Eduskunnan kirjastossa selviteltiin asiaa. Merkintää tai viittausta tällaisesta asiakirjasta etsittiin mm. näistä: laki henkikirjoituksesta (299/1939), asetus henkikirjoituksesta 777/1944 sekä Väestökirjakomitean mietintö KM 1948:2. Mitään ei kuitenkaan löytynyt.
Kollegani selvitystä asiasta on alla:
"Nykysuomen sanakirjan mukaan ilmoituskirja on (yleisesti) "julkisen viranomaisen tai viraston antama tai sille annettava ilmoituskirjelmä".
Olettaisi, että ko. tapauksessa ilmoituskirja on sisältänyt riittävät henkilötiedot, jotta henkilö on voitu ottaa seurakunnan jäseneksi. Koska ulkomaalaisvalvonta oli ja on kai edelleenkin poliisin velvollisuus, voinee ajatella, että "ulkomaalaisen ilmoituskirjan" on antanut poliisiviranomainen....
Nimellä Urho Kaleva Kekkonen löytyy vuodelta 2000 Valtteri Majavakosken runokirja. Kekkosesta saattaa löytyä runoja toki muistakin kokoelmista. Jospa joku palstamme lukijoista osaisi vinkata lisää runokirjoja.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1390277__Smajavakoski__Ori…
Kaukopalvelun kautta voit tilata aineistoa paitsi muualta Suomesta myös muista Pohjoismaista ja muualta ulkomailta.
Helmet-kirjastoissa tilauksen voit tehdä vain siinä tapauksessa, että kyseistä aineistoa ei ole hankittu mihinkään pääkaupunkiseudun yleiseen tai tieteelliseen kirjastoon. Kaukopalvelu on aina maksullista ja Helmet-kirjastoissa hinnat vaihtelevat kaupungeittain. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön netissä tai kirjastossa. Pyyntö edellyttää, että Helmet-korttisi on voimassa ja sinulla on lainausoikeus.
Lisää tietoa kaukopalvelupyynnön tekemisestä ja maksuista voit lukea alla olevista linkeistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Kyse on joko Modest Musorgskin kahdesta pianosävellyksestä tai sitten niistä tehdystä orkesterisovituksesta. Pianokappaleiden nimet ovat Krimin etelärannalla (1879) ja Lähellä Krimin etelärantaa (1880). Venäjästä litteroituna nimet ovat Na južnom beregu Kryma ja Bliz južnogo berega Kryma. Walter Goehr teki niistä sovituksen orkesterille, jota on kutsuttu yhteisnimellä Pictures from Crime (Muistoja Krimiltä).
Helmet-kirjastojen kokoelmista alkuperäiset pianoversiot löytyvät cd-levyltä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1685685?lang=fin
Useita versioita on myös kirjaston Naxos-verkkopalvelussa. Ne löytyvät hakusanoilla Mussorgsky ja Crimea.
Sen sijaan orkesteriversio vaikuttaa harvinaiselta. Sen on levyttänyt Philharmonia...
Sukunimi Rein voi olla lähtöisin useasta eri paikasta, ja sillä on useita eri merkityksiä ja alkuperiä. Nimi voi tulla Saksasta, jossa elementti "rein" esiintyy monissa nimissä. Nimi voi kuitenkin viitata myös romaanisten kielten kuningatarta tarkoittavaan sanaan tai skotlantilaiseen paikannimeen. Suomessa saksalainen alkuperä lienee todennäköisin.
Ks. https://www.surnamedb.com/Surname/Rein
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000)
Hei! Kalasataman kirjastoon on mahdollista ohjata varauksia avaamispäivästä 15.1.2024 alkaen, eli valitettavasti sitä ei voi tätä ennen valita varausten noutopaikaksi.
Teoksesta Från Honolulu till Sibirien: Dalsbruk i bilder (2016, s.156) löytyy pieni kuva sekä vanhasta nikkarityylin rakennuksesta (Villan), että myöhemmin restauroidusta Wärtsilän edustushuvilasta. Kirja löytyy Salosta myös suomeksi: Honolulusta Siperiaan : valokuvia Taalintehtaalta (2016).Vaskissa
HelMet-tietokannasta (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html ) löytyy sanahaulla, hakulauseella työ** ahdist** lähinnä seksuaalista ahdistelua työpaikoilla käsitteleviä teoksia. Tässä teoksessa on uskonnollinen näkökulma ihmisen ahdistuksiin: Arvottomuus ahdistaa / Seppo Jokinen. Päivä 1999.
Julkaisun Mental disorders as a major challenge in prevention of work disability : experiences in Finland, Germany, the Netherlands and Sweden (Kela, 2005. 183 s.) vVoit lukea verkosta pdf-tiedostona (http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/150305153403SV/$File/Katsa… ) tai lainata paperikirjan kirjastosta.
Aihettasi lähellä on HelMetin sanahaulla haettava hakulause stressi työ**, jolla löytyy paljon aineistoa, joka enimmäkseen käsittelee...
Koululaisten poissaolojen ja koulupudokkuuden vähentämiseen tähtääviä hankkeita on viime vuosina ollut paljon. Ihan kysymystä vastaavaa hanketta ei löytynyt, mutta tässä olisi joitain vaihtoehtoja:
Yhessä-hanke: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/yhessa-yhteisollisen-oppilaitosnuorisotyon-kehittaminen-etela-savossa/
Uukkari-hanke: https://toimisaatio.fi/kehittaminen/uukkari/
Sitouttavan kouluyhteistyö hanke: https://www.oph.fi/fi/hankkeet/sitouttava-kouluyhteisotyo
Oppilaitos Vamos -hanke: https://sakky.fi/fi/blogit/2020/pysahdytaanko-keskeytyskahveille-yksilovalmennusta-keskeytyksen-ajalle
Kansanterveyslaitoksen Internet-sivuilla on matkailijan terveysopas ( http://www.ktl.fi/oppaita/matkailijan/ ), jossa on tietoa mm. matkailijan rokotuksista ja rokotussuosituksista maittain. Oppaassa on myös paljon muuta matkailijoille suunnattua terveysasiaa. Matkailijan terveysopas on saatavissa painetussakin muodossa, ja sitä on lainattavissa kirjastoissa.
Yhtenäisiä hittilistoja 1970-luvulta alkaen nykypäivään ei näytä olevan julkaistu missään. Paras kirjallinen lähdeteos tuntuu olevan Juha Lassilan Mitä Suomi soittaa? : hittilistat 1954-87 (1990). Sen saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastoissa selviää Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/
Kevyen musiikin listoja koskeviin kysymyksiin on tässä palvelussa vastattu aiemminkin. Vastaukset löytyvät arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp#Hakutulos käyttämällä hakusanoja listat ja populaarimusiikki.
Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajien verkkosivuilta
http://www.ifpi.fi/tilastot/ löytyy erilaisia myyntilistoja, samoin RockDatan sivuilta
http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html
Ensimmäinen artikkeli löytyy lähteessäsi mainitusta teoksesta. Tämä kirja on joidenkin yliopistojen kirjastojen kokoelmissa, Helsingissä yhdessä Aalto-yliopiston kirjastossa (entisessä Kauppakorkeakoulun kirjastossa):
http://helecon.lib.hse.fi/FI/
Toista artikkelia en onnistunut paikantamaan. Toni-Matti Karjalainen on kirjoittanut useitakin artikkeleita, mutta yhtään yhdessä Dirk Sneldersin kanssa kirjoittamaa ei löytynyt. Artikkeli saattaa olla ensimmäisen tavoin jossakin teoksessa, jonka luettelointitietoihin artikkelia ei kuitenkaan ole lisätty. Silloin sitä ei myöskään tietokannoista hakemalla voi löytää.
Samoin Brigitte Borja de Mozota on kirjoittanut useita kirjoa, mm. tämän: Design management: using design to build brand value and...
Kysely kirjastoammattilaisten valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tuottanut tulosta. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Nelinumeroisen pin-koodin saa mistä tahansa Lahden kaupunginkirjaston toimipisteestä esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen. Turvallisuussyistä koodia ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse.
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Verkkoasiointia varten kirjastokortin numeron ja pin-koodin lisäksi on luotava käyttäjätili Lastu-kirjastoon. Tähän löytyvät ohjeet Lastu-kirjaston etusivulta http://lastukirjastot.fi/start
Matti Rossin käännös, Wsoy 2010, kuuluu näin: "Mistä tuo musiikki voi tulla? Ilmasta vai maasta?"
Eeva-Liisa Mannerin kännös, Tammi 1986, kuuluu näin: "Mistä tulevat nuo kummat äänet? Ilmasta vai maasta?
Meren läheisyyden vaikutuksesta puuston laatuun löytyi vain niukasti tietoa. Eräässä Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistussa artikkelissa kuitenkin mainitaan, että puuston kasvu on huonompaa rannikkoalueilla ja pienemmän kasvun arvioitiin johtuvan muun muassa ilmaston merellisyydestä ja maaston keskimääräistä suuremmasta kallioisuudesta ja kivisyydestä. Artikkelin mukaan meren läheisyyden vaikutuksista ei kuitenkaan ole tehty tarkempia selvityksiä. https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5800.pdf
Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen verkkosivustolla on monipuolista tietoa eri puulajeista. Tietoa löytyy muun muassa kunkin puulajin levinneisyydestä ja kasvupaikkavaatimuksista, metsätaloudellisesta kasvattamisesta ja...
Kokonaiskirkko on kirkko-opin eli ekklesiologian alaan kuuluva käsite, jolla kristillisessä maailmassa tarkoitetaan "ainakin teoriassa maailmanlaajuista kristittyjen yhteisöä". Suppeammassa merkityksessä sillä voidaan ajatella tarkoitettavan myös kansallista kirkkoa tai omaa tunnustuskuntaa.
Yrittäessään vastata kysymykseen, mikä on kirkko, ekklesiologia erottelee paikallisen kirkon (local church) ja kokonaiskirkon (universal church). "Perinteisesti paikalliskirkkona pidetään katolisessa ja ortodoksisessa ekklesiologiassa piispan johtamaa hiippakuntaa, protestantismissa taas yksittäistä seurakuntaa. -- Luterilaisuus ja anglikaaninen kirkkokunta tasapainoilevat paikalliskirkon ja kokonaiskirkon välillä. Kokonaiskirkkoa ei niille...
