Helmet-kirjastoissa on Eino Pietolan kirja Korpisotaa Vienan Karjalassa (2001), johon on koottu Pietolan kirjat Korpisoturit, Kärkikomppania ja Läpimurto länteen. Tämän kokoomateoksen sisältämien kirjojen nimet löytyvät Helmetistä kirjan tietojen ja kirjastoluettelon alapuolelta kohdasta Sisältö. Kirjan tiedot löytyvät siis myös, kun hakee tämän yksittäisenäkin ilmestyneen kirjan nimellä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1455637__SEino%20Pietola%2…
Todennäköisesti Pietolan vuonna 1979 ilmestynyt kirja Kärkikomppania on ollut aiemmin Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta poistettu kokoelmista esimerkiksi huonokuntoisuuden takia.
Kun hakee aineistoa, jota ei Helmetin kokoelmista löydy, tietokanta yrittää arvata, mitä...
Orvokki Autiosta ei näytä kovin runsaasti löytyvän aineistoa, mutta löysin kolme kirjaa, joissa käsitellään hänen kirjallista uraansa ja tuotantoaan:
Sinnemäki, Anssi : Kapina rippituolissa ja muita kirjallisuusesseitä, Tamara Press, Hki, 1989// "Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-Liisa Nevala, Otava, 1087, s. 671-675// Suomen kirjallisuushistoria 3. SKS, 1999, s. 199-// Suomalaisia nykykertojia, Kipa, 1987.
Myös seuraavista lehtiartikkeleista löytyy tietoa Autiosta:
Huojuvat kulissit, naamiot valahtavat (Orvokki Autio,Viistotaival), Sinnemäki, Anssi ;
Autio, Orvokki, 1980, Kulttuurivihkot, nro 8, s. 51-52
Ei vain ajankuva: Porra, Olli, 1981, Virke nro 1, s. 57-58
Orvokki Aution...
Paikkasi Helmet-kirjastojen varausjonossa ei muutu, kun vaihdat noutokirjaston. Et siis joudu jonon hännille. Noutokirjastonhan voi vaihtaa vain sellaisista varauksista, jotka eivät ole vielä lähtenee matkalle noutokirjastoon tai eivät odota noutoa.
Vaihtaaksesi noutopaikan sinun täytyy kirjautua omiin tietoihisi. Valitse pudotusvalikosta noutokirjasto, johon haluat varauksesi tulevan ja tallenna muutokset.
Varsinaista valmista ohjetta noutopaikan vaihtamiseen ei käyttösäännöissä valitettavasti ole.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kaari Utrion historiallisissa tietokirjoissa kuten Perhekirjassa (1998) kerrotaan eurooppalaisen perheen historiasta. Sen kappaleissa on eri aikojen ja eri maiden tapojen ja lakien kuvausta avioliittoja koskien.
Ernest Thompsonin teosta On Golden Pond ei ole käännetty suomeksi. Englanniksi sen voi hankkia ainakin verkkokirjakauppa Bolista osoitteesta http://www.bol.fi, ISBN 082220848. Amazonista se on lisäksi saatavana myös näytelmänä, osoite http://www.amazon.com.
Kyseessä on Johan Fredrik Buchtin väitöskirja ”Om Hollola socken uti Tavastland”. Alkuperäinen työ vuodelta 1792 on digitoitu ja se löytyy Kansalliskirjaston Doria-julkaisuarkistosta ks. http://www.doria.fi/handle/10024/51201 . Se on julkaistu suomeksi v. 1971 Antero Heikkisen suomentamana nimellä ”Akateeminen väitöskirja Hollolan pitäjästä Hämeessä”. Suomenkielisestä versiosta löytyy lainattava kappale Lahden pääkirjaston varastosta.
Kannattaa olla yhteydessä Helsingissä toimivaan Tietokonemuseoon info@tietokonemuseo.net . http://www.tietokonemuseo.net/vanhat-pelit-ja-ohjelmat-3/. Näillä sivuilla myös luettelo peleistä ja ohjelmista.
Kirjastojen kokoelmissa ei ole Commodore -pelejä eikä ilmaisohjelmia. Jos haluat katsoa, mitä kirjallisuutta on aiheesta, yleisten kirjaston kirjat löytyvät http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ .
Kansalliskirjaston kokoelmista löytyi seuraava: Tietokonepelit, tietokoneohjelmat, sisältää C-kasetteja, levykkeitä, kirjasia. https://finna.fi/Record/fennica.1085884
Juho Kuorikosken kirjassa Sinivalkoinen pelikirja : Suomen pelialan kronikka 1984-2014 on artikkeli Suo, kuokka ja Commodore 64 : harrastajakoodarit julkaisevat ensimmäiset...
Helmet-kirjastoilla on chat-palvelu. Chat-vastaaja on valmiina palvelemaan, kun Helmet-palvelusivuston oikeasta alalaidasta pompahtaa chat-ikkuna.
Jos varauksesi kohdalla lukee 1/4, se tarkoittaa, että olet ensimmäisenä jonossa samaan seuraavaksi palautuvan teoksen. Numero neljä tarkoittaa tässä tapauksessa, että teoksesta on neljä varausta. Siihen, kuinka pian saat varauksesi, vaikuttaa se, miten monta kappaletta (nidettä) kyseistä teosta on kokoelmissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helle C. E. Lövenskioldin Suuri tilkkutyökirja sisältää kirjan takakannen mukaan käytännön tietoa sekä aloitteleville että kokeneille tilkkuilijoille. Siinä on tietoa kankaista, tekniikoista, applikoinneista ja kirjonnasta, käsin ja koneella ompelemisesta, sekä tikkaamisesta, kanttauksesta ja ripustamisesta. Siinä on myös runsaasti malleja ja ohjeita. Kirja vaikuttaisi sopivalta tilkkutyötä opiskelevalle.
Sinun täytyy ensin uusia tai palauttaa myöhästynyt laina. Sen jälkeen pystyt maksamaan myöhästymismaksun. Voit uusia lainan helmet.fi-sivuilla omissa tiedoissa, Taskukirjasto-sovelluksessa lainojen kohdalta sekä soittamalla tai käymällä kirjastossa.
Harmaasta väristä saattaisi jonkinlainen yhteys löytyä: susi mielletään tavallisimmin harmaaksi, sudenkääpää luonnehtivat harmaat värit ja sudenmarjan marjaa kuvailevat jotkut lähteet harmaansiniseksi. Sudenmarjan (Paris quadrifolia) kanssa samaan liljakasvien heimoon kuuluva Maianthemum bifolium on saanut suomenkieliseksi nimekseen oravanmarja, joten tekisi mieli ajatella kasvien marjoilla ja niiden värillä olevan jotain yhteyttä niiden suomalaisiin nimiin.
Pentti Suhosen Suomalaiset kasvinnimet listaa Paris quadrifolialle yli kolmekymmentä erilaista nimeä. Suteen liittyvät nimitykset näyttävät olevan niistä kaikkein vanhinta perua: suden silmä (1683), sudensilmä (1745), sudenmarja (1803). Muita nimiä ovat esimerkiksi eksytysmarja,...
Kyseessä on varmaankin EKA. Aapinen : kevät (toim. Sirkku Kananoja ja Terttu Tupala,1974). Kirjassa on Thorbjørn Egnerin satu Hammaspeikot Möö ja Paa (s.18-19). Joissakin tietokannoissa kirjan nimi on Elävää kieltä. 1B, Aapinen : eka kevät.
https://finna.fi/Record/satakirjastot.87085?sid=2920151809
Samaiset hammaspeikot seikkailevat myös Egnerin kirjassa Satu hammaspeikoista (suom. Eeva-Liisa Manner, 1961)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Etsimäsi kohta ovat Ovidiuksen Amores-runoteoksen ensimmäisestä kirjasta, elegiasta 10.Amores-teosta ei valitettavasti ole suomennettu.Englanninnoksessa kohta kuuluu näin: "The mare asks no gift of the horse, nor the cow of the bull..."https://www.gutenberg.org/files/47676/47676-h/47676-h.htmhttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Käyttämistäni tietokannoista (Manda= maakuntakirjastojen yhteistietokanta, Viola=musiikkiaineiston yhteistietokanta, Arsca= Sibelius-akatemian aineistotk.) en löytänyt äänitettä jossa / joissa olisi kaipaamasi teokset. Ne on kuitenkin äänitteinä olemassa sillä hakemalla Google hakupalvelun kautta sanoilla Väinö Raitio kesäkuvia (tai idylli) löytyy Yleisradion ohjelmatietoja vuodelta 1999. Sieltä selviää että teokset on RSO esittänyt George de Godzinsky kapellimestarina. Tarkemmat tiedot saa ottamalla yhteyttä suoraan Yleisradion äänilevystöön, Suomen suurimpaan musiikkiarkistoon
( pekka.gronow@yle.fi), sivut Internetissä http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
Varsankivi sijaitsee Porvoon maalaiskunnan Kerkkoon kylässä, jossa sijaitsee myös peltotie Kropsan kuja lähellä kiveä. - Varsankiviä löytyy myös mm. Karkusta, Inarista, Lempäälästä ja Liperin ja Outokummun rajoilta. Vastauksen olen saanut Geologian tutkimuskeskuksen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston kautta.
Töölön kirjasto on ollut suljettuna 27.11.2006 alkaen remontin vuoksi, joten Töölö on poistettu varausten hakulistalta. Kirjastoon tulee palautusautomaatti ja kalusteita uusitaan. Varattu aineisto on noudettavissa remontin aikana Rikhardinkadun kirjastosta tai muusta itse valitusta kirjastosta. Töölöstä lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon. Lainoilla, jotka erääntyisivät remontin aikana, on pidennetty laina-aika 1.3.2007 asti.
Tarkoitatko intarsiaa? Intarsia on puun upotekoristelu, kuvioiden muodostaminen vars. eri puulajeja, mutta myös norsunluuta, helmiäistä tai metallia puun pintaan upottamalla. Euroopaan Aasiasta omaksuttu intarsia oli suosittua erityisesti 1400- ja 1500-luvulla Italiassa, missä sitä käytettiin etenkin huonekalujen, seinäpaneelien ja lattioiden koristelussa. Intarsia säilyi suosittuna huonekalujen koristeluna aina 1800-luvun alkuun saakka.
Lähde:
WSOY iso tietosanakirja. Porvoo 1995.
Seuraavassa lisää tietoa intarsiasta:
http://www.arsnet.net/ANK.asp?viewID=222&writeID=702&peopleID=674
Kyseessä voisi olla joku Rakel Hyvärisen Vihreä varis -sarjassa ilmestyneistä kirjoista, esimerkiksi Sputnik, Tohtorin Helena tai Poika joka tahtoi piirtää.
Rohkaistu ja tule toki lainaamaan kirjoja ja käyttämään lähikirjastosi palveluja. Täällä on myös muita ujoja ja arkoja tyttöjä ja poikia, joilla silti riittää hymyä ja elämäniloa. Kirjasto tarjoaa nuorille tunnelmaa, toimintaa ja elämyksiä, joita riittää koko vuodelle. Lasten- ja nuotenosaston ovat vilkkaita paikkoja, jossa ammattitaitonen ja varmasti ystävällinen henkilökunta opastaa sinua kun vain ilmaiset rohkeasti asiasi.
