Tästä tulee mieleen tunnussävelmä televisioelokuvasta Koko kaupungin Vinski (1969). Musiikki on Kari Rydmanin ja sanat Pertti Reposen: "Ken voi juosta halki Hömpstadin / viiteen minuuttiin ja allekin / ken on hulivili kaupungin / ... Hei hei ihmisille Hömpstadin / hei hei hulivili kaupungin / hei hei tiedät ketä tarkoitin / ... " Laulun ensimmäiset säkeistöt kuullaan elokuvan alussa (0:00–0:45) ja viimeiset sen lopussa (38:10–38:55) ennen lopputekstejä.
Koko kaupungin Vinski | Yle Areena
Koko kaupungin Vinski | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Tällä hetkellä yleisissä kirjastoissa ei näytä olevan tarjolla sen enempää sähkökirjoja kuin niiden lukulaitteitakaan asiakkaiden lainattavaksi. Mahdollisuuksia kyllä tutkitaan (kts. esim. tutkimusraportti "Sähkökirjan käyttötutkimus" http://www.kirjastot.fi/index.asp ). Sen sijaan kirjastossa voi lukea elektronisia aineistoja, kuten lehtiä, sanakirjoja ja eri alojen hakuteoksia, kts. esim. http://www.lib.helsinki.fi/finelib/index.html . Sähkökirjojen lainaaminen saattaa jo lähitulevaisuudessa olla mahdollista.
Kyllä voi. Tekstit voi lähettää Tapiolan kirjastoon, osoitteeseen
Tapiolan kirjasto
PL 3615
02070 Espoon kaupunki
tai: kirjasto.tapiola@espoo.fi
Kuoreen tai otsikkoon merkintä "Arviointipalvelu". Vastausta on turha odottaa kovin pikaisesti, sillä tekstejä tulee paljon. Älä lähetä originaalia, vaan kopio. Mikäli haluat tekstin takaisin, liitä mukaan palautuskuori postimerkkeineen.
Tutkimistani tietokannoista ei ainakaan löytynyt tietoa tuota aihetta käsittelevistä opinnäytetöistä. On toki pieni mahdollisuus, että siitä olisi tehty opinnäytetyö, joka ei näy tietokannoissa tai jota ei pysty löytämään suoraan kirjapainon nimellä.
Muutenkin Kursiivin tuhopoltosta näytti olevan huonosti materiaalia. Luultavasti ajan sanomalehdet ja mahdollisesti oikeudenkäyntiasiakirjat tarjoaisivat siitä parhaiten tietoa.
Kysy kirjastonhoitajalta - etätietopalvelu on tarkoitettu tietopalvelukysymyksiä varten. Tietopalvelua ei ole tarkoitettu aineiston paikantamiseen. Kyselemiesi teosten paikantamisen voit aloittaa tarkastamalla sijaintitiedot Plussa-aineistohausta, joka on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteinen 600 000 nimekkeen tietokanta. http://www.libplussa.fi/
Erityisesti englanninkielisiä kaupan alan teoksia kannattaa kysyä myös Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta Helecon-tietokeskus Leppäsuonkatu 9 E 00100 HELSINKI, kesän aukioloajat: 26.6.-17.8. ma-ti 12-19 ke-pe 9-15 la suljettu. p. 09-4313 8404 email: library@hkkk.fi
Lisäksi kannattaa selata kyseisten teosten osalta myös Helsingin yliopiston kirjaston...
Matkalla olevan varauksen tietoja ei voi muuttaa. Paras keino lienee soittaa suoraan noutokirjastoon, kun kirja on tullut perille noudettavaksi.
Siellä henkilökunta voi lainata kirjan teille valmiiksi ja siirtää syrjään noudettavaksi. Harmi kyllä kyseinen opus lienee jo lähtenyt eteenpäin, mutta vastaavissa tapauksissa keinoa voinee soveltaa.
Vuonna 1735. Boltonin tarkemmasta syntymäajasta ei ole varmaa tietoa, mutta hänet kastettiin vuonna 1735, erään lähteen mukaan kastepäivä oli 23.11.1735.
https://en.wikipedia.org/wiki/James_Bolton
https://www.first-nature.com/fungi/~biog-bolton.php
Elokuvan teosta löytyy viljalti kirjallisuutta niin suomeksi kuin muillakin kielillä.
Ehdotuksia Satakirjastojen kokoelmista esimerkiksi :
Lumet, Sidney: Elokuvan tekemisestä (2004)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Ensimmäinen osa, Otos (2017)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Toinen osa, Leikkaus (2008)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Kolmas osa, Teos (2010)
Pölönen, Markku: Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita (1990)
Lisää erikoistuneempaa kirjallisuutta aiheesta on mahdollista etsiä ja tilata kaukolainaan esimerkiksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tai Aalto-yliopiston kokoelmista.
Esimerkiksi seuraavista verkkolähteistä voi etsiä ajankohtaista tietoa valtion, kuntien ja järjestöjen hankkeista koskien syrjäytymisen ehkäisyä:
http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/syrjaytymisen…
Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi vuosien 2011-2015 hallitusohjelman kolmesta painopistealueesta.
http://www.tavallisia.fi/
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön pyynnöstä on työstetty joukko arkipäivän helpottamiseen tähtääviä ehdotuksia, joiden toivotaan edistävän lasten ja nuorten tervettä kasvua. Ihan tavallisia asioita -hankkeessa ideoidaan keinoja,...
R. E. Toresenilta on suomennettu kahdeksan kirjaa: Hevoskuiskaajan arvoitus, Kadonneiden rahojen arvoitus, Metsän arvoitus, Murheellinen arvoitus, Murtovarkaiden arvoitus, Pyromaanin arvoitus, Ranskalainen arvoitus ja San Silvon arvoitus. Kirjat on alun perin kirjoitettu norjaksi, mutta julkaistu Ruotsissa, myös suomenkieliset. Kirjailijasta ei valitettavasti löydy tietoja. Kirjat kuuluvat Pollux-hevoskerho-sarjaan. Ehkä kerhossa tiedettäisiin tekijästä jotakin:
http://www.polluxinfo.com/
Hei!
Mikäli naapurikunta on Helsinki, Espoo tai Kauniainen, saat kirjan varaamalla joko itse helmet.fi-sivuilta tai tulemalla kirjastoon.
Jos kirja on jossain muualla, niin käy kirjastossa. Ensin katsotaan, löytyykö se jostain muusta pääkaupunkiseudun kirjastosta (erikoiskirjastot, oppilaitokset), jolloin pääset lainaamaan sen sieltä tai lukemaan lukusalissa. Tällöin kirjaa ei voi kaukolainata.
Mikäli kirja löytyy pk-seudun ulkopuolelta, se voidaan kaukolainata sinulle. Kirjan voit noutaa omasta kirjastostasi. Maksu on seitsemän euroa.
Kirjasta on hyvin vaikea saada pois tupakasta tai muusta tunkkaisuudesta aiheutunutta hajua. Pelkkä tuulettaminen tuskin paljon auttaa. Yksi keino on asettaa etikkavedellä täytetty laakea astia kirjan viereen. Näin neuvoo mm. Kotiliesi-lehti hyödyntämään etikkaa hajujen poistajana:
http://kotiliesi.fi/koti/kodinhoito/etikka-puhdistaa
Vihreä varis -sarjasta ei ainakaan vielä ole löytynyt tällaista teosta. Voisiko kyse olla seuraavasta:
Ritva Ruhanen: Yks jännä juttu. Tässä on Jali-koira, kaksi poikaa ja maanviljelijä Virtanen.
Elfquest-sarjaa on suomennettu 5 osaa:
Pako tulen alta (Fire and Flight) 1990,
Ryöstöretki (Raid at Sorrow's End) 1990,
Haaste (The Challence) 1991,
Suden laulu (Wolfsong) 1993 ja
Auringon ääni (Voice of the Sun) 1993.
Kirjoja on saatavilla kirjastoista.
Kirjat on kustantanut Kustannus Jalava oy. Lisätietoja sarjan jatkosta
voit tiedustella kustantajalta: Jalava@cultnet.fi tai puh. (09)6933725.
Kun selailee internetin keskustelupalstoja, näyttää luuloja ja arvioita olevan monenlaisia. Jos kirjoitan hakulaatikkoon Scandinavians are tulee kaikenlaisia ehdotuksia jatkoksi, boring, weird, happy jne. Taitaa olla niin, että tietoa on saatavilla nykyaikana niin paljon ja sitä pyöritellään kännyköissä niin taajaan, ettei monikaan enää pysy täysin tietämättömänä. Toisaalta, osa väestä Yhdysvalloissakin on tietysti tietoyhteiskunnan ulkopuolella. Finna.fi:stä tai Helmet.fi:stä en löytänyt materiaalia, jossa olisi tutkittu tavallisten yhdysvaltalaisten mielipiteitä Pohjoismaista, joten tähän ei oikein pysty antamaan vastausta.
Löysin tällaisen teoksen, sieltä näytti löytyvän myös viitteitä skandinaaveihin, mutta se lienee liian...
Huonolta valitettavasti näyttää. Edes Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia, ei löydy Sami Pitkämön lauluja nuotteina, joten ilmeisestikään niitä ei sellaisina ole edes julkaistu. (Violassa on tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen.) Molempien laulujen tekstit kyllä löytyvät ainakin Sami Pitkämön levyn "Lauluja rakkaudesta ja vähän muustakin" tesktiliitteestä.
"Niin se käy", alkuperäiseltä nimeltään "Un, deux, trois" (vuodelta 1976) ei myöskään löydy nuottina Violasta - tuskinpa tätä ranskalaista sävelmää Suomessa olisi nuottina julkaistukaan, vaikka tuohon aikaan käännösiskelmien levyttäminen olikin tavanmukaista. Ainakaan HelMet-verkkokirjastosta kappaletta ei löydy...
Hei,
villisikaa on Suomen metsästysmuseon artikkelin mukaan tavattu Suomessa 1970-luvun alusta lähtien: https://www.metsastysmuseo.fi/possuilua/.
Villisian hyökkäyksen aiheuttamat kuolemat menisivät kuolemansyyluokituksessa luokkaan W55 Nisäkkään aiheuttamaan kuolema. Tilastokeskuksen Kuolemansyytilastosta löytyy tilastotietoa kuolemista kuolemansyiden mukaan tietokantataulukosta 11be -- Kuolleet tilaston peruskuolemansyyn (ICD-10, 3-merkkitaso), iän ja sukupuolen mukaan, 1998-2022. Taulukon tiedoissa ei ole eroteltu eri eläimiä, mutta Tilastokeskuksen aineistossa villisian aiheuttamia kuolemia ei ajanjaksolla 1998-2022 ole ollut.
