National Geographic+ on maksullinen suoratoistopalvelu, jonka kautta on mahdollista katsoa Cosmos: A Spacetime Odyssey -sarjan kaikki jaksot. Kyseisen jakson nimi on Kuolemattomat (https://www.imdb.com/title/tt3475586/). Jakson lopun teksti on Carl Saganin vuonna 1994 julkaistusta teoksesta Pale Blue Dot: A Vision of the Human Future in Space. Tämä kuuluisa teksti löytyy esimerkiksi Nancy Frankenberryn editoimasta teoksesta The Faith of Scientists: In Their Own Words (Princeton University Press 2008). Kirja on osittain luettavissa kustantamon luvalla Google Books -palvelussa:
https://books.google.fi/books?id=6TtCs9vbXP4C&pg=PA227&lpg=PA227&dq=how+many+rivers+we+have+to+cross+before+we+found+our+way&source=bl&ots=...
Turun kaupunginkirjaston ainestotieokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/?formid=find2&sesid=1305037186
löytyy tämä teos nimellä Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus. Se on vuodelta 2007.
Sitä voi etsiä myös esim. asiasanoilla sähköturvallisuus ja standardit (asiasanat allekkain) tai voi etsiä myös sarjan nimen mukaan: SFS-käsikirja.
Nimenmuutos vaatii käynnin jossain HelMet-kirjastossa, koska myös kirjastokorttisi vaihdetaan uuteen. Tarvitset uudella nimelläsi olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Uusi kortti ei maksa mitään.
Estrid Ott : Pikkulotta Salli 1941. Tanskalainen Estrid Ott oli itse auttamassa lottia Suomessa talvisodan aikaan. Pikkulotta Salli on ilmestynyt Tyttöjen kirjastossa ja runsaan 30 vuoden takaisesta lukukokemuksesta muistan että kirjassa työskenneltiin mm. Petsamosta evakuoitujen munkkien kanssa.
Estrid Ott oli sanomalehtinainen ja kirjailija ja hän kirjoitti talvisodan kokemuksistaan kaksikin kirjaa. "Pikkulotta Salli" oli kiellettyjen kirjojen listalla sotien jälkeen
Sitaatti on Søren Kierkegaardin päiväkirjasta kesältä 1847 (tarkkaa päivämäärää merkinnässä ei ole). Tässä alkuperäinen teksti päiväkirjasta, jonka Kierkegaard on itse nimennyt NB2: "De fleste Mennesker ere subjektive mod sig selv og objektive mod alle Andre, rædsomt objektive stundom – ak Opgaven er just at være objektiv mod sig selv og subjektiv mod alle Andre."
Päiväkirjoja ei ole suomennettu, eikä sitaatin suomennoksen alkuperästä valitettavasti löydy tietoa.
Søren Kierkegaards Skrifter -sivusto http://sks.dk/forside/indhold.asp
Kirja näyttäisi olevan ostettavissa Rosebud kirjakaupasta Forumissa.http://www.rosebud.fi/2011/kirja_2010.php?ean=9789516277250
Saatavuus kannattaa vielä varmistaa: https://www.forum.fi/liikkeet/vapaa-aika/1006/rosebud-mini-forum
Jos on niin, että et saa sähköpostiisi linkkiä Oletko unohtanut tunnuslukusi -sivuston tarjoaman linkin kautta https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin , kirjastolla ei joko ole sinun sähköpostitietojasi tai kirjastokorttisi on vanhentunut. Jos asiakas ei käytä Helmet-korttiaan kolmeen vuoteen eikä hänellä ole mitään aineistoa lainassa, hänen tietonsa putoavat asiakasrekisteristä. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__asiointi_kirjastossa(954)
Tässä tapauksessa asialle voi oikein tehdä mitään matkustamatta pääkaupunkiseudulle. Mutta onneksi voit käyttää odottaessasi Piki-kirjastojen erinomaisia palveluja. Jatkossa kenenkään ei tarvitse välttämättä hankkia toisen alueen kirjastokorttia esimerkiksi eaineistojen...
Rauman kirjaston kokoelmiin kuuluvat seuraavat kuusi prinessapäiväkirjat-sarjan teosta:
Cabot, Meg,
Prinsessa ja koko valtakunta Kirja 2004 (osa 4)
Prinsessa parrasvaloissa Kirja 2002 (osa 2)
Prinsessa pukeutuu pinkkiin Kirja 2005 (osa 5)
Prinsessapäiväkirjat Kirja 2001 (osa 1)
Prinsessatreenit Kirja 2005 (osa 6)
Rakastunut prinsessa (osa 3)
Samalta tekijältä löytyy lisäksi seuraava kirja: Prinsessatunnit : opas tuleville prinsessoille Kirja 2004.
Tällä hetkellä kaikkia prinsessapäiväkirjojen osia pitäisi olla paikalla Rauman pääkirjastossa, mutta on varmaan paras kysyä suoraan kirjastosta, onko näin. Pääset itse katsomaan paikalla olevaa aineistoa tietokannasta osoitteessa http://ankkuri.rauma.fi/ . Voit hakea sanahaussa sanalla...
Varaus voimassa -päivämäärää ei saa poistettua itse Helmet-palvelun kautta. Kirjaston henkilökunta saa sen poistettua. Ota suoraan yhteyttä lähikirjastoosi, tarvitsemme kirjastokortin numeron, jotta voimme käydä muokkaamassa varaustasi.
Stailauksesta, asuntojenkin, löytyy tietoa helposti. Tieteellisen tiedon löytyminen onkin jo vaikeampaa. Tässä muutama:
- Tuulenmäki: From styling to business consulting (julkaisussa Form function Finland, 2004: 2, s. 6-9)
- Paasonen, Tavikset tapetilla: elämäntyyli-muutosohjelmat ja omannäköisyyden paradoksi (julkaisussa Lähikuva 2007: 2, s. 46-67)
Muita stailaukseen liittyviä teoksia ja artikkeleita ovat vaikkapa nämä:
- Villefrance ja De Lange: Stailaa oma kotisi (2007)
- Nyström. Stailaus lyhentää myyntiaikaa (Julkaisussa Arvopaperi 2007:2, s.34-36 ja 38)
Internetistä löytyy useita kauppoja ja sivustoja, jotka myyvät yksilöllisiä kuulonsuojaimia. Kannattaa vain hakea googlella tai muulla vastaavalla hakukoneella hakusanoilla 'yksilölliset kuulosuojaimet' tai 'yksilölliset korvatulpat'.
Lisätietoa kuulonsuojauksesta:
http://www.korva.net/sivu.php?artikkeli_id=1
Pirkko Karvosen vuoden 1998 elokuussa tehdyn tutkimuksen mukaan 30% koulunsa aloittaneista osasi lukea. (Karvonen: Yhä useampi osaa lukea koulun alkaessa, Opettaja-lehti 4:1999 - luettavana verkossa) Lainaus kyseisestä artikkelista: "1950-luvulla lukutaitoisia koulunaloittajia oli Somerkiven (1958) mukaan 5,5 % ja 1980-luvulla 20 % (Julkunen 1984)."
Vuonna 2009 tekemässään gradussa Anna-Maija Vuokila toteaa "Tutkimusten mukaan reilu kolmasosa lapsista osaa lukea kouluun tullessaan." (Vuokila: Ettei kenenkään tarvitsisi opetella uudelleen lukemaan, Jyväskylän yliopisto, 2009 - luettavana verkossa). Hänen lähteissään mainitaan Ulla Leppäsen Development of literacy in kindergarten and primary school vuodelta 2006, josta löytyisi varmasti...
Varusmiespalveluksen aloittaa aina enemmän alokkaita kuin varusmiehiksi valmistuu. Puolustusvoimien vuoden 2021 toimintakertomuksen mukaan vuosina 2017-2021 varusmiehiä valmistui 84-85 % varusmiespalvelukseen tulleista. Koulutettujen varusmiesten määrä on pienessä laskussa. Vuonna 2017 Suomessa koulutettiin 20 323 varusmiestä, vuonna 2018 20 154 varusmiestä, vuonna 2019 20 040 varusmiestä, vuonna 2020 19 911 varusmiestä ja viime vuonna 19 781.
Puolustusvoimien+toimintakertomus+ja+tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+2021.pdf (puolustusvoimat.fi)
Yle uutisoi vuonna 2020, että varusmiespalvelus jää suorittamatta joka kolmannelta mieheltä nykyisissä ikäluokissa. Määrä on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna.
https://yle.fi/uutiset/3-11204371
På Åbo stadsbibliotek hittar man med ämnesordet "avantouinti" boken
"Avantoon! Avantoon!: Turun avantouimarit ry 1957-1997. En version av
boken finns på nätet(http://personal.inet.fi/musiikki/jyrijussi.rekinen/avanto.htm).
Annars hittar du artiklar med ämnesorden "vinterbad" och "avantouinti" i referensens artikeldatabaser (t.ex. Artikelsök, Aleksi och Kati). I Hufvudstadsbladet 1996-03-11 ingick en artikel av Hedda Biström "Larmet går till hypothalamus därför känns det bra att vinterbada".
På nätet på adressen: http://w.1.173.telia.com/~u17303660/vinterbad.html finns det också kortfattad information om vinterbadning.
Toistaiseksi tämä teos on kadonnut pääkaupunkiseudun kirjastoista. Se saattaa myöhemmin löytyäkin, esim. Töölön kirjaston remontin valmistuessa v. 2016. Tällä hetkellä emme pääse tarkistamaan voisiko kirja olla jossain remontin keskellä vai onko se kokonaan kadonnut.
Teos ei näytä löytyvän myöskään Suomen korkeakoulukirjastojen yhteistietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi/ Teos ei kuitenkaan ole kokonaan kadonnut markkinoilta ja jos on tärkeää saada se luettavaksi sen voi ostaa itselleen parin kympin hintaan esim. bocus.comista ks. linkki http://www.bokus.com/bok/9789187247514/matematisk-utflykt/
Seppo Leinon salanimellä "Soile Noppe" säveltämä ja Aappo I. Piipon sanoittama "Kultainen harmonikka" on levytetty moneen kertaan, mutta ainoa julkaistu nuotti sisältyy Seppo Leinon toimittamaan kokoelmaan "Harmonikkakerhojen parhaat 1" (Hellasedition 1994). Nuotti löytyy ainakin Kauniaisten kokoemasta, mutta luettelointitiedon perusteella ei näyttäisi siltä, että tässäkään julkaisussa on sanoja. Asia varmistuu ottamalla yhteyttä Kauniaisiin (09-505 6403, kirjasto@kauniainen.fi) tai lainaamalla nuotti (pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1036239~S9*fin). Netistäkään ei sanoja tunnu löytyvän, useimmat videoklipitkin ovat tekstittömiä harmonikkaversioita. Hätätilassa sanat saa äänitteeltä kuuntelemalla ja sanat paperille...
Ihan kaikista kirjastoista et saa millään yhdellä haulla tietoa. Joitakin hakua helpottavia kanavia kuitenkin on:
Kaikkien maakuntakirjastojen (maakuntien keskuskirjastojen) yhteishaku löytyy osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
Pääkaupunkiseudun kirjastoilla on myös yhteishaku (tähän kuuluu muitakin kuin yleisiä kirjastoja) osoitteessa:
http://www.kirjastot.fi/monihaku/pkseutu.htm
Kaikkien yleisten kirjastojen tietokantoja ei internetissä vielä ole, mutta ne jotka ovat löytyvät koottuna sivuille:
http://mainio.lib.hel.fi/aineistohaku.asp
Näissäkin on ns. kirjastokimppoja eli yhdellä haulla saa useamman eri kirjaston aineistotiedot.
Äitisi lausuma runo on varmaankin Kaarlo Sarkian Elämän malja -niminen runo. Se alkaa näin: "Olla laps, olla viiden vuoden lie ihmettä, ihmettä varmaan..."
Runo löytyy Sarkian runokokoelmista Kohtalon vaaka (vuosien 1943 ja 2013 painokset) ja Runot (1959). Kirjat ovat Lastu-kirjastojen kokoelmissa. Saat kirjan varaamalla lähikirjastoosi. Alla linkki kirjaston tietoihin kirjoista:
https://lastu.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kohtalon+vaaka&type0%5B%5D=Title&lookfor0%5B%5D=sarkia&type0%5B%5D=Author&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20
Kyseessä on portugalilainen vaha-animaatio Eloisat esineet (Livfulla ting), jota esitettiin Ylen TV-2:ssa vuonna 2008. Sarjan portugalinkielinen nimi on As Coisas Lá de Casa ja englanniksi sitä on esitetty nimellä Home thing. Osat ovat muutaman minuutin pituisia.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/6007243
Yle Arkisto
