkama, Toivo: Koti- ja maataloudellisia käsityöpiirustuksia työselityksineen (1946) löytyy muun muassa voipytyn, taikina-astian teko-ohjeet (kuvallinen ja lyhyt kirjallinen selostus).
Tilastokeskuksen Asuntoyhteisöjen taloustilasto 2006 -julkaisun mukaan asunto-osakeyhtiöiden perusjoukkoon kuuluu noin 73 000 yhtiötä (v. 2005). Lähelle arvioi Taloyhtiö.net (http://www.taloyhtio.net/lakitieto/lainsaadanto/asuminen/default.html ) : noin 70 000 yhtiötä. Sivujen mukaan niissä asuu yhteensä noin 1,8 miljoonaa ihmistä hieman yli 600000 asunnossa. - Suomen virallisen tilaston julkaisussa Rakennukset, asunnot ja asuinolot 2006 on taulukko Rakennukset omistajalajien mukaan vuosina 1980 - 2006. Muun muassa vuonna 2006 asunto-osakeyhtiön tai -osuuskunnan omistamia rakennuksia oli 133 148. Tilastojulkaisuja voi lukea kirjastoissa.
Hei,
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa paljon rahan kunto, joten rahaa kannattaa näyttää asiantuntijalle.
Tuon vuoden 1865 kahden markan kolikon arvokin vaihtelee kuntoluokan mukaan 10-800 euron välillä. (Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen. Rahaliike Holmasto, 2008.) Oppaissa kerrotaan tarkemmin rahojen kuntoluokituksesta.
Vanhoja rahoja ostavat monet antiikkiliikkeet ja keräilyliikkeet netissä.
Kirjastosta voi lainata esim. seuraavia vanhojen rahojen arviohinnastoja eri vuosilta:
Suomi Finland - Rahat ja setelit. Rahaliike Holmasto.
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen. Rahaliike Holmasto.
Suomen kolikot ja setelit. Suomen numismaatikkoliitto ry.
Numismaatikon keräilyopas. Suomen numismaatikkoliitto ry.
Näin on vastattu tässä...
Mika Waltarin Satu Kissa Kiihkeästä löytyy esimerkiksi hänen satu- ja tarinakokoelmastaan Kiinalainen kissa : satuja ja tarinoita 1928-1946 (WSOY, 1983). Muutamaan antologiaankin Kissa Kiihkeä on päätynyt - ainakin näistä sen voi löytää: Suomalaisten satujen helmiä 2 (Kirjapaja, 2001), Katti-Koljatti ja muita kissasatuja (WSOY, 1996) ja Pieni aarreaitta I (WSOY, 1991)
Tässä joitakin romaanivinkkejä:
Atwood, Margaret: Oryx ja Crake (Otava 2003), Herran tarhurit (Otava 2010)
Beckett, Bernard: Genesis (Tammi 2009)
Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja (Teos 2012)
Kuusi, Janne: Vapaus (Like 2010)
Raevaara, Tiina: Eräänä päivänä tyhjä taivas (Teos 2008)
Sinisalo, Johanna: Linnunaivot (Teos 2008), Enkelten verta (Teos 2011)
Verronen, Maarit: Kirkkaan selkeää (Tammi 2012)
Tulevaisuuden yhteiskuntia nuortenkirjallisuudessa:
Condie, Ally: Tarkoitettu (Tammi 2011), Rajalla (Tammi 2012)
Lappalainen, Eija ja Leinonen, Anne: Routasisarukset (WSOY 2011)
Tietokirjallisuuden puolelta kiinnostavia voisivat olla ainakin Alan Weismanin Maailma ilman meitä (Atena 2008), jossa pohditaan, mitä maapallolle tapahtuisi ihmisen...
Panna tai painaa villaisella tarkoittaa unohtamista tai kehotusta olla reagoimatta johonkin. Se on todennäköisesti syntynyt vanhan kansan ohjeesta painaa kipeää kohtaa villaisella. Todellisuudessa villa ei kipuun välttämättä auta, mutta sanonta on kuitenkin jäänyt elämään.
https://yle.fi/uutiset/3-5411603
Tässä muutama teos, jotka löytyvät kokoelmistamme.
Näissä teoksissa opetuskieli on suomi ja tallennusmuto cd. Näitä kursseja ei ole saatavissa dvd-muodossa. Näiden allaolevien tietojen avulla voitte kysyä niitä tai varata kirjastoistamme tai PIKI-verkkokirjaston välityksellä. Kurssien saatavuuden voitte tarkistaa mm. PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ - vasemman laidan rivistä voi valita kohdan haku ja etsiä saatavuustiedot esimerkiksi tekijän nimellä tai teoksen nimellä. Lisää italian kielen kursseja löydätte kirjoittamalla hakuun riville Asiasana hakusanaksi italian kieli ja valitsemalla kohtaan aineistolajiksi esimerkiksi moniviestin (= opetuspaketti joka sisältää yleensä sekä kirjallista ja...