Tuntomerkkien perusteella kyseessä lienee Léa Poolin vuonna 1999 ohjaama kanadalais-ranskalais-sveitsiläinen "Emporte-moi" (suom. "13 ja risat", engl. "Set Me Free").
Elokuva on esitetty Ylen kanavilla vuonna 2005 kahdestikin (5.5. Yle TV1, 1.11. Yle Teema). Elokuvan päähenkilöä Hannaa esittää Karine Vanasse.
Lisätietoja elokuvasta mm. Elonetissä ja IMDb:ssa.
Paluu Eedeniin, osa 1, on edelleen lainassa, eikä asiakas ole sitä perinnästä huolimatta palauttanut. Se on varattavissa Martinlaakson kirjastosta (lainassa tällä hetkellä). Osa 2 on tällä hetkellä Hakunilan kirjaston hyllyssä. Sen voi pyytää toimittamaan itselleen Myyrmäen kirjastoon. Hakunilan puh.no: 839 30805.
Picasso-museoita löytyy taiteilijan kotimaasta Espanjasta sekä Ranskasta ja Yhdysvalloista.
Museoiden pääsymaksut vaihtelevat 6-9 euron välillä.
http://picasso.piippunaakka.fi/linkkeja
Ei Naantalin kaupunginkirjastossa eikä Velkualla onnistu videonauhojen digitointi DVD-levylle.
Turun kaupunginkirjastossa ja Raision kaupunginkirjastossa se onnistuu, joten ehkä kannattaa varata aika jommasta kummasta kirjastosta. Tarvitset voimassa-olevan Vaski-kirjastokortin.
Lisätietoja Turusta http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=235569&nodeid=4873
ja Raisiosta http://www.raisio.fi/asp/system/empty.asp?P=612&VID=default&SID=8711126…
Kyseistä joulurunoa en valitettavasti löytänyt. Kaarina Helakisan Jouluruno muistuttaa hiukan yllä mainittua runoa. Helakisan runo alkaa seuraavasti:
Joulu kuulostaa kulkuselta, joulu tuntuu pumpulilta. Joulu maistuu piparilta tai namuselta tai mantelilta. Runossa on kaikkiaan kolme säkeistöä.
Seuraavalta joulurunosivustolta löytyy mainittu runo, mutta tekijästä ei ole tietoa.
http://kotiliesi.fi/joulu/joulupuuhaa/jouluruno-kruunaa-joulukortin
Lähde: Lapsuuden joulu:rakkaimmat joulurunot, toimittannet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen ( Tammi, 2005)
Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=koskimies**+lapsuuden**&search…
Lainojen uusiminen onnistuu kyllä internetissä. Mene ensin kirjaston kotisivulle osoitteessa http://lib.vaasa.fi ja valitse vasemmasta sivupalkista linkki "aineistohaku". Klikkaa seuraavaksi kohtaa "lainat". Tämän jälkeen sinulta pyydetään kirjastokortin numeroa ja salasanaa. Tunnistautumisen jälkeen voit katsella lainojasi ja uusia niitä. Lainat voi uusia kolme kertaa, jos niistä ei ole varauksia.
Uusimisessa tarvittavan salasanan saat kirjastosta. Ihan turvallisuussyistä sitä ei anneta puhelimitse, sähköpostitse tms.
Hei,
voisikohan kyseessä olla 8-osainen Intiaanikansat –sarja (alkuperäiseltä nimeltään 500 Nations)?
Sarjan ensiesitys oli Ylellä TV2:lla vuonna 1996 (tämän jälkeen sarja on lähetetty uusintana neljä kertaa).
Tässä Kevin Costnerin juontamassa dokumenttisarjassa intiaanit kertovat omaa historiaansa. Sarjaa varten haastateltiin lukuisia intiaaneja, ja tehtiin laajaa taustoitustyötä, jota johti alkuperäiskansaan kuuluva Lee Miller.
Alla linkki Kanadassa ilmestyvään alkuperäiskansan omaan julkaisuun Windspeaker, jossa vuonna 1995 julkaistu artikkeli koskien 500 Nations -sarjaa
http://ammsa.com/publications/windspeaker/500-nations-aims-accuracy
Jos tämä on kysymäsi sarja, ja toivoisit uusintaa, niin voit esittää uusintatoiveen...
Ruotsalaisten jalkapalloilijoiden elämäkertoja on kirjoitettu aika paljon. Niistä tunnetuin tällä hetkellä on on Zlatan Ibrahimovićin elämäkerta. Teos Zlatan Ibrahimović: Jag är Zlatan Ibrahimović : min historia (berättat för David Lagercrantz) ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2011 (Bonniers) ja sitä on saatavana Helmet-kirjastoista useana eri painoksena. Se on olemassa myös äänikirjana.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040750?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2029313?lang=fin
Helmetistä löytyy myös muutama muukin teos:
När ljuset släcks, Magnus Hedman - Gunnar von Sydow 2012, kertoo ruotsalaisesta jalkapallomaalivahdista, Magnus Hedmannista. Se löytyy Helmetistä vain painettuna kirjana.
https://...
Kyseessä saattaisi olla Sydän (Cuore, 1984), kuusiosainen italialainen tv-sarja neljän pojan vaiheista lapsuuden kouluajoista ensimmäiseen maailmansotaan, joka esitettiin TV2:n ohjelmistossa alkaen 5.8.1986. Enrico (Laurent Malet) tapaa armeijassa kolme koulukaveriaan. Yhteiset muistot tarjoavat heille pakopaikan menneisyyteen. Sarjan ohjasi veteraaniohjaaja Luigi Comencini. Se pohjautuu väljästi Edmondo De Amicisin samannimiseen nuortenkirjaan, joka julkaistiin jo 1800-luvun lopulla "luomaan isänmaallista henkeä yhdistyvän Italian nuorisoon".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auea06dcc6-a42e-4da1-bd89-188da4f790ae
Web-Facta -tietosanakirjassa (WSOY) opintoviikko määritellään näin: "työpanos, jonka opiskelija tekee työskennellessään 40 tuntia viikossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi mukaanlaskien myös opiskelijan itsekseen suorittama työ. Korkeakoulujen tutkintoihin johtavien koulutusohjelmien laajuus ilmoitetaan opintoviikkoina."
Opintoviikko mittayksikkönä kuuluu siis korkeakoulutasoiseen opetukseen, mutta näyttää siltä, ettei missään varsinaisesti lue, etteivätkö myös esim. opistot saisi sitä käyttää. Osassa määritelmiä ei mainitakaan lainkaan opetuksen tasoa. Esimerkiksi www.opintoluotsi.fi -sivuilta löytyy seuraava määritelmä: ”Opintojen laajuuden ja opintosuoritusten mittayksikkö. Yksi opintoviikko vastaa periaatteessa 40 tunnin...
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Marmoripalatsin nimi on Taj Mahal. Moguli Shah Jahan rakensi sen vaimonsa Mumtaz-i-Mahalin muistoksi 1600-luvulla. Taj Mahal sijaitsee Intiassa, Agrassa (noin 200 kilometriä Delhistä).
Verkkosivuja Taj Mahalista on paljon, tässä muutama:
http://www.taj-mahal.net/
http://www.angelfire.com/in/myindia/tajmahal.html
http://www.greatbuildings.com/buildings/Taj_Mahal.html
Varmasti monet antikvariaatit ilahtuvat hyväkuntoisista nuottikirjoista. Myös kierrätyskeskukset ottavat nuotteja vastaan, myös hieman huonokuntoisempia. esim. https://kauppa.kierratyskeskus.fi/kasityo-ja-askartelu/nuotit-skrappayspaperi/p/603142/
Kirjastojen tuo ja vie hyllyyn voi myös tuoda tarjolle muutamia nuotteja. Yleensä kaikki aineisto pääsee sieltä hyvään kotiin.
Hellaakosken Runot on tosiaan kirjastoissa useampana eri painoksena. Runojen määrä on vaihdellut eri painoksissa, koska osa kokoelmista on julkaistu vasta vanhimman Runot painoksen jälkeen.
Helmet kirjastojen vanhin versio on vuodelta 1940. Sen esipuheen on kirjoittanut Anna-Maria Tallgren ja sen ulkoasutiedot kertovat: XXI, 171 sivua : kuvitettu.
Painos näyttäisi pysyneen samanlaisena vuoteen 1953, jolloin Eino S. Repo on lisännyt mukaan oman esipuheensa. Teoksen ulkoasu on hieman muuttunut: XXXI, 578 sivua, 1 kuval. : kuvitettu
Seuraava muutos näyttää tapahtuneen 1993, jolloin esipuheet jäivät pois. Ulkoasu lyheni:578, [1] sivua ; 19 cm. Kaikki uusimman painoksen runot lienevät jo tässäkin painoksessa.
Uusin painos on vuodelta 2023...
Yksittäisen varauksen voi poistaa siten, että ruksaa poistettavan varauksen vasemmalla olevasta Poista-valikosta, ja sen jälkeen napsauttaa painiketta Tallenna muutokset. Sen jälkeen tulee vielä vahvistuskysymys, johon vastataan kyllä.
Kirjastossa sähköisenä käytössä Kotuksen MOT Asutusnimihakemisto kertoo, että Liperi-nimellä tunnetaan sekä kylä Liperissä että toinen kylä Outokummussa.
Murtosalo-nimistä paikkaa puolestaan ei löytynyt edellä mainitusta eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. Sukunimenäkin on se on harvinainen, eikä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kerro sen alkuperästä, mutta sinänsä Murto-alkuisia sukunimeä on olemassa. Murteissa sillä ei ole tekemistä rikoksena tunnetun murron kanssa, vaan sen merkitys on ’kaskettu ja murrettu tai kuokittu maa’, ’rämeikkö’ tai muuta vastaavaa. Luultavasti nimi ei ole ollut kylän, kunnan tai kaupungin virallisena nimenä, koska siitä ei ole lähteissä merkintöjä.
Myöskään Joki-nimistä...
Tietoa voi etsiä Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Virosta suomeksi käännetty kirjallisuus: tarkennettuun hakuun hakusanaksi "est" (= viron kieli) ja hakutyypiksi "Alkuteoksen kieli". Kieleksi "suomi". Lastenkirjat saa esiin lisäämällä vielä hakusanaksi "024.7" (= lastenkirjallisuuden luokitusnumero) ja valitsemalla hakutyypiksi "UDK-lisäluku".
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchAdvanced
"Rester vivant - méthode" on julkaistu vuonna 1999 Nuoressa voimassa Noora Koskisen suomentamana nimellä "Miten säilyä elävien kirjoissa". https://www.finna.fi/Record/arto.320661
Houellebecqille on omistettu esseekokoelma Mitä Houllebecq tarkoittaa? (Savukeidas, 2010) ja häntä käsitellään myös kokoelmassa Tarinoiden paluu: esseitä ranskalaisesta nykykirjallisuudesta (Avain, 2008). Näistä ja muista aiheeseen liittyvistä julkaisuista: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Houellebecq&type0%5B%5D=Subject
Kirjailijaa käsitellään myös Maija Kauhasen pro-gradussa "Fin de millénaire eli maailmanlopun satiiri : Frédéric Beigbederin Au secours pardon, Marie...
